Mitä olet etsimässä?

Lausunto EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta sekä etenemisestä kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä

Määrätietoinen eteneminen päästövähennyksissä ja nielujen edistämisessä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kannatamme komission esittämää 90 % nettopäästövähennys-tavoitetta.

Energiateollisuus ry:n (ET) kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksemme.

Määrätietoinen eteneminen päästövähennyksissä ja nielujen edistämisessä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kannatamme komission esittämää 90 %
nettopäästövähennys-tavoitetta.

Kuten komission tiedonannossakin todetaan, tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien päästöttömien teknologioiden hyödyntämistä – ydinvoimaa, vesivoimaa, bioenergiaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa, ja laajamittaista liikenteen ja teollisuuden sähköistymistä. Sekä Suomessa että Euroopassa politiikan tulee olla päästöttömien teknologioiden hyödyntämistä edistävää.


Päästövähennystavoite edellyttää sekä fossiilisten päästöjen vähentämistä että hiilinieluja. Luonnonnielujen kehitys on koko Euroopassa osoittanut hidastumista ja huomion tulee enenevästi kohdistua kannustimiin ja arvonmuodostukseen teknisille nieluille sekä fossiilisia raaka-aineita korvaavalle hiilidioksidin raaka-aine-käytölle.

90 % eurooppalainen päästövähennystavoite tarkoittanee, että Pohjolan saavuttavat hiilineutraaliuden viimeistään 2040. Suomen oma ilmastolakiin kirjattu tavoite on olla
hiilineutraali 2035 mennessä ja tämän jälkeen päästönegatiivinen. Eurooppalaisen 2030- luvun ilmastoarkkitehtuurin valmistelussa tulee huolehtia, että Suomi ja suomalaiset toimijat hyötyvät Euroopan ilmastotoimia edistävistä nieluista.

Keskeisin ja kustannustehokkain väline edistää fossiilisia päästöjä ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä on päästökauppa. 2040-tavoitteen saavuttamisessa ja 2030-luvun
ilmastopolitiikassa sen tulee säilyä eurooppalaisen ilmastopolitiikan perustana.

Jos päästövähennysten tukemiseksi asetetut tavoitteet (uusiutuvan tavoite, energiatehokkuustavoitteet) ohjaisivat kustannustehottomiin valintoihin tai hidastaisivat
päästövähennystoimia, tulee niitä tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi energiatehokkuustavoite on nykymuodossaan ristiriidassa vetytalouteen siirtymisen
kanssa.

Pidämme Suomen E-kirjettä hyvin laadittuna ja kannatamme esitettyä Suomen kantaa. Ekirjeessä voisi myös erikseen mainita, että ilmastopolitiikkaa tulee tehdä samalla huolto- ja toimitusvarmuudesta huolehtien.

Lisätiedot:
Petteri Haveri (petteri.haveri@energia.fi, 050 5711554)

Lataa Lausunto 2040 paastovahennystavoite_20240408 (PDF)

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Petteri Haveri

Ekonomisti

Energiantuotanto

Petteri Haveri

Ekonomisti

Energiantuotanto

+358 50 571 1554

Siirry takaisin sivun alkuun