Työtaistelut
Ammattiliitot ovat loka- ja marraskuussa järjestäneet työtaistelutoimia, joilla vastustetaan maan hallituksen työelämään suunnittelemia uudistuksia. Osa työtaisteluista kohdistuu myös Energiateollisuuden jäsenyrityksiin.
Työtaistelutoimia kohdistetaan työnantajiin, vaikka työtaistelutoimien tosiasiallinen kohde on maan hallitus, sen hallitusohjelman työmarkkinauudistukset. Lakoista kärsivät niin niiden kohteena olevat yritykset kuin yritysten työntekijätkin. Yleinen taloustilanne näyttää yhä heikommalta, jota lakkoilu jatkuessaan entisestään heikentää. Hallituksen suunnittelemilla rakenteellisilla uudistuksilla, kuten esimerkiksi uudella työmarkkinamallilla, työrauhan vahvistamisella ja paikallisen sopimisen edistämisellä tavoitellaan muun muassa talouskasvua, kilpailukykyä, työn tekemisen ja teettämisen kannattavuuden lisäämistä.
Jatkuva poliittinen lakkoilu alleviivaa rakenteellisten uudistusten välttämättömyyden. Esimerkiksi työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946, jolloin olosuhteet niin taloudessa, työelämässä kuin yhteiskunnassakin olivat tyystin erilaiset. Lainsäädännön tulee myös työelämäasioissa elää ajassa.
Uusimmat työtaisteluilmoitukset
Tällä hetkellä tiedossamme ei ole Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksiin kohdistuvia tulevia työtaisteluja.
Tiedot mahdollisista uusista poliittisista työtaisteluista päivitetään tälle sivulle.
Lisätietoa työtaisteluista löydät alta sekä EK:n verkkosivuilta.
Usein kysyttyä työtaisteluista
Työtaistelu voi syntyä tilanteesta, jossa työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajia edustava työnantajajärjestö eivät pääse sopuun millä palkalla ja ehdoilla työtä tehdään. Näistä asioista sovitaan työehtosopimuksessa. Kun työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy eivätkä neuvottelut työntekijöiden palkka- ja muista ehdoista etene, ammattiliitto voi päättää työtaistelutoimiin ryhtymisestä.
Tuloksettomien työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen työntekijät voivat painostaa tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen syntyä työtaisteluilla. Yleisin työtaisteluiden muoto on lakko, jolloin työntekijät pidättäytyvät tekemästä töitä.
Yksi työtaistelun muoto on ylityö- tai vuoronvaihtokielto. Ylityökiellossa ylitöitä ei tehdä. Vuoronvaihtokiellossa ei vuoroja vaihdeta ja tehdään vain oman työvuoroluettelon mukaiset työvuorot.
Poliittinen mielenilmaus tai joukkoirtisanoutuminen ovat esimerkkejä muista työtaistelutoimista.
Työnantajan käyttämä työtaistelutoimenpide on työsulku. Työsulussa yrityksen tai yritysten työt ja palkanmaksu keskeytetään ja työnantaja estää työntekijöiden tulon työpaikalle.
Lakko on laillinen, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa (ns. sopimukseton tila). Laillinen lakko edellyttää kahden viikon ilmoitusaikaa. Lakon alkamis- ja päättymisaika ilmoitetaan työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle.
Myös poliittinen lakko on lähtökohtaisesti laillinen.
Tukilakko on laillinen esimerkiksi silloin, kun tuettava työtaistelu on laillinen.
Lakosta tulee laiton mm. silloin, kun työtaistelutoimi kohdistuu työehtosopimukseen sen voimassaoloaikana.
Tukilakko on yleensä määräaikainen työtaistelu, jonka tavoitteena on tukea oman liiton toisen sopimusalan tai toisen liiton työtaistelua.
Työnantajalla ei ole velvoitetta maksaa palkkaa työtaistelun aikana.
Jokainen työntekijä itse päättää, osallistuuko työtaisteluun vai ei. Työntekijä on lakossa, työt eivät, joten työtaistelun alaista työtä voidaan tehdä.
Lakko loppuu, kun ammattiliitto ilmoittaa lakon päättymisestä. Lakko voi olla myös määräaikainen ja se päättyy ilmoitettuna ajankohtana.
Työnantaja voi kysyä aikooko työntekijä osallistua lakkoon. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvoitetta antaa vastasta. Työntekijään ei saa kohdistaa haitallisia seuraamuksia lakkoon osallistumisesta tai kysymykseen vastaamatta jättämisestä.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Työehtosopimukset, oppisopimuslainsäädäntö, työmarkkinatilastot, palkat, työaika
Työturvallisuus, työhyvinvointi, työehtosopimukset, työlainsäädäntö
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Tutkimus