Mitä olet etsimässä?

Lunastettavasta omaisuudesta maksetaan täysi korvaus

Lunastuksella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa maan omistus siirtyy maanomistajalta tai alueelle perustetaan pysyvä käyttöoikeus määriteltyyn käyttöön silloin, kun yleinen tarve vaatii maa-alueen käyttöönottoa

Yleinen etu edellyttää, että lunastusta vaativa tarkoitus palvelee yhteiskuntaa laajemmin. Esimerkiksi energiainfrastruktuurin kehittäminen palvelee suomalaista yhteiskuntaa.
Yleisen edun on oltava suurempi kuin yksittäiselle henkilölle koituva haitta, jotta lunastus voidaan tehdä. Lunastusta ei myöskään tehdä, jos yleinen etu on toteutettavissa jollakin muulla tavalla.

Lunastusluvan myöntää valtioneuvosto ja pienemmissä hankkeissa Maanmittauslaitos. Nämä viranomaistahot tekevät punninnan yleisen edun ja yksityisen haitan välillä.
Käytännössä pääosa lunastettavista käyttöoikeuksista pyritään sopimaan ennakkoon maanomistajien kanssa heille sopivin ehdoin, ja lunastustoimituksella vahvistetaan käyttöoikeus pysyväksi. Maanomistajalla säilyy esimerkiksi sähköverkkojen rakentamisen yhteydessä yhä oikeuksia maahansa, ja alueen käyttöä rajaa lunastettu käyttöoikeus ja siitä johtuvat maankäytön rajoitteet.

Energia-alalla lunastuksia käytetään erityisesti sähkön siirtoverkon rakentamiseen. Päästöttömän ja toimitusvarman kotimaisen energiajärjestelmän rakentaminen on lunastusmenettelyssä tarkoitettu yleinen etu ja siten lunastus on osa tulevaisuuden elinolojen kehittämistä. Verkoilla yhdistetään sähköntuotanto ja -kysyntä.

Maanomistajalle täyden korvauksen varmistaa perustuslaki yleiseen tarpeeseen tehtävän lunastuksen yhteydessä eli alueen luovuttavan varallisuusaseman on pysyttävä muuttumattomana. Lunastuksen edellytys on siis täyden korvauksen vaatimuksen täyttyminen. Tarkemmin asiasta säännellään pääosin lunastuslaissa (laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta).

Lunastuskorvaukset voidaan jakaa kohteenkorvaukseen, haitankorvaukseen ja vahingonkorvaukseen. Korvauksista saatetaan päästä sopimukseen osapuolten kesken, jolloin sopimuksella sovittu korvaus on se, joka lunastuksessa maksetaan. Jos sopimukseen ei päästä, korvaukset määritellään viran puolesta lunastustoimituksessa, jonka suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu useimmissa tapauksissa Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri ja kaksi kunnan- tai kaupunginvaltuuston valitsemaa kiinteistöasioihin perehtynyttä uskottua miestä . Pääsääntöisesti lunastuskorvaus määrätään ns. viran puolesta ilman erillistä pyyntöä (poikkeuksena esim. vahingonkorvaukset muulle kuin maanomistajalle). Tästä huolimatta maanomistajalla on mahdollisuus esittää vaatimuksia ja näyttöä lunastuskorvauksen määrittelemisen taustaksi. Korvaus on pääsääntöisesti kertaluontoinen.

Lisätietoja ja tilastoja lunastuskorvauksista Maanmittauslaitokselta.

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Ina Lehto

Johtava asiantuntija

Verkot ja palvelut

Ina Lehto

Johtava asiantuntija

Verkot ja palvelut

+358 40 570 5589

Annina Alasaari

Asiantuntija

Energiantuotanto

Annina Alasaari

Asiantuntija

Energiantuotanto

+358 50 574 8233

Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta

Kulttuuriperintö

Iin tukkilaiskisat

Siirry takaisin sivun alkuun