Mitä olet etsimässä?

Ajankohtaista sähkömarkki­noista

Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa sähkön hinta nousi merkittävästi alkaen 2021 loppukesällä. Vuoden 2022 jälkipuoliskon aikana sähkön markkinahinta saavutti Suomessa tähänastiset huippunsa elo- ja joulukuussa. Sähkön tukkumarkkinahintojen nousun taustalla on moninaisia erilaisia syitä, jotka vaikuttavat markkinahintoihin ja vaikutussuhteet ovat monimutkaisia.

Euroopassa vallitseva sotatilanne on entisestään hämärtänyt tulevaisuudenkuvaa. Ilmastotoimien jarruttaminen ei olisi oikea ratkaisu, sillä sähkön hintaa on nostanut liiallinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Päin vastoin, vihreä siirtymä on tullut entistä kiireellisemmäksi ja välttämättömämmäksi.

Sähkön kohonneet hinnat johtuvat monista markkinailmiöistä 

Euroopassa maakaasu on merkittävä sähköntuotannon polttoaine, vaikkei se sitä ole Suomessa. Merkittävin tekijä melko pitkään vallinneiden nousseiden ja kalliiden sähkön hintojen taustalla on Euroopassa kaasun riittävyyshuolista seurannut kaasun, ja sen perässä hiilen kohonnut hinta. Voi arvella Venäjän pohjustaneen hyökkäystä Ukrainaan vähentämällä maakaasun vientiä Eurooppaan jo 2021 aikana. Kaasuvarastojen tila oli vajaa jo syksyllä 2021. Myös päästöoikeuksien voimakkaasti kohonneet hinnat nostavat osaltaan fossiilisen energiantuotannon kustannuksia. Kuivuus haittasi vesivoiman tuotantoa koko Euroopassa vuonna 2022. Ranskan ydinvoimakapasiteetista oli korroosio-ongelmien takia ajoittain yli puolet poissa käytöstä ja merkittävä osa edelleen.  

Muutos ennätyshalvasta sähkömarkkinavuodesta 2020 oli erittäin raju. Silloin sähkönkulutus väheni koko Euroopassa pandemian takia, lämmitystarvetta oli lauhan talven takia vähän ja vesisähköä oli tarjolla runsaasti. Kireä maakaasumarkkinoiden tilanne ja siitä seuranneet korkeat polttoaineiden hinnat tulivat markkinoille jossain määrin yllätyksenä.  

Sähkömarkkinoilla on nähty kaikkien aikojen hintapiikit 2022 elo- ja joulukuussa. Tulevaisuuteen odotetaan maltillisempia hintoja mutta suurta eroa mm. Suomen ja Saksan välille (lähteet: NordPool ja NasdaqOMX). * 

*Kuvassa toukokuuhun 2023 asti toteutunut spot-hinnan kuukausikeskiarvo, siitä alkaen johdannaissopimuksien mukaisia markkinaodotuksia. Tilanne 8.5.2023. Johdannaisilla käydään kauppaa sähköntoimituksista tulevaisuudessa saatavien tai maksettavien hintojen suojaamiseksi. Johdannaisten hinnat eivät ole ennusteita.

Markkinatoimijoiden näkemykset ennustavat Keski- ja Etelä-Euroopassa korkean hinnan kauden jatkuvan vuosia. Suomen hintanäkymät ovat esimerkiksi Saksaa olennaisesti maltillisemmat. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat vahvat ja toimivat. Hintapiikit ja sähkön hintojen vaihtelu kumpaankin suuntaan ovat osa markkinoiden normaalia toimintaa. Äkillisillä poliittisilla toimilla voisi olla haitallisia seurauksia markkinoiden toimivuudelle, tuleville investoinneille ja sähkön toimitusvarmuudelle. Hintapiikkeihin kannattaa varautua erityisesti talven aikana. 

Ilmastotoimien jarruttaminen tai puuttuminen markkinoiden toimintaan olisi virhe 

Riskinä on, että ilmastopolitiikassa ja päästökaupan kehittämisessä polkaistaan jarrua. Tämä olisi väärä ratkaisu, sillä ilmasto ei odota. Muilla keinoilla ei saavuteta päästötavoitteita päästökauppaa edullisemmin, nopeammin tai tehokkaammin. EU:n päästökauppaa on juuri vahvistettu unionin uudella lainsäädännöllä. 

Lisäksi: 

  • Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitusvarmuutta. Investoinnit niin kanta- kuin jakeluverkkoon ovat välttämättömiä. 
  • Pidemmällä aikavälillä energia- ja ilmastopolitiikalla on keskeistä huolehtia erityisesti puhtaan sähkön tuotannon investointiedellytyksistä sekä yritysten toimintaympäristön ennakoitavuudesta.  
  • Yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin näkymän polttoaineiden ja sähkön verotukseen, jotta ne voivat jatkaa ilmastoinvestointeja.   
  • Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa ydinvoiman investointiedellytysten turvaamiseksi. Ydinvoima on keskeinen osa tulevaisuuden puhdasta energiajärjestelmää. 
  • Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä vesivoiman merkitys säätävänä voimana kasvaa eikä sen toimintaympäristöä pidä heikentää.

Mitä sähkön hinnan nousun taustalla on ollut? 

Markkina-analyytikkojen syksyllä tekemien arvioiden mukaan noin 80 % melko pitkäkestoisesta sähkön hinnan noususta liittyy tavalla tai toisella kaasun hinnan nousuun. Kaasun hinnan nousun takana on monia asioita. EU:n omat kaasuvarannot ehtyvät ja erityisesti joustavaa kaasun tuotantoa on kadonnut. Tuonnin osuus EU:ssa käytetystä kaasusta on kasvanut seitsemässä vuodessa 70 prosentista liki 90:een. Venäjän osuus tuonnista oli korkeimmillaan ennen laajaa hyökkäystä 2022 noin 45 prosenttia, Norjasta noin viidennes.  

Vuoden 2022 tilannetta kärjisti kaasun puutteen ohella sekä (erityisesti Ranskan) ydinvoiman että vesivoiman heikko saatavuus. Kaasun tarjonnan vähenemisestä ja kovasta hinnasta huolimatta maakaasun käyttö sähköntuotannossa koko EU:n tasolla nousi vuonna 2022! EU:ssa vähentynyttä sähkön tarjontaa korvattiin silloin säästötoimilla, uudella tuuli- ja aurinkokapasiteetilla, kivihiilen lisäkäytöllä sekä hieman tosiaan maakaasulla.  

Menneen talven aikana (lokakuun 2022 alusta maaliskuun loppuun 2023) EU:ssa pystyttiin sähköntuotannossa jo vähentämään kaasun sekä rusko- ja kivihiilen käyttöä edelliseen talveen verrattuna. Kulutuksen vähentyminen mahdollisti tämän – sekä lauha talvisää, aktiiviset säästötoimet että hinnan vaikutus näkyivät. 

EU:n talven pelastus oli kulutuksen väheneminen (Lähde: Ember)

Näkymät tämän vuoden jatkon osalta ovat vaihtelevat. Sota runtelee edelleen Eurooppaa ja myös energiaodotuksia. Maakaasun varastotilanne on kuitenkin nyt talven jäljiltä hyvä – EU-maiden aktiivisuus nesteytetyn maakaasun (LNG:n) hankkimiseksi mm. USA:sta ja Qatarista sekä sään, hinnan ja säästötoimien takia vähentynyt kysyntä ovat mahdollistaneet sen, että kesän kynnyksellä kaasuvarastot ovat aiempia vuosia täydempiä. Suomea lähin maanalainen kaasuvarasto on Latviassa. 

Yleisesti ottaen Suomessa on koettu muuta Eurooppaa alempia sähkön hintoja – pois lukien Pohjois-Norja ja -Ruotsi.  

Suomessa sähkön toimitusvarmuus on luotettavaa 

Lähtökohtaisesti sähkön hinnan nousu ei Suomessa vaikuta toimitusvarmuuteen. Kyse on energiantuotannon kustannuksista, ei sähkötehon riittävyydestä. Suomen sähköntuotantokapasiteetissa tai rajasiirtokapasiteeteissa ei ole tapahtunut toimitusvarmuuden kannalta kielteisiä muutoksia. Päinvastoin Olkiluoto 3 -ydinreaktori on otettu kaupalliseen käyttöön ja tuulivoimakapasiteettia on saatu käyttöön varsinkin vuoden 2022 aikana merkittävästi lisää ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu.  

Suurimmat uhkat pitkän aikavälin toimitusvarmuudelle olisivat investointivarmuutta heikentävät poliittiset toimet. 

Fingridin ja Energiaviraston mukaan talven sähköpulan riski Suomessa on pieni, mikäli sähköjärjestelmä ja sähkömarkkinat toimivat normaalisti. Suomi on kuitenkin riippuvainen sähkön tuonnista huippukulutustilanteissa. 

Sähkön hinnan nousu näkyy myös kuluttajille 

Korkeat sähkön hinnat tukkumarkkinoilla eivät heti kriisin alussa heijastuneet välittömästi useimpien suomalaisten kuluttajien sähkölaskuun, sillä yhä melko harva kotitalouskuluttaja ostaa sähkönsä pörssihintaan sidottuna.  

Kuitenkin jo syksyllä 2021 varsinkin toistaiseksi voimassa olevien, ”perinteisten” sähkönmyyntisopimusten asiakkaat alkoivat saada hinnantarkistusilmoituksia talven tukkumarkkinahintaodotusten noustessa. Sama kehitys jatkui vuoden 2022 aikana.  

Määräaikaisten, kiinteähintaisten sopimusten tarjoushinnat nousivat hitaammin, koska hintakriisin alkuaikoina korkeiden hintojen odotettiin väistyvän 2022 aikana. Venäjän massiivinen hyökkäys 24.2.2022 alkaen Ukrainaan alkoi kääntää tulevaisuuden odotuksia entistä pessimistisemmiksi, vaikka päiväkohtaiset hinnat eivät nousseetkaan silloin rajusti. Määräaikaisten sopimusten tarjousten huiput koettiin loppuvuonna 2022. Sen jälkeen markkinahintaodotukset ja sitä myöten määräaikaisten sopimusten tarjoukset laskivat alkuvuoden 2023 aikana merkittävästi, joskin hintataso on edelleen aiemmin totuttua selvästi korkeammalla tasolla. 

Noin puolella kuluttajista on määräaikainen sopimus. Nyt voimassa olevia sopimuksia on tehty hyvin erilaisissa tilanteissa edeltäneiden kahden vuoden aikana. On hyvin ymmärrettävää, että kaikkein korkeimpien tarjoushintojen aikana esimerkiksi joulukuussa 2022 määräaikaiseen sopimukseen sitoutunutta kuluttajaa tilanne voi harmittaa. Sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti määräaikaiset sopimukset kuitenkin sitovat osapuolia. 

Vuoden 2022 loppupuolella solmittuja määräaikaisia sopimuksia tehtiin markkinatilanteessa, jossa vaihtoehtoiset toistaiseksi voimassa olevat sopimukset olivat vielä määräaikaisia kalliimpia. Tuolloin määräaikaisen sopimuksen tehneet asiakkaat ovat saaneet (toistaiseksi voimassa olleen sopimuksen asiakkaisiin verrattuna) näistä sopimuksista hyötyä ennen markkinahinnan laskua. Ei voi vielä varmasti tietää, onko syyskaudella 2022 tehty määräaikainen sopimus lopulta asiakkaille huono, koska sen voimassaoloaikaa on vielä jäljellä. 

Sähkönmyyjä on sitoutunut tehdessään määräaikaiseen sopimukseen myymään asiakkaalle sähköä sovitun hinnan mukaisesti aina määräajan päättymiseen saakka. Jotta myyjä voi tehdä tämänkaltaisen sitoumuksen, sähkönmyyjä on hankkinut (ts. kiinnittänyt oman hankintansa hinnan) markkinoilta sähkön sopimuksen voimassaolon ajaksi. Määräaikaisen sopimuksen ennenaikainen päättäminen aiheuttaa sähkönmyyjälle kustannuksia. Jos yhteiskunnan taholta puututaan lainsäädännön toimin määräaikaisten sopimusten sitovuuteen, tulee tästä aiheutuvat kustannukset korvata täysimääräisesti sähkönmyyjille. 

Energian hinnan nousun johdosta aiheutuvia toimeentulovaikeuksia voidaan pitkällä aikavälillä ratkaista energiaremonttien ja energiatehokkuusinvestointien avulla. Kun ihmisillä kuluu aikaisempaa vähemmän energiaa, voi energiayksikkö satunnaisesti maksaa enemmän ilman, että kokonaiskustannus nousee. Näin saavutetaan pysyviä muutoksia. Pidemmällä aikavälillä energia voi olla jopa nykyistä pienempi osa elämisen kustannuksia kuin mitä se fossiilisessa historiassa oli. 

Hyödyllisiä linkkejä ja lisätietoa: 

Motiva opastaa suomalaisia energian säästeliääseen käyttöön:

Hyödyllisiä linkkejä kuluttajille: 

Kannattaa tutustua oman sähköyhtiön kulutusseurantapalveluihin. Niiden avulla kuluttajan on mahdollista tarkastella toteutunutta sähkönkäyttöään. 

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Janne Kauppi

Asiantuntija

Energiamarkkinat

Janne Kauppi

Asiantuntija

Energiamarkkinat

+358 50 478 7415

Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta

Yhteistyö

Iijoen vaelluskalahanke 2020 – 2022

Siirry takaisin sivun alkuun