Ilmastotiekartta
Energiateollisuuden ilmastotiekartta arvioi sähkön ja kaukolämmön päästöjen kehitystä. Uusimman arvion mukaan sähkön ja kaukolämmön päästöt kääntyvät negatiivisiksi 2030-luvulla.
Energiateollisuuden tulevaisuudennäkymässä on tapahtunut selkeä muutos neljän vuoden takaiseen vähähiilitiekarttaan nähden. Puhtaan energian investointien jatko näyttää niin vahvalta, että hiilineutraaliutta seuraa hiilinegatiivisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa jo 2030-luvulla. Päästöjen painaminen pakkaselle perustuu fossiilipolttoaineista luopumiseen ja sen jälkeen hiilidioksidin talteenottoon bio- ja jätepolttoaineiden käytöstä.
Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa, mikä pudottaa päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030.
Hiilensidonta sekä jätteenpoltossa että biomassaa käyttävissä laitoksissa mahdollistaa energiasektorin nettopäästöjen laskemisen nollaan tai jopa negatiivisiksi vuoteen 2035 mennessä.
Hiili talteen tai takaisin kiertoon uusina tuotteina
Hiilidioksidin talteenotto tarjoaa lisäkeinon hiilineutraalisuuden saavuttamiseen ja edelleen hiilidioksidin poistoon ilmakehästä. Suomessa syntyy tällä hetkellä 28 Mt bioperäistä hiilidioksidia erityisesti metsäteollisuudessa, sekä myös jätteenpoltossa ja muussa energiantuotannossa. Tämä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen, ja joko varastoida pysyvästi tai käyttää erilaisissa tuotteissa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.
Tällä hetkellä varastointi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ilmastopaneelin teettämän selvityksen mukaan Suomen teollisista päästölähteistä talteenotetun ja varastoidun hiilidioksiditonnin arvioidut kokonaiskustannukset vuoden 2030 tienoilla vaihtelevat noin 120-240 euron välillä talteenottokohteesta riippuen. Suomessa suunnitelmat painottuvat talteenotetun hiilidioksidin hyödyntämiseen mm. synteettisen metaanin ja metanolin tuotannossa, joita voidaan käyttää polttoaineina ja kemikaalien raaka-aineena.
Suomessa ei ole pysyvään varastointiin soveltuvia geologisia muodostumia, vaan varastointi edellyttää kuljetusta esimerkiksi Pohjanmeren varastointipaikoille.
Suomessa on valmisteilla useita hankkeita, joissa talteenotetusta hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan uusia tuotteita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja.
Mitä pitää tehdä? Askelmerkit päätöksenteolle
Suomi on kohdannut jatkuvasti talouteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, eikä kilpailun maailma ole aina reilu. Meidän pitää olla muita parempia luomaan hyvää investointiympäristöä ja tarttumaan omiin vahvuuksiimme. Valtiontukikilpailussa emme pärjää.
Vahvuuksia meillä on paljon, kuten esimerkiksi hyvät tuuliolot, laaja pinta-ala, korkea osaaminen, varmat verkot, digitalisaatio, vakaa maaperä sekä viileä ilmasto. Kutsumme kaikkia tahoja pelaamaan samaan maaliin ja hyödyntämään vahvuuksiamme, sillä yksin emme onnistu energiamurroksessa. Luodaan politiikalla edellytykset mestaruuden toteutumiselle
Suomesta paras paikka energiaintensiiviselle teollisuudelle
Mittavia ja pitkäikäisiä investointeja olisi tehtävä runsaasti, mutta niiden kannattavuus riippuu ilmasto- ja energiapolitiikan tulevasta suunnasta ja ohjauskeinojen valinnasta. Kilpailijat houkuttelevat investointeja myös mittavilla valtiontuilla. Epävarmuus hidastaa energiamurrosta ja vaikeuttaa investointien rahoitusta.
Vahvistetaan näkymää ilmastoratkaisujen kysynnälle markkinoilla asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat aikavälille 2030-2050 EU:ssa ja kansallisesti.
- Jatketaan päästökaupan laajentamista ja vahvistamista, jolloin investointiepävarmuutta lisääviä, esimerkiksi kansalliseen verotukseen tai tukiin perustuvia ohjauskeinoja ei tarvita.
- Energiaverotusta kehitetään pitkäjänteisesti kohti fossiilittoman energian aikaa. Energiamurrosta ei hidasteta verottamalla fossiilitonta energiaa.
- Pidetään kiinni energiapolitiikan pitkästä linjasta ja punnitaan muutosten vaikutukset pitkällä aikavälillä.
- Vauhditetaan investointeja säätämällä luvitukselle kokonaismääräaika ja kehittämällä kattava poikkihallinnollinen sähköinen asiointijärjestelmä.
Monipuolinen tuotanto takaa globaalin kilpailukyvyn
Energiajärjestelmää tulee muuttaa nopeasti, jotta vastataan ilmastotavoitteisiin ja pysytään mukana kovassa globaalissa kilpailussa. Muuttuvan järjestelmän tulee pysyä koko muutoksen ajan toimintavarmana ja kohtuuhintaisena.
Varmistetaan Suomen energiapaletin säilyminen monipuolisena huolehtimalla kaikkien meille kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä. Ohjataan tuotantomuotojen valintaa tarvittaessa vain rajaamalla niiden haittavaikutuksia, kuten päästöjä ja luontovaikutuksia.
- Kohdellaan ydinvoimaa yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla ja mahdollistetaan pienydinvoiman rakentaminen kaupunkeihin.
- Huomioidaan vesivoiman tärkeys vesipuitedirektiivissä ja säilytetään vesilakivesien käyttölakina.
- Turvataan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa.
- Nopeutetaan maa- ja merituulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen yksinkertaistamalla kaavoitusmenettelyjä ja ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.
- Muodostetaan talteen otetulle hiilidioksidille arvo eurooppalaisella markkinalla. Hyväksytään kestävästä bioenergiasta ja jätteestä peräisin oleva hiilidioksidi raaka-aineena synteettisten polttoaineiden tuotantoon.
Integroituvat energiaverkot mahdollistavat energiamurroksen ja hyvinvoinnin kasvun
Energiajärjestelmä monipuolistuu ja sen tulee yhdistää toisiinsa uudenlaista tuotantoa, kulutusta, joustoa ja varastoja. Erityisesti suuria mahdollisuuksia tuovat vaihtelevan sähkön tuotannon kasvu, vedyn tuotanto ja hukkalämmöt, jotka edellyttävät energian siirrolta paljon.
Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla. Pitkäjänteisen sääntely-ympäristön turvin vahvistetaan ja rakennetaan uusia sähkö-, kaasu-, ja lämpöverkkoja ennakoivasti asiakkaiden tarpeisiin, tarkastellen näkymää vuosikymmenten yli.
- Sujuvoitetaan verkkojen sijoittamista ja luvittamista koskevia menettelyitä.
- Varmistetaan energiaverkkojen rakentaminen tehokkaasti ja asiakkaan ja toiminnanharjoittajan kannalta reilusti.
- Tehdään puhtaille kaasuille (biokaasu, synteettinen metaani ja vety) kansallinen strategia, jolla vahvistetaan kaasuverkkoja osana tulevaisuuden energiamarkkinaa ja eri sektoreiden integroitumista.
- Luodaan energiaverkoille edellytykset toimia alustana erilaisille energiamuodoille ja -teknologioille, palveluille sekä sektori-integraatiolle.
Asiakkaan edut turvataan oikeudenmukaisilla markkinasäännöillä
Asiakkaiden tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaisia. Asiakkaan tulee voida sekä osallistua energiamarkkinoille että suojautua riskeiltä. Energiajärjestelmän vastuullinen kehittäminen edellyttää sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointia. Asiakkaiden tuottaman jouston saaminen markkinoille on hyödyksi kaikille.
Luodaan lainsäädännöllä edellytykset kehittyneiden energiatuotteiden ja -palveluiden tarjonnalle. Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä. Tunnistetaan eroavaisuudet sähkö-, lämpö- ja kaasumarkkinoissa.
- Varmistetaan mahdollisuus ottaa joustoja vastaan energiajärjestelmän osien {sähkö, lämpö, kaasu) kustannustehokkaalla integroinnilla.
- Luodaan tasaveroinen kilpailuasetelma kaukolämmölle ja kiinteistökohtaisille lämmitysratkaisuille. Käytetään rakentamislain päästölaskennassa yrityskohtaisia kaukolämmön päästöskenaarioita. Toteutetaan kaavoituksella ja luvituksella sujuvaa hukkalämpöjen hyötykäyttöä.
- Mahdollistetaan erilaisten hinnoittelumallien tarjoaminen asiakkaille, eikä lisätä sääntelyllä tarpeettomasti näiden tarjoamisen riskejä.
- Poistetaan esteitä sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta ja tuetaan uuden energiateknologian tutkimusta ja kehitystä.
Energia-ala tarvitsee muutoksentekijänsä
Energiamurros vaatii huippuosaajia ja jatkuvaa osaamisen uusiutumista. Tarvitaan sekä kokeneita että uusia tekijöitä, jotka kehittävät ja luovat uusia ratkaisuja. Energiayhtiöt työllistävät merkittävästi, mutta alan arvoketjuissa voi työllistyä vielä kolminkertainen määrä ihmisiä. Tulevaisuuden huippuosaamisen saaminen on välttämätöntä, jotta yritykset voivat menestyä ja mahdollistaa tämän laajan työllistymisen.
Varmistetaan taloudelliset panostukset osaamiseen ja tartutaan ilmastohaasteen ratkaisemisen työmarkkinoille tarjoamiin uusin mahdollisuuksiin. Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla.
- Parannetaan luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamista peruskoulusta alkaen. Se on perusta tulevaisuuden huippuosaamiselle.
- Luodaan ja mahdollistetaan moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
- Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja alueellisesti kattavasti, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia asentajia, tuotekehittäjiä, digiosaajia ja ydinfyysikoita vastaamaan energiamurroksen tarpeisiin.
Ilmastotiekartta on osa laajempaa energiavisiota
Energiateollisuuden uusin ilmastotiekartta on osa visiota menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta. Visiossa tulevaisuudesta esitetään kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua vuoteen 2040. Ensimmäisessä, sisukkaan suorittajan skenaariossa Suomi täyttää kansainväliset ilmastovelvoitteensa ja EU:n energiatavoitteet, mutta ei pääse kiinni suurimpiin kasvumahdollisuuksiin. Toisessa, energiamurroksen Euroopan mestari -skenaariossa Suomi tarttuu vahvaan kasvu-uraan, hyödyntää puhtaan sähkön ja siitä tuotetun vedyn mahdollisuuksia vientiteollisuuden kasvattamisessa, ja huolehtii samalla ilmastopäästöistä ja luonnon monimuotoisuudesta.
Energiateollisuuden visiossa tulevaisuus rakentuu erityisesti tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman kasvulle, lämmön talteenotolle, vety- ja sähköverkoille, asiakkaan hyvälle asemalle energiamarkkinoilla sekä talteen otetun hiilidioksidin käytölle raaka-aineena.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiapolitiikka, teollisuuspolitiikka, energiateollisuuden visio ja strategia, edunvalvonta
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Ohitusratkaisu