Aurinkovoimaa tarvitaan, koska se on puhdas ja uusiutuva energianlähde. Tämä puolestaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Aurinkovoimaa on saatavilla kaikkialla maailmassa ja se on maailmalla yksi edullisimmista tavoista rakentaa uutta sähköntuotantoa. Teknologian kehittyessä aurinkopaneelien hyötysuhde ja kustannustehokkuus paranevat jatkuvasti. Aurinkovoiman avulla voidaan myös hajauttaa energiantuotantoa, mikä lisää energiaturvallisuutta ja vähentää sähköverkon kuormitusta. Näin ollen aurinkovoima on keskeinen osa kestävää ja monipuolista energiajärjestelmää.

Aurinkovoiman hyödyt ovat merkittävät. Se on puhdas, uusiutuva energianlähde, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Aurinkovoima vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantaa energiaturvallisuutta. Se on myös yksi maailman edullisimmista tavoista tuottaa sähköä. Teknologian kehittyessä aurinkopaneelien kustannukset laskevat. Tällöin aurinkovoiman hyötysuhde paranee, mikä tekee siitä yhä kannattavamman vaihtoehdon. Aurinkovoiman varastointi ja hajautettu tuotanto lisää omavaraisuutta ja voi myös vähentää sähköverkon kuormitusta ja lisätä energian saatavuutta. Aurinkopaneelien asennukset ovat lisääntyneet erityisesti Suomen kotitalouksien, yritysten ja julkisten rakennusten katoilla, sekä seinillä. Tämä hajautettu energiantuotanto tukee paikallista energian omavaraisuutta.

Haittoja ovat aurinkovoiman tuotannon epävakaisuus. Tuotanto riippuu auringonvalon määrästä, joka vaihtelee päivittäin ja kuukausittain. Lisäksi aurinkopaneelien valmistus, asennus ja hävittäminen vaativat energiaa ja resursseja. Paneelit voivat myös sisältää ympäristölle haitallisia materiaaleja. Suomen, kuten muun Euroopan aurinkovoiman tuotanto on pitkälti riippuvainen muualla tuotetuista paneeleista. Suurin osa Suomessa ja Euroopassa käytetyistä paneeleista tulee Kiinasta.

Aurinkoenergia-alueilla voi olla vaikutuksia etenkin isoihin maanisäkkäisiin, paneelien alapuoliseen maaperään ja kasvustoon sekä virkistyskäyttöön. Teollisessa mittakaavassa aurinkovoiman tehokas hyödyntäminen vaatii paljon tilaa sekä erilaisia varastointiratkaisuja, jotta energiaa voidaan käyttää myös silloin, kun aurinko ei paista.

Lue lisää toimenpiteistä aurinkovoiman monimuotoisuuden edistämiseksi

Käytön aikana aurinkovoimasta ei synny jätettä, mutta aurinkovoimaloiden rakentaminen, kunnossapito ja purku voivat aiheuttaa jätettä. Aurinkopaneelien elinkaaren lopussa ne täytyy purkaa ja kierrättää. Paneelien kierrätys on tärkeää, koska ne sisältävät arvokkaita ja joskus vaarallisia materiaaleja (kuten piitä, lasia ja metallia), jotka on käsiteltävä asianmukaisesti ympäristön suojelemiseksi. Kierrätysprosesseja kehitetään jatkuvasti, jotta paneelien ympäristövaikutuksia voidaan minimoida ja materiaalit voidaan hyödyntää uudelleen.

Aurinkovoimasta ei synny merkittäviä hyödyllisiä sivutuotteita perinteisessä mielessä. Aurinkovoiman käytöllä on kuitenkin epäsuoria hyötyjä. Se vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mikä vähentää ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi aurinkovoiman käyttöönotto voi edistää teknologista kehitystä ja innovaatioita energiateollisuudessa. Aurinkovoimaloiden asentaminen ja ylläpito voivat myös luoda työpaikkoja ja edistää paikallista talouskasvua.

Aurinkovoiman tuotannosta ei synny suoria päästöjä, sillä itse energiantuotanto aurinkopaneeleilla on täysin päästötöntä. Epäsuoria päästöjä syntyy aurinkopaneelien valmistuksen, kuljetuksen, asennuksen ja kierrätyksen aikana. Paneelien valmistusprosessi vaatii energiaa ja raaka-aineita, kuten piitä, lasia ja metalleja, joiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Näistä epäsuorista päästöistä huolimatta aurinkovoima on kokonaisuudessaan yksi vähäpäästöisimmistä energianlähteistä.

Lue lisää toimenpiteistä aurinkovoiman monimuotoisuuden edistämiseksi

Aurinkovoiman ekologiset vastuut liittyvät maankäyttötarpeeseen, isojen maanisäkkäisen käytöksen muutoksiin, sekä maaperän kasvustoon. Lisäksi vastuita kuuluu aurinkopaneelien valmistukseen, käyttöön ja kierrättämiseen. Paneelien valmistus edellyttää energiaa ja raaka-aineita, joiden toimitusketjun vastuullisuus on varmistettava.

Sosiaaliset vastuut sisältävät paikallisten yhteisöjen osallistamisen ja tiedottamisen, erityisesti kun rakennetaan suuria aurinkovoimaloita. Lisäksi vastuita kuuluu työpaikkojen luomiseen ja työolojen parantamiseen. Taloudelliset vastuut keskittyvät aurinkovoiman kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä investointien turvaamiseen. Lisäksi aurinkovoima-alan tulee tukea teknologista innovointia ja infrastruktuurin kehittämistä, jotta aurinkovoimasta tulee entistä saavutettavampi ja kestävämpi energialähde.

Lue lisää toimenpiteistä aurinkovoiman monimuotoisuuden edistämiseksi

Tutustu aurinkovoimayhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.

Aurinkovoiman haittoja lievennetään useilla tavoilla. Yksi tärkeimmistä toimista liittyy aurinkovoimaloiden suunnitteluprosessiin, jossa selvitetään hankkeen vaikutukset mm. ympäristöön. Suunnitteluratkaisuilla voidaan myös vähentää aurinkovoimapuistoista aiheutuvia haittoja. Aurinkopaneelit sijoitetaan huolellisesti, jotta ne eivät häiritse paikallista maisemaa tai virkistyskäyttöä. Lisäksi voimala-alueille voidaan tehdä kasvillisuusistutuksia, jotka edistävät ja tukevat luonnon sekä eläinten toimintaa.

Aurinkopaneelien valmistusprosessia parannetaan jatkuvasti vähentämällä energian ja materiaalien käyttöä sekä käyttämällä ympäristöystävällisempiä raaka-aineita. Paneelien kierrätysmahdollisuuksia kehitetään, jotta elinkaarensa lopussa olevat paneelit voidaan hyödyntää uudelleen. Tekniset innovaatiot, kuten tehokkaammat paneelit ja energian varastointijärjestelmät, auttavat tasoittamaan energiantuotannon vaihteluita.

Näillä toimenpiteillä pyritään minimoimaan aurinkovoiman ympäristövaikutukset ja varmistamaan sen kestävä ja vastuullinen käyttö sekä tuotanto. Riippuvuutta kiinalaisista aurinkopaneeleista vähennetään investoimalla ja kehittämällä uutta teknologiaa.

Lue lisää toimenpiteistä aurinkovoiman monimuotoisuuden edistämiseksi

Tutustu aurinkovoimayhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä myös pilvisellä säällä ja talvella, mutta niiden teho on silloin heikompi. Pilvisyys vähentää auringon säteilyn määrää, mikä laskee paneelien sähköntuotantoa. Paneelit voivat silti hyödyntää hajavaloa. Talvella kylmä ilma voi parantaa paneelien tehokkuutta, vaikka päivät ovat lyhyempiä ja auringonvaloa on vähemmän. Jos paneelit ovat lumen peitossa, niiden sähköntuotanto lakkaa lähes kokonaan, koska valo ei pääse paneelien pinnalle. Näin ollen aurinkopaneelien sähköntuotanto vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta ne voivat silti toimia useimmissa sääolosuhteissa.

Aurinkopaneelien tehokkuus kasvaa silloin kun niiden lämpötila on alhaisempi. Aurinkopaneelit muuntavat auringon säteilyn sähköksi, mutta ne myös lämpenevät käytön aikana. Kun paneelit kuumenevat, niiden sisäiset komponentit, kuten puolijohteet, menettävät tehokkuuttaan ja sähkön tuotanto vähenee. Viileämmissä lämpötiloissa paneelien lämpötilan nousu on vähäisempää, mikä parantaa niiden kykyä tuottaa sähköä optimaalisesti. Tämä tarkoittaa, että kylmillä mutta aurinkoisilla päivillä aurinkopaneelien suorituskyky voi olla jopa parempi kuin kuumilla kesäpäivillä. Auringon säteilyn vuodenaikavaihtelut ovat Suomessa suuremmat, mutta viileämmän ilmaston takia aurinkoenergian hyötysuhde on Suomessa parempi.

Hyötysuhteella tarkoitetaan järjestelmän tai laitteen kykyä muuntaa syöttöenergia mahdollisimman tehokkaasti hyödylliseksi energiaksi. Se ilmaisee, kuinka suuri osa käytetystä energiasta saadaan ulos hyödyllisenä työnä tai energiana verrattuna siihen, kuinka paljon energiaa syötetään järjestelmään.

Hyötysuhde ilmoitetaan yleensä prosentteina. Esimerkiksi: jos aurinkopaneelin hyötysuhde on 20 %, se tarkoittaa, että 20 % aurinkoenergiasta muunnetaan sähköksi. Muuta 80 %:a ei pystytä nykyteknologialla hyödyntämään. Korkeampi hyötysuhde tarkoittaa parempaa energianmuuntokykyä, joka on tärkeää energiatehokkuuden ja kestävyyden kannalta.

Keskimääräinen aurinkopaneelien tekninen käyttöikä on noin 25–40 vuotta. Tämä tarkoittaa, että aurinkopaneelit on suunniteltu tuottamaan sähköä tehokkaasti vähintään 40 vuoden ajan. Paneelien ikääntyessä niiden kyky muuntaa auringonvaloa sähköksi voi vähentyä noin 0,5–1 % vuodessa. Hyvin ylläpidetyt paneelit voivat kuitenkin toimia vielä pidempään, vaikka niiden teho ei olisi enää alkuperäisellä tasolla. Aurinkopaneelien pitkäikäisyys tekee niistä kannattavan investoinnin sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Paneelien teknologinen kehitys on pidentänyt hyötysuhteen lisäksi myös niiden käyttöikää.

Suomessa aurinkopuistojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja käytössä olevien voimaloiden teho vaihtelee n. 1–200 MW välillä. Toistaiseksi suurin osa valmistuneista puistoista on kooltaan 1–20 MW. Suurimmat suunnittelussa olevat aurinkovoimalat ovat teholtaan 500-700 MW. Suuren koon ansiosta puistot voivat tuottaa merkittäviä määriä edullista ja uusiutuvaa energiaa.

Tarkempaa tietoa aurinkovoimaloista löytyy Suomen uusiutuvat ry:n verkkosivuilta.

Aurinkopaneelien uusiokäyttö ja kierrätysmahdollisuudet ovat kehittymässä nopeasti ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kun paneelit saavuttavat elinkaarensa lopun, ne voidaan purkaa ja kierrättää monin osin. Lasia, alumiinia ja muita metalliosia voidaan käyttää uudelleen, mikä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta. Piikennot, jotka ovat aurinkopaneelien ydinosa, voidaan myös kierrättää. Tämä prosessi on monimutkaisempi ja vaatii kehittyneitä teknologioita.

Kierrätyksen lisäksi paneeleita voidaan joskus kunnostaa ja käyttää uudelleen muissa sovelluksissa. Uusiokäytön ja kierrätyksen edistäminen auttaa vähentämään jätettä ja tekee aurinkovoimasta yhä ympäristöystävällisemmän energianlähteen.

Suomessa käytettävät aurinkopaneelit tuodaan pääosin ulkomailta, sillä Suomessa ei ole laajamittaista aurinkopaneelien valmistusta. Valtaosa, jopa noin 90 prosenttia, Suomessa käytetyistä paneeleista tulee Kiinasta, joka on maailman johtava aurinkopaneelien tuottaja. Lisäksi paneeleita tuodaan myös esimerkiksi Saksasta ja Yhdysvalloista, joissa on merkittävää paneelituotantoa.

Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Kiinassa tuotetuista paneeleista investoimalla ja kehittämällä uutta teknologiaa. Tämä puolestaan lisää kotimaisen tuotannon energiaturvallisuutta ja toimintavarmuutta.

Aurinkopuistojen sijoittumisessa huomioidaan monta näkökulmaa, kuten saatavan auringonsäteilyn määrä, etäisyys sähköliittymästä, ympäristö- ja luontoarvot. Suomen kaltaisessa maassa osa aurinkopuistoista joudutaan sijoittamaan myös metsäisimmille alueille, mutta hyvällä suunnittelulla haittoja voidaan vähentää. Tällä hetkellä aurinkovoimalahankkeet sijoittuvat enimmäkseen entisille turvetuotantoalueille sekä joutomaalle. Arvion mukaan suunnitteilla olevien aurinkovoimahankkeiden vaatima pinta-ala vastaa noin 0,05 % Suomen metsäpinta-alasta.