Mitä olet etsimässä?

Ajankohtaista kaasumarkkinoista

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti Suomen maakaasujärjestelmän perusteellisella tavalla. Putkikaasun tuonti loppui toukokuussa 2022. Haminan LNG terminaali avattiin syksyllä 2022, ja Gasgrid Finland avasin kelluvan LNG-terminaalin Inkooseen alkuvuodesta 2023. Nykyään kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta. Myös Latvian Inčukalnsin suurella kaasuvarastolla on merkittävä rooli kaasun kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa.

Uusi kaasujärjestelmä ilman venäläistä putkikaasua

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa muutti Euroopan suhdetta venäläiseen maakaasuun. EU muodosti pikaisesti RePower EU-strategian, jolla venäläinen putkikaasu korvataan, ja sen toteuttamiseksi luotiin useita väliaikaisia mekanismeja, joilla tämä toteutettiin. Näitä ovat mm. kaasun varastointiasetus, kaasun yhteishankinnat, velvoite säästää kaasua vähintään 15%, sekä väliaikainen kaasun hintakatto. Näiden toimien avulla eurooppalainen maakaasumarkkina pystyi korvaamaan venäläisen kaasun muualta tuodulla nesteytetyllä maakaasulla (LNG), ja hinnat palautuivat kohtuulliseksi.

Ennen sotaa venäläisen kaasun osuus oli 40 % Euroopassa käytetystä kaasusta, ja tällä hetkellä sen osuus on selvästi alle kymmenys.

Suomen kaasun käyttö puolittui vuonna 2022 aiempiin vuosiin verrattuna, ja vuonna 2023 sen osuus on maltillisessa kasvussa, kun hinnat ovat kohtuullistuneet ja suomalaiset kaasun ostajat ovat luoneet uusia LNG:n hankintasopimuksia.

Kaasuenergiaa tarvitaan vielä pitkään. Fossiilisen maakaasun rinnalle pitää kehittää puhtaiden kaasujen tuotantoa, kuten biokaasua, sähköllä tehtävää vetyä ja siitä jalostettavia synteettisiä kaasuja. Lämmön tuotanto sähköistyy tällä hetkellä nopeasti, mutta maakaasulla on yhä käyttöä talven kylmimpinä viikkoina. Teollisuudessa kaasun käyttöä korvataan sähköistämällä prosesseja, ja tulevaisuudessa puhdas vety ja biokaasu korvaa maakaasun niissä prosesseissa joita ei voi sähköistää. Raskas liikenne tulee tulevaisuudessa käyttämään puhtaita kaasuja dieselin sijaan.

Itämeren kaasuyhteydet

Vuoden 2020 alussa Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle, ja Suomi yhdistyi Balticconnector-kaasuputken avautuessa Baltian kaasumarkkinaan. Markkinatoimijat ovat siitä lähtien voineet hankkia LNG:tä Klaipedan terminaalin kautta ja varastoida kaasua Inčukalnsin kaasuvarastoon.

Vuonna 2022

  • Gasgrid Finland hankki Inkooseen suuren FSRU Exemplar -nimisen kelluvan LNG-terminaalin, jonka kautta pystytään tuomaan suurin osa Suomen ja Baltian alueella käytettävästä kaasusta,
  • pienempi maalle rakennettu Haminan LNG-terminaali valmistui, ja
  • Liettuan ja Puolan välinen GIPL-yhdysputki yhdisti Suomen ja Baltian Keski-Euroopan kaasuverkostoon.

Olemassa olevaa kaasuinfraa tarvitaan, jotta Suomi pystyy palvelemaan teollisuuden, energiatuotannon ja laivojen kaasuntarvetta, sekä puhtaiden kaasujen integraatioon. Siksi infrasta on pidettävä huolta, eikä kaasuverkonhaltijoille tai kaasun loppukäyttäjille saa asettaa kohtuuttomia vaateita tai kustannuksia, vaan vihreä siirtymä on tehtävä hallitusti ja suunnitellusti. 

Suomen kaasuinfra ja yhdysputket

Porissa sijaitsee Gasum Oy:n LNG-terminaali. Haminaan on valmistumassa syksyllä 2022 Hamina LNG OY:n terminaali ja Inkooseen sijoitetaan Gasgrid Finlandin operoima kelluva LNG-terminaali. Torniossa Manga LNG -terminaali palvelee ennen kaikkea Pohjois-Suomen metalliteollisuutta. Lisäksi maakaasua tuodaan Suomeen Viron ja Suomen välisen Balticconnector-putken kautta. 

Kaasu ratkaisu teollisuuden ja raskaan liikenteen vähähiilistämiseen

Vahvasti linkittyneet kaasun, sähkön ja lämmön energiaverkot tarjoavat tulevaisuudessa monipuoliset mahdollisuudet kehittää energiajärjestelmää. Kaasulla on merkittävä rooli uudessa energiajärjestelmässä ja uusiutuvan energian integraatiossa. Kaasuverkko edesauttaa osaltaan tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Eurooppalaisittain merkittävin muutos tulee vetytalouden kautta. Vety ja siitä jatkojalustetut tuotteet auttavat teollisuutta ja liikennettä vähentämään päästöjä. Kasvu merkittäväksi toiminnaksi vaatii kuitenkin vähintään vuosikymmenen. Kaasun kilpailukykyä heikentäviltä ratkaisuilta tulee pidättäytyä siirtymävaiheessa.

Teollisuudessa käytetään kaasua suuria määriä esimerkiksi öljyn jalostuksessa, metsäteollisuudessa sekä metallinjalostuksessa. Kaasu on välttämätöntä myös lannoitteiden tuotannossa sekä lasi- ja keramiikkateollisuudessa. Näitä prosesseja on mahdotonta sähköistää täysin nykyteknologialla. Koska nämä alat ovat tärkeitä koko kansantaloudelle ja yhteiskunnalle, vihreä siirtymä tulee tehdä heikentämättä näiden alojen kilpailukykyä.  

EU:n kaasumarkkinapaketti vauhdittaa puhtaita kaasuja 

Vetytalous on parhaillaan rakentumassa kansallisten ja EU-päätösten myötä. Euroopan komission joulukuussa 2021 julkistama kaasupaketti luo konkreettiset pelisäännöt vedyn laajamittaiselle käyttöönotolle ja kaasumarkkinoiden vähähiilistymiselle Euroopassa. EU:n tavoitteena on yhtenäistää puhtaiden kaasujen sääntelyä muun Unionin ilmastopolitiikan kanssa, luoda markkina uusiutuvalle ja vähähiiliselle vedylle, sekä edistää kuluttajan oikeuksia. 

Energiateollisuus pitää tärkeänä, että uusiutuvien kaasujen lisäksi myös ydinvoimalla tuotettu vähähiilinen vety on mukana keinovalikoimassa kun vähennetään päästöjä teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä. 

Suomi osaksi globaalia teknologian kehittämistä

Suomi ei saa pudottautua pois kaasujärjestelmän kehityksestä. ET odottaa, että päättäjät ymmärtävät kaasumarkkinoiden kehittämisen tärkeyden. Kaasumarkkinoiden kilpailukykyä on vaalittava ja verotus pidettävä kilpailukykyisenä verrattuna kilpailijamaihin. Teknologian kehityshankkeita pitää tukea erityisen voimakkaasti 2020-luvulla.

Kotimaisen biokaasun markkinoille pääsyä tulee edistää 

Kotimainen biokaasu on energiasektorille tärkeää huoltovarmuuden vuoksi, sekä keskeinen päästövähennyskeino maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Sillä on myös rooli venäläisestä maakaasusta irtautumisessa. 

Biokaasun teknillis-taloudellinen tuotantopotentiaali Suomessa on 10 TWh, josta nyt on käytössä noin 1 TWh. Biokaasun käytön edistämiseksi on jo tehty vaikuttavia toimia. Nyt on aika poistaa viimeiset markkinoille pääsyn esteet kotimaiselta biokaasulta, ja panostaa erityisesti raskaan liikenteen käytön edistämiseen sekä kierrätyslannoitemarkkinan luomiseen.

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Heikki Lindfors

Asiantuntija (perhevapaalla 2.4.-4.8.2024)

Energiamarkkinat

Heikki Lindfors

Asiantuntija (perhevapaalla 2.4.-4.8.2024)

Energiamarkkinat

+358 400 21 6797

Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta

Tutkimus

Oulujärven lokkilintuselvitys

Siirry takaisin sivun alkuun