Mitä olet etsimässä?

Vesivoima

Vesivoima on merkittävä uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on erityinen asema säätöominaisuutensa ja varastointikykynsä vuoksi. Sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän säätökapasiteettia energiajärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi, ja vesivoimalla on tässä keskeinen rooli.

Vesivoimasta tärkeää säätövoimaa

Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Sähköä saadaan kun vesi virtaa alas turbiinin kautta, ja turbiinin pyörittämä generaattori muuntaa veden liike-energian sähköksi. Laitoksessa ei tarvita veden lisäksi muita polttoaineita, eikä vesi vähene tai pilaannu virratessaan vesivoimalaitoksen läpi. Vesivoimalaitoksista saatava sähkö ei myöskään ole riippuvaista hetkellisistä sääolosuhteista.

Vesivoimalaitosten investointikustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset alhaiset. Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä, turvallisia ja toimintavarmoja laitoksia, joiden tekniikka on tunnettua. Laitosten toimiluvat edellyttävät, että kalakannoista ja muusta vesiympäristöstä huolehditaan.

Parasta säätövoimaa

Sähköverkon täytyy jatkuvasti pystyä reagoimaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Sähkön vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy, joten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima sopivat hyvin yhteen. Vesistöaltaat, niin järvet kuin tekojärvet toimivat suurten akkujen tapaan, ja vesistöjä säännöstelemällä vesivoimalaitosten tuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää sekä pysäyttää helposti ja nopeasti, mikä tekee vesivoimasta teknisesti parasta ja edullisinta säätövoimaa. Vesivoima vastaakin valtaosasta Suomessa tarvittavassa vuorokauden sisäisestä sähköntuotannon- ja kulutuksen tasapainottamisesta, ja vesivoima tulee olemaan pitkään keskeisin joustava resurssi sähköjärjestelmässä.

Vesivoima on erinomainen kumppani tuuli- ja aurinkovoimalle.

Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät. Jokivoimalaitoksessa laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas allaslaitoksella voidaan suurten varastoaltaiden avulla säädellä tuotantoa jopa vuositasolla.

Vesivoima tuottaa sähkön lisäksi laaja-alaisempaa hyötyä vesistöjen säännöstelyllä ja tulvasuojelulla. Vesistöjen säännöstely mahdollistaa vesivoiman lisäksi myös muita intressejä, kuten virkistyskäytön, vedenhankinnan ja tulvasuojelun sekä kuivuuteen varautumisen.

Vesivoima Suomessa

Vesivoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 10-20 % ja uusiutuvasta sähköstä yli kolmannes. Vesivoiman vuotuinen vaihtelu johtuu sääolosuhteiden, kuten vesisateiden ja kevättulvien vaikutuksesta vesitilanteeseen. Vesivoimavarastojen täyttymisastetta voi seurata Vesi.fi-palvelusta

220

Suomessa on yli 220 verkkoon liitettyä vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3100 MW.

13 TWh

Keskimääräinen vuosituotanto on noin 13 TWh.

Nykyinen vesivoiman tuotanto on laajasti hajautettua kattaen koko Suomen sekä jo valmiin infran piirissä, mikä lisää sähköjärjestelmän huolto- ja toimitusvarmuutta. Säätöön kykenee noin 2/3 Suomen vesivoimakapasiteetista. Vesivoima jaetaan Tilastokeskuksen määrittelyn mukaan suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa. Suomen maantieteellisten olosuhteiden, eli pienten korkeuserojen takia suurin osa Suomen vesivoimalaitoksista on pien- tai minivesivoimaloita.

Vesivoiman ympäristövaikutukset

Vesivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto eikä sen tuotannosta aiheudu päästöjä. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät rakennettaessa patoja ja säännöstelyaltaita. Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kalojen ja muiden eliöiden kulkemisen vesistössä. Vesivoimayhtiöt ovat sitoutuneet vaelluskalojen elinolojen parantamiseen, ja yhtiöt tekevät jatkuvasti toimia, joilla vähennetään vesivoiman vaikutuksia, kuten ohitusratkaisuja, istutuksia ja kunnostuksia.

Vesivoimayhtiöt ovat sitoutuneet vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Vesivoiman tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset liittyvät säännöstelyyn. Säännöstely aiheuttaa veden pinnankorkeuden ja virtaamien vaihtelua, millä voi olla vaikutuksia niin vesiluonnolle, linnustolle ja virkistystoimintaan. Sallitut säännöstelyrajat on määritetty vesilain mukaisissa luvissa. Vesivoimayhtiöt osallistuvat monin tavoin jokivarsien ympäristön ja virkistyskäytön edistämiseen vapaaehtoisessa yhteistyössä alueen asukkaiden ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Energiateollisuus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, ja myös vesivoiman osalta on Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartassa esitetty toimia biodiversiteettitavoitteen saavuttamiseksi.

Vesivoimayhtiöiden tekemiin vastuullisuushankkeisiin voi tutustua täällä.

Vesivoiman kehitysnäkymät

Suomessa on vielä jonkin verran hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaalia. Uuden vesivoiman rakentamismahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä, jotka saattavat rajoittaa myös jo olemassa olevan kapasiteetin käyttöä. Olemassa olevaa laitoskantaa voidaan edelleen kehittää tehonkorotuksin tai uusilla innovaatioilla. Esimerkiksi yhdistämällä eri teknologioita tai hyödyntämällä digitalisaatiota voidaan laitosten säätöominaisuuksia parantaa entisestään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Vesivoiman tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia erityisesti ympäristösäätelyn myötä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kiristyvät ilmastotavoitteet taas tukevat vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiantuotantoa. Vesivoima on saatava laajalti mukaan energia- ja ilmastopolitiikkaan, jos hiilineutraalisuustavoitteet halutaan saavuttaa. Lisäksi vesivoiman, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseksi tarvitaan laajapohjaista keskustelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Usein kysyttyä vesivoimasta

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Marja Rankila

Asiantuntija

Energiantuotanto

Marja Rankila

Asiantuntija

Energiantuotanto

+358 40 845 4373

Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta

Elinympäristökunnostus

Önkkörin elinympäristö­­kunnostukset

Siirry takaisin sivun alkuun