EU-vaaliviestit

Energia-alan vision mukaan vuoden 2035 Suomessa asiakkaat, yhteiskunta ja ympäristö saavat uutta hyvinvointia hiilineutraalista energiasta. Suomalaisen energiantuotannon kehitys kulkeekin hyvää vauhtia tähän suuntaan: sähköntuotanto on jo hiilineutraalia, ja kaukolämmön tuotannon päästöt laskevat liki nollaan vuoteen 2030 mennessä. Näemme, että jos tämä on mahdollista Suomessa, on se mahdollista myös muualla Euroopan unionissa.

Energiapolitiikan tulevaisuudesta puhuttaessa tulee keskittyä siihen, miten saavutetaan turvallinen, kilpailukykyinen ja puhdas energia.
Energiateollisuus odottaa, että seuraavan Euroopan komission työohjelmaan sisältyvät seuraavat teemat:

Edistykselliset sähkömarkkinat
Vahva infrastruktuuri
Päästötön ja puhdas talous
Ympäristön ja energian yhteistyö

Edistykselliset sähkömarkkinat

Jotta seuraavina vuosina varmistetaan hyvin toimivat sähkömarkkinat, on tärkeää, että EU:lla on selkeä suunta ulos kriisikaudesta. Tämä tarkoittaa mm. hintasääntelyn sekä muun sääntelyn liiallisen yksityiskohtaisuuden poistamista. Lisäksi markkinoille haitallisista valtiontuista on kyettävä hankkiutumaan eroon. Näin pystytään edistämään vapaata kilpailua ja toimivia markkinoita. Sääntelyn merkitys ja tarpeettomuus on tunnistettava myös rahoitusmarkkinoilla.

Energiateollisuus kannustaa arvioimaan ja johdonmukaistamaan energiayhteisöjä ja pientuotantoa koskevaa sääntelyä. Tällä hetkellä sääntely on pirstaloitunut eri säännöksiin, mikä luo lukuisia erilaisia oikeudellisia puitteita toiminnalle.

Vahva infrastruktuuri

Vahva infrastruktuuri saavutetaan verkkoinvestointien edellytyksiä vahvistamalla ja tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoista lämmitysinfrastruktuuria.
Energiateollisuus pitää tärkeänä ennakoivan ja suunnitelmallisen verkon kehittämistä. Tämä saavutetaan varmistamalla kannusteet investoida verkkojen vahvistamiseen, digitalisointiin ja joustavuuden lisäämiseen. Tavoitteena on mahdollistaa kustannustehokas verkkojen kehittäminen ja varmistaa tasapaino operatiivisten ja investointikustannusten välillä.

Vaihtoehtoiselle lämmitysinfrastruktuurille tulisi asettaa tavoitteet, ja jäsenmaiden tulee varmistaa asiakkaiden mahdollisuudet hyödyntää vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja. Rakennusten energiankäytön ja lämmityksen hajanaista sääntelyä tulee yksinkertaistaa ja keskittyä ohjaaviin tavoitteisiin. Rakentamisen energiatehokkuutta koskevassa sääntelyssä on keskityttävä teknologianeutraaleihin tekijöihin, kuten päästöihin ja joustavuuteen.

Paras keino ilmastopäästöjen vähentämiseksi on kehittää päästökauppajärjestelmää.

Päästötön ja puhdas talous

Energiateollisuus näkee, että paras keino ilmastopäästöjen vähentämiseksi on kehittää päästökauppajärjestelmää. Päästökaupan tulisi kattaa suurin osa EU:n päästöistä, tai jopa kaikki päästöt. Päästöjen kattavuus on varmistettava erityisesti lämmityksen osalta. Päästöt ovat myös keskiössä, kun sähköistämistä koskevia sääntöjä kehitetään.

Jotta puhdas ja päästötön talous saavutetaan, tulisi kaikkien päästöttömien ja hiilineutraalien tuotantomuotojen olla sijoittajien saatavilla. Energiatehokkuutta koskevien poliittisten toimenpiteiden on tuettava ilmastotavoitteen saavuttamista, ja energiatehokkuutta koskevaa sääntelyä onkin yksinkertaistettava.

Ympäristön ja energian yhteistyö

Ympäristölupamenettelyjä on tehostettava, ja eri asetusten hajallaan olevia lupalainsäädäntöjä tulee koota yhteen eurooppalaiseen menettelydirektiiviin tai -asetukseen. Ilmastonmuutosta, biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, sekä kiertotaloutta ja saastumattomuutta tulee tarkastella yhdessä ja keskittyä kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Jotta luontovaikutuksia pystytään arvioimaan, tulee kehittää yhdenmukaistettuja EU-tason kestävyysindikaattoreita.