Mitä olet etsimässä?

Puuenergia

Puupolttoaineilla tuotetaan nykyisin suuri osa kaukolämmöstä ja yhteistuotantolaitoksien myötä myös sähköstä merkittävä osa. Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta.

Energiaksi käytetään tehokkaasti erilaisia metsäteollisuuden sivu-, tähde- ja jätevirtoja (hakkuutähde, pienpuu, kannot, kuori, puru, teollisuudelle soveltumaton puu), joiden volyymien ja osuuksien muuttumista viimeisten vuosikymmenten aikana on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Suomessa vuosittain hakatusta puusta energiaksi lämpö- ja voimalaitoksille menee suoraan metsistä noin 10%.

Metsähakkeen ja teollisuuden puutähteen käyttö energialähteinä

Metsähake: Polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake on haketuspaikasta riippumatta aina suoraan metsästä tulevaa puuta, eikä minkään teollisuusprosessin sivutuotetta (esim. sahauspinnoista tehty hake ei ole metsähaketta vaan teollisuuden puutähdehaketta).

2010-luvun aikana voimakkaan poliittisen ohjauksen myötä puupohjaisen energiankokonaistuotantomäärät ovat kasvaneet vuosittain ja suurimman osan kasvusta on kattanut metsähake. Tämä on luonnollista, sillä metsäteollisuuden sivuvirtojen määrä vaihtelee metsäteollisuuden suhdanteiden mukaan pysytellen historiassa kuitenkin suhteellisen vakaana.

Suomessa kaadettu puu hyödynnetään tehokkaasti, sillä yli puolet puun kuivaraaka-aineesta päätyy lopulta energiaksi. Puun arvokkaimmat osat ohjautuvat markkinaperusteisesti korkean jalostusasteen tuotteiksi puutuotteisiin ja kuitupuu päätyy teollisuudelle raaka-aineeksi. Kuitupuuta vastaavaa puuta käytetään energiaksi, jos sille ei löydy sopivaa teollista käyttöä. Oksat, latvukset ja pieni määrä juuria ja kantoja päätyy suoraan energiaksi, mutta näitä hakkuutähteitä jätetään ravinteiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen vuoksi myös metsään. Energiaksi käytetään lopulta myös teollisuuden prosessien sivutuotteet, kuten purut, kuoret ja sellun keiton mustalipeä.

78,6 milj. m³

Suomessa käytetyn raakapuun määrä vuonna 2022.

6,9 milj. m³

Tästä metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa käytetty osuus.

Puupolttoaineita käytetään sekä yhteistuotanto(CHP)-voimalaitoksilla että vain lämpöä tuottavissa lämpölaitoksissa, mutta Suomessa ei ole yhtään vain sähköä tuottavaa puuta polttoaineenaan käyttävää kattilaa. Kattiloiden koot vaihtelevat hyvin paljon, ja laitoksia sijaitsee joka puolella Suomea.

Puun energiakäytölle yli 20MW laitoksissa on säädetty EU-tasoiset kestävyyskriteerit vuonna 2018. Vain näiden kriteerien mukainen käyttö voidaan laskea jäsenvaltioissa uusiutuvan energian tavoitteita täyttämään. Lisäksi nämä kriteerit tulee täyttää, jotta biomassasta tuotettu energia lasketaan EU päästökaupassa nollapäästöiseksi. Kriteeristö päivitettiin 2023 Uusiutuvan energian direktiivin (RED) päivityksen yhteydessä ja tulee toimeenpanna jäsenvaltioissa talven 2024−2025 aikana. Päivityksen jälkeen kriteeristö laajenee koskemaan kaikkia yli 7,5MW laitoksia ja sisältää jatkossa tarkempia ehtoja sille, mitä maassa tai hankinta-alueella tulee toteutua mm. kestävään metsätalouteen ja maankäyttösektorin nieluihin liittyen, jotta sieltä hankittu puu voidaan laskea kestäväksi energiantuotannossa. Näiden kriteerien noudattamisesta puhutaan silloin kun puhutaan kestävästä puuenergiasta.

Kestävyyskriteerien täyttymisen todentamiseen voi käyttää mm. erilaisia sertifikaatteja, jotka todentavat kestävyyden koko hankintaketjussa. Näistä erimerkkejä on mm. yleiset metsäsektorin kriteerit PECF ja FSC.

Energia-ala suosittelee toimijoita kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Olemme antaneet yhdessä Bioenergia ry:n kanssa suosituksen ekologisen kestävyyden huomioimisesta puupolttoaineiden hankinnassa. Suosituksen löydät alta.

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Karoliina Muukkonen

Asiantuntija

Energiantuotanto

Karoliina Muukkonen

Asiantuntija

Energiantuotanto

+358 50 331 4747

Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta

Muu

Porttipahdan peruskorjaus ja tehonnosto

Siirry takaisin sivun alkuun