ET on laskenut skenaariopohjaisesti arvioita 2040 puuenergian käyttötasosta

Uutiset

Julkaistu: 11.6.2025

Muokattu: 13.6.2025 16:10

Puuenergian, ja etenkin energiapuun eli metsähakkeen, käyttömääristä tulevaisuudessa on puhuttu taas viime talven ja kevään aikana. Keskustelu liittyy sekä energiajärjestelmään että Suomen metsävaroihin.

Muun muassa ennen Orpon hallituksen puoliväliriihtä käytiin keskusteluja, joissa kysyttiin kuinka paljon energiasektorilla käytetään energiapuuta vuonna 2040. ET on tehnyt skenaarioiden pohjalta asiantuntija-arviona laskelmia siitä, millainen puun energiakäytön taso saattaisi olla 2040. Laskelmia on keskusteluissa esitetty mm. poliittisille päättäjille ja Ilmastopaneelille.

Laskelmat pohjautuvat kaksiin eri skenaarioihin, jotka on tehty jo aiemmin:

Fingridin skenaarioihin, joissa esitetään neljä eri vaihtoehtoa 2040 sähköjärjestelmään:
”Sähköjärjestelmävisiossa kantaverkon verkkovahvistusten tarvetta arvioidaan erilaisissa skenaarioissa. Skenaariot edustavat sähkön kulutuksen ja tuotannon mahdollisia kehityspolkuja ja jokaisessa niistä on omat kasvutekijänsä. (…)
Kaksi tärkeintä skenaariomuuttujaa ovat sähkön kulutuksen kasvunopeus sekä sähkön kulutuksen joustavuus.”

Fingridin skenaariot ovat:

Sähköä dataksi – korkeamman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustamatonta
Vedystä valtavirtaa – korkeamman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustavaa
Voimaa vakaasti – maltillisemman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustamatonta
Notkeaa kehitystä – maltillisemman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin

ET:lle tehtyyn diplomityöhön (Veli-Petteri Liedes: Kaukolämmön kysynnän mallinnus: Kysynnän profilointi ja siihen vaikuttavat tekijät suomalaisissa kunnissa ja kaupungeissa), jossa on tehty kaksi eri skenaariolaskelmaa kaukolämmön kysynnästä. Lopputuloksissa kaukolämmön kysynnälle 2040 esitetään kaksi vaihtoehtoista kysyntää: nykytilaa noin 2TWh pienempi ja nykytilaa noin 6TWh pienempi kysyntä.

Sähköntuotannon osalta käytössä on siis Fingridin skenaarioluonnokset. Tältä pohjalta tehdyssä laskennassa on tehty lisäksi reippaita yksinkertaistuksia ja taustaolettamia:

CHP-laitosten käytössä vain puupolttoaineita ja jäteperäisiä polttoaineita, joiden käyttömäärä 70 % nykyisestä.
Tarkasteltu vain yhteiskunnille lämpöä tuottavia CHP-voimalaitoksia, ei teollisuuden voimalaitoksia.

Kaukolämmön kysynnän osalta käytössä Liedeksen (2023) diplomityön tulokset ja lisäksi seuraavat olettamat tuotannosta:

Polttoaineet: kivihiiltä ei käytössä, turvetta poltetaan vain laitoksilla, jotka eivät ole päästökauppalaitoksia. Öljyä ja maakaasua käytetään vain puolet nykytasosta.
Yhdyskuntajätteen poltto 70 % nykytasosta.
Sähkökattiloiden, lämpöpumppujen/hukkalämpöjen sekä mahdollisen pienydinvoimaloiden oletukset Fingridin skenaarioiden mukaan.
Edellä mainittujen jälkeen jäljelle jäävä kysyntä katetaan puupolttoaineilla.
Metsäteollisuuden laitosten osalta ei tehty oletuksia, eli ei uusia laitoksia tai laitosten sulkemisia.

Näiden tietojen pohjalta on laskettu kahdeksan eri yhdistelmäskenaariota puupolttoaineiden käytöstä.

Skenaarioissa vaihteluväli tuotetulle energiamäärälle on suuri, alla esitetty koottuna skenaarioiden ääripäät:

Sähkön tuotanto puupolttoaineilla 2,5–3,5 TWh (ei eroteltu energiapuun, eli metsähakkeen, osuutta puupolttoaineista)
- 2023 tuotanto 4,8 TWh
Kaukolämmön tuotanto puupolttoaineilla 5,1–14,7 TWh (metsähakkeen osuus 2–9,7 TWh)
- 2023 tuotanto 15 TWh
Puupolttoaineiden määrinä laskettuna sähkön ja kaukolämmön tuotantoon yhteensä puupolttoaineina on 5,1–11,4 milj. m3 (metsähakkeen osuus 2–7,3 milj. m3)
- 2023 käytetty 12,2 milj. m3 (metsähake 8,6 milj. m3)

Suurimmat käyttömäärät saatiin skenaarioissa, jossa kaukolämmön kysyntä on tippunut nykytasosta vähemmän (-2TWh) ja sähköjärjestelmä on Voimaa Vakaasti -skenaarion mukaista. Pienimmät käyttömäärät näkyivät skenaariossa, jossa kaukolämmön kysyntä on tippunut enemmän (-6TWh) ja sähköjärjestelmä on Vedystä valtavirtaa -skenaarion mukaista.

Kuvaaja, joka näyttää energiapuun ja teollisuuden puutähteiden käytön kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, [milj. m3]
eri Fingridin skenaarioiden mukaan, kun kaukolämmön kysyntäskenaario -6 TWh nykytasosta. Sähköä dataksi -skenaariossa kulutus vuonna 2040 on pienin, Voimaa vakaasti -skenaariossa suurin. FG:n skenaarioissa kulutus on kuitenkin pienempää, kuin vuosittain kulutus 2020-2024. — Kuva 1. Energiapuun ja teollisuuden puutähteiden käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, [milj. m3] Fingridin eri skenaarioiden mukaan, kun kaukolämmön kysyntäskenaario -2 TWh nykytasosta.

Kuvaaja, joka näyttää energiapuun ja teollisuuden puutähteiden käytön kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Fingridin eri skenaarioissa vuodelle 2040. Käyttö on pienintä Sähköä dataksi -skenaariossa ja suurinta Voimaa vakaasti -skenaariossa, mutta silti pienempää kuin vuosittainen käyttö 2020-2024. — Kuva 2. Energiapuun ja teollisuuden puutähteiden käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, [milj. m3], Fingridin eri skenaarioiden mukaan, kun kaukolämmön kysyntäskenaario -6 TWh nykytasosta.

Skenaariopohjaisen laskentaharjoituksen lopputuloksen voi tiivistää seuraavasti: puupolttoaineiden käyttömäärää 15 vuoden päähän on haastava selvittää, ja eri vaihtoehtojen puun käyttömäärien erot lasketaan miljoonissa kuutioissa puuta. On kuitenkin johdettavissa, että nousua nykytason käyttömääristä ei missään esitetyssä skenaariossa ole nähty. Toisaalta myöskään käytön vähentymistä nollaan ei mikään skenaariolaskelma näytä.

Laskelmassa käytetyt oletukset eivät ole ET:n ennustuksia tai mielipiteitä siitä millainen tulevaisuus on tai millainen sen tulisi olla. Myöskään Fingridin tai kaukolämmön eri kysyntäskenaarioiden toteutumiseen tai niiden toteutumiseen vaikuttaviin seikkoihin ei oteta tässä yhteydessä kantaa.

ET jatkaa työtä skenaarioiden parissa lähikuukausina.