Suositukset kasvun ja sähköistymisen mahdollistamiseksi
Suomen puhdas sähkö, vahvat sähköverkot ja korkea toimitusvarmuus luovat perustan teollisille investoinneille, sähköistymiselle ja talouskasvulle. Tämä kilpailuetu ei kuitenkaan säily itsestään. Energiateollisuus esittää toimia, joilla sähköverkkojen investoinnit, kapasiteetti ja toimintavarmuus voidaan turvata tarpeiden kasvaessa.
Suomi tarvitsee yhteisen tavoitteen sähköverkkojen kehittämiselle
Sähkön käyttö ja tuotanto kasvavat teollisuuden investointien, liikenteen ja lämmityksen sähköistymisen sekä puhtaan sähköntuotannon lisääntymisen seurauksena. Samalla tuotanto ja kulutus sijoittuvat aiempaa useammin eri alueille. Tämä kasvattaa sähkönsiirron tarvetta sekä kanta- että jakeluverkoissa.
Suomen on asetettava kansalliseksi tavoitteeksi säilyttää sähköverkkojen tuoma kilpailuetu ja varmistaa, että verkot mahdollistavat teollisuuden, puhtaan sähköntuotannon ja sähköistyvän yhteiskunnan investoinnit. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä poliittista sitoutumista sekä konkreettisia päätöksiä sääntelystä, luvituksesta ja verkkokapasiteetin käytöstä.
Energiateollisuuden suositukset muodostavat kolme toisiaan täydentävää kokonaisuutta.
1. Nostetaan verkkoinvestoinnit riittävälle tasolle
Sähköverkkojen sääntelyn ja valvontamenetelmien on mahdollistettava ennakoivat verkkoinvestoinnit. Verkon rakentamista ei voida aloittaa vasta silloin, kun kapasiteetin puute jo estää uuden teollisuuslaitoksen, sähköntuotannon tai muun investoinnin liittymisen verkkoon.
Sääntelyn on kannustettava verkkojen kehittämiseen puhtaan siirtymän, talouskasvun ja energiaturvallisuuden tarpeisiin. Samalla sen on turvattava investointien rahoitettavuus ja toimintaympäristön ennakoitavuus. Ennakoivasta verkon kehittämisestä hyötyvät myös nykyiset asiakkaat, kun uudet liittyjät osallistuvat verkon kustannusten jakamiseen.
Sähköverkot ovat kriittistä infrastruktuuria. Sääntelyn on tunnistettava nykyistä paremmin huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta, kriittisten kohteiden suojaamisesta ja varaosien varastoinnista aiheutuvat kustannukset.
Verkkoyhtiöillä pitää olla taloudelliset edellytykset parantaa verkkojen kestävyyttä myös poikkeusoloissa. Kyse ei ole vain sähkön toimitusvarmuudesta, vaan koko yhteiskunnan toimintakyvystä ja kyvystä vastata muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin.
Sähköverkkojen rakentaminen kestää usein selvästi kauemmin kuin verkkoon liittyvien teollisuus-, tuotanto- tai varastohankkeiden toteuttaminen. Hitaat ja monivaiheiset lupaprosessit voivat siksi muodostua investointien pullonkaulaksi.
Luvituksen kokonaiskestoa on lyhennettävä, viranomaiskäsittelyn resursointi varmistettava ja kuntarajat ylittävien hankkeiden koordinointia parannettava. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja muiden lupamenettelyjen on keskityttävä olennaisiin vaikutuksiin oikeusturvasta tinkimättä.
2. Käytetään rajallinen verkkokapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti
Sähköverkkoja on ensisijaisesti rakennettava vastaamaan kasvavia tarpeita. Koska uuden kapasiteetin rakentaminen vie aikaa, joillakin alueilla useat hankkeet voivat kuitenkin kilpailla samasta liityntäkapasiteetista.
Tällaisissa rajatuissa tilanteissa liittymisperiaatteiden on mahdollistettava hankkeiden sähköjärjestelmävaikutusten, joustavuuden ja kapasiteettitarpeen huomioon ottaminen. Samalla on turvattava jo verkkoon liittyneiden asiakkaiden tarpeet. Tavoitteena on saada rajallisesta kapasiteetista mahdollisimman suuri hyöty ja liittää verkkoon useampia hankkeita.
Itsenäinen sähkövarasto ei ole samalla tavalla sidottu tiettyyn sijaintiin kuin esimerkiksi tehdas tai tuotantolaitos. Siksi verkonhaltijalle tulee olla mahdollista ohjata tällainen varasto liittymään verkkoon paikkaan, jossa se tukee sähköjärjestelmää eikä tarpeettomasti rajoita muiden asiakkaiden liittymistä.
Muutos parantaisi olemassa olevan verkon käyttöastetta ja vähentäisi tilanteita, joissa yksittäinen sijainnista riippumaton hanke varaa niukkaa kapasiteettia muiden hankkeiden kustannuksella.
Kaikkien verkkoon liittyvien asiakkaiden ei tarvitse käyttää täyttä liittymistehoaan kaikkina hetkinä. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla joustavilla liittymissopimuksilla asiakas voisi liittyä verkkoon myös kapasiteettirajoitteisella alueella, jos se kykenee tarvittaessa mukauttamaan sähkön käyttöään, tuotantoaan tai varastointiaan.
Joustavien liittymissopimusten mahdollistaminen myös pysyväksi tapauskohtaisesti sovituksi järjestelyksi tehostaa verkon käyttöä, nopeuttaa hankkeiden liittymistä ja vähentää tarpeettomia verkkoinvestointeja. Sopimusten ehtojen on oltava ennakoitavia ja soveltua erilaisten asiakkaiden tarpeisiin.
3. Valmistellaan teollisuusinvestointien verkkoedellytykset ennakolta
Uuden teollisuusalueen sähköverkon rakentamiseen liittyy alkuvaiheessa huomattavaa epävarmuutta. Ensimmäisen toimijan, verkkoyhtiön tai infrastruktuurisijoittajan kannettavaksi voi jäädä kustannuksia verkosta, jota myöhemmin hyödyntäisivät useat alueelle sijoittuvat yritykset.
Suomeen tarvitaan riskienjakomalli, joka mahdollistaa valittujen teollisuusalueiden sähköverkon ennakoivan kehittämisen ja jakaa kustannuksia nykyistä tasapuolisemmin. Malli voisi nopeuttaa investointien toteutumista ja vähentää Suomeen sijoittuvien teollisuusyritysten verkkoliityntöihin liittyvää epävarmuutta.
Teollisuusalueella sähköntuotanto, kulutus, varastointi, vedyn tuotanto ja muut prosessit voivat muodostaa yhteisen, energiaa optimoivan kokonaisuuden. Sääntelyn ja sen tulkinnan on mahdollistettava uusia teollisuusalueita kehitettäessä suljetun jakeluverkon muodostaminen tällaiselle maantieteellisesti rajatulle kokonaisuudelle silloin, kun ratkaisu tukee alueen toimintaa ja sähköjärjestelmän tehokkuutta.
Samalla on varmistettava, ettei muutos kannusta kustannustehottomien rinnakkaisten verkkojen rakentamiseen tai irtautumiseen yleisestä jakeluverkosta.
Sähköverkot ovat investointi Suomen kasvuun ja turvallisuuteen
Sähköverkkojen kehittämistä ei pidä tarkastella vain kustannuksena. Oikea-aikaiset verkkoinvestoinnit mahdollistavat puhtaan sähköntuotannon, teollisuuden uudistumisen ja yhteiskunnan sähköistymisen. Samalla ne vahvistavat energiaturvallisuutta, huoltovarmuutta ja Suomen kykyä houkutella uusia investointeja.
Ratkaisevaa on toimia ennakolta. Kun sääntely, luvitus ja verkkokapasiteetin käyttö tukevat samaa tavoitetta, sähköverkot voivat säilyä yhtenä Suomen tärkeimmistä strategisista kilpailueduista.
Tilannekuva: sähköverkkojen kehittämisen tarpeet kasvavat nopeasti
Suomen sähköjärjestelmä on murroksessa. Teollisuuden investoinnit, liikenteen sähköistyminen, lämmityksen sähköistyminen sekä puhtaan sähköntuotannon voimakas kasvu lisäävät sähkönsiirron tarvetta ennennäkemättömällä tavalla. Sähköverkkokapasiteetin tarve kasvaa sekä kantaverkossa että jakeluverkoissa, mutta eri alueilla eri tahtiin. Samaan aikaan investointihankkeiden toteutuminen, ajoitus ja sijainti sisältävät merkittävää epävarmuutta, mikä tekee verkkosuunnittelusta entistä haastavampaa.
Suomella on edelleen verrattain hyvä lähtötilanne. Monissa Euroopan maissa sähköverkkojen kapasiteettirajoitteet ovat jo muodostuneet merkittäväksi esteeksi uusille investoinneille. Myös Suomessa verkkokapasiteetin saatavuus on kuitenkin kiristynyt nopeasti, ja ilman ennakoivia toimia sähköverkkojen kehittäminen voi muodostua pullonkaulaksi teollisuuden kasvulle, sähköistymiselle ja puhtaan energian hankkeille.
Riittävä verkkokapasiteetti on edellytys energiaturvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja yhteiskunnan toimintakyvylle.
Sähköverkkojen merkitys ulottuu talouskasvua laajemmalle. Riittävä verkkokapasiteetti on edellytys energiaturvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja yhteiskunnan toimintakyvylle. Kun energiajärjestelmä sähköistyy ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, sähköverkkojen rooli kriittisenä infrastruktuurina korostuu entisestään. Samalla verkkoihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat muun muassa kyberturvallisuuden, varautumisen ja toimitusvarmuuden osalta.
Verkkoihin investoidaan jo merkittävästi, mutta nykyinen investointitaso ei kaikilta osin vastaa vahvan sähköistymisen ja teollisen kasvun tarpeita. Erityisesti jakeluverkoissa on tunnistettu tarve nykyistä suuremmille investoinneille, jotta yhteiskunnan sähköistyminen, puhtaan energian tuotanto ja uusien investointien toteutuminen voidaan varmistaa. Samalla verkkoinvestointien taloudelliset edellytykset ovat heikentyneet, mikä vaikeuttaa investointien toteuttamista riittävässä laajuudessa ja riittävän ajoissa.
Energiateollisuuden näkemyksen mukaan sähköverkkojen kehittämistä ei pidä tarkastella pelkästään kustannuksena, vaan investointina Suomen kilpailukykyyn, kasvuun, energiaturvallisuuteen ja puhtaaseen siirtymään. Riittävät ja oikea-aikaiset verkkoinvestoinnit mahdollistavat uusien teollisten investointien toteutumisen, puhtaan sähköntuotannon kasvun ja koko yhteiskunnan sähköistymisen.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiapolitiikka, teollisuuspolitiikka, energiateollisuuden visio ja strategia, edunvalvonta, vetytalous ja puhtaat kaasut
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu