Eduskuntavaaliviestit

Energiateollisuuden viestit eduskuntavaaleihin 2027 tarjoavat ratkaisuja, joilla varmistetaan investoinnit, kilpailukykyinen energia ja Suomen menestys puhtaassa siirtymässä.

Energiasta kasvua, vakautta ja kestävää vaurautta

Energiajärjestelmämme on Suomelle uuden kasvun, vakauden ja vaurauden lähde.

Monipuolinen, hinnaltaan edullinen ja erittäin vähäpäästöinen energia vahvistaa ostovoimaa ja luo turvaa epävakaassa maailmassa. Voimme lisätä puhtaan sähkön, lämmön ja kaasujen tuotantoa ja luoda investointiedellytyksiä teollisuudelle ja palveluille. Näin syntyvät työpaikat sekä vienti- ja verotulot tuottavat talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.

Tämä kaikki on mahdollista, muttei tapahdu itsestään.

Suomen seuraavassa energiastrategiassa on keskityttävä ennen kaikkea siihen, miten Suomi hyödyntää ainutlaatuisia mahdollisuuksiaan puhtaassa siirtymässä.

Suomen on vaikutettava EU:n energiapolitiikkaan aktiivisesti ja oikea-aikaisesti, sillä Suomen markkinanäkymät ja mahdollisuudet energia-asioissa ratkaistaan pitkälti EU:n yhteisessä päätöksenteossa. Resurssit EU-vaikuttamiselle on varmistettava.

Sähköistyminen ja uusiutuvan sähkön osuuden kasvaminen tuovat myös uusia haasteita erityisesti sähköjärjestelmän tasapainolle. Järjestelmää onkin kehitettävä kokonaisuutena, tuotannon, verkkojen ja kulutuksen joustoja edistäen.

1. Suomesta paras maa investoinneille

Monipuolinen, kilpailukykyinen ja toimitusvarma energiajärjestelmä on Suomen vahvuus. Puhtaaseen energiaan perustuva kasvu edellyttää runsaasti suuria investointeja niin energian tuotantoon, verkkoihin, varastointiin kuin käyttöön.

Energiapolitiikan jatkuvuudesta ja pitkäjänteisyydestä on pidettävä kiinni sekä varmistettava, että päätösten vaikutukset pitkällä aikavälillä tukevat Suomen kilpailukykyä.
Seuraavan hallituksen on otettava tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan paras maa energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita Euroopan ja maailman markkinoille.
Energiaverotuksen on ohjattava yhteiskuntaa pitkäjänteisesti kohti fossiilittoman energian aikaa. Energiamurrosta ei pidä hidastaa verottamalla fossiilitonta energiaa.
Lupia käsittelevien viranomaisten ja tuomioistuinten resurssit on varmistettava, jotta investointien hallinnollinen läpimenoaika nopeutuu merkittävästi. Luontovaikutusten arviointimenetelmien on oltava ajantasaisia ja selkeitä.
Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoitus on turvattava.

Monipuolinen, kilpailukykyinen ja toimitusvarma energiajärjestelmä on Suomen vahvuus.

2. Monipuolinen ja puhdas energiantuotanto luo kasvun edellytykset

Luonto asettaa reunaehdot energiamurrokselle. Puhdas energiajärjestelmä vahvistaa Suomen ilmasto- ja luontotyötä ja luo kestävää vaurautta. Sähkön tuotantorakenteen on oltava kilpailukykyinen ja monipuolinen. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista on tuonut kilpailukykyä, energiaturvallisuutta ja ollut energia-alan suurin ympäristöteko. Sähköistyminen mahdollistaa myös muiden toimialojen irtautumisen fossiilitaloudesta.

Ydinenergiaa on kohdeltava yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla. Lisäksi on mahdollistettava pienydinvoiman sujuva luvitus ja sääntely.
Vesivoiman tärkeys säätövoimana on huomioitava ja vesivoiman toimintaedellytykset on turvattava. Mahdollistamalla pumppuvesivoiman saamme paljon lisää joustoa sähköntuotantoon.
Metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen sekä hukkalämpöjen hyödyntämistä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on edistettävä.
Maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoiman rakentamista kaikkialle Suomeen on nopeutettava varmistamalla sujuva luvitus ja ennakoitava sääntely sekä ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava, sillä se parantaa huoltovarmuutta sekä toimitusvarmuutta häiriötilanteissa.
Talteen otetulle hiilidioksidille on muodostettava arvo eurooppalaisella markkinalla ja varmistettava biogeenisen hiilidioksidin parempi asema verrattuna fossiiliseen.
Voimalaitosten kiinteistöveron on jatkossakin jäätävä kunnille, jotta investointien paikallinen hyväksyttävyys vahvistuu.
Päästökaupan laajentamista ja vahvistamista on jatkettava, jolloin investointiepävarmuutta lisääviä, esimerkiksi kansalliseen verotukseen tai tukiin perustuvia ohjauskeinoja ei tarvita.

3. Vahvat verkot mahdollistavat toimivan ja luotettavan energian

Vahva, kriisinkestävä ja monipuolinen energiajärjestelmä lisää turvallisuutta epävarmassa maailmassa. Fossiilisesta energiasta irtautuminen ja kotimaisen puhtaan energian investoinnit lisäävät kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta muista maista.

Energiaverkkoihin on investoitava paljon, jotta muuttuva ja kasvava energian tuotanto ja käyttö saadaan kohtaamaan ja järjestelmä toimimaan luotettavasti. Lämpö- ja kaasuverkot toimivat myös sähköjärjestelmän joustona. Sähkön kanta- ja jakeluverkko uhkaavat muodostua puhtaan siirtymän pullonkaulaksi, ellei niiden investointiedellytyksiä paranneta nopeasti.

Sähköverkkojen valvontamallia on uudistettava investointeihin kannustavammaksi muuttamalla sähkömarkkinalakia siten, että energiaviranomainen velvoitetaan huomioimaan sähköistyvän yhteiskunnan sekä huoltovarmuuden ja varautumisen tarpeet.
Sähköverkkoinvestointien ja liityntöjen suunnittelussa on tunnistettava yhteiskunnallisesti keskeiset hankkeet ja varmistettava niiden toteutuminen kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Kaukolämpöverkot hyödyntävät hukka- ja ylijäämälämmöt ja toimivat sähköjärjestelmän joustona ja energiavarastoina. Kaukolämmön toimintaedellytykset on turvattava palauttamalla sen asema tasapuoliseksi lämmitysmarkkinoilla ja heikentämättä verokohtelua.
Vetyverkon investointiedellytyksiä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, jotta Suomen on mahdollista edetä nopeasti, kun vetytalous alkaa ottaa merkittävämpiä askelia.
Puhtaille kaasuille (biokaasu, synteettinen metaani ja vety) on tehtävä kansallinen strategia, jolla vahvistetaan kaasuverkkoja osana tulevaisuuden energiamarkkinaa ja eri sektoreiden integroitumista.
Suomessa on käynnistettävä keskustelu valtion roolista energiakriiseihin varautumisessa markkinamekanismien ulkopuolisissa häiriö‑ ja poikkeustilanteissa.

Vahva energiajärjestelmä lisää turvallisuutta epävarmassa maailmassa.

4. Energia-asiakkaiden etu toteutuu avoimilla markkinoilla

Energiajärjestelmä on kaikkia energian käyttäjiä varten. Asiakkailla on oltava tarjolla vaihtoehtoja omissa energiaratkaisuissaan. Kilpailu ja vapaasti toimivat, joustavat markkinat tuottavat kilpailukykyiset palvelut.

Suomen on edistettävä EU:ssa toimivaa ja kilpailtua energiasisämarkkinaa, jossa energian hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Sähkön vähittäismarkkinoilla kilpailu synnyttää tuotteet ja ratkaisut, joita kuluttajat haluavat. Valtion ei tule ohjata ratkaisujen tarjontaa tai valintaa.
Joustolla on kasvava merkitys ja arvo sähkömarkkinoilla. On varmistettava, että asiakkailla säilyy kannusteet ja mahdollisuus hyötyä omasta joustavuudestaan.
Lämmitysmarkkinoiden ja rakentamisen sääntelyn on taattava kaukolämmön ja kiinteistökohtaisten ratkaisujen tasavertainen kilpailu.
Esteet sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta on poistettava.

5. Kasvu syntyy osaavista ihmisistä

Energia-alan kasvu ja puhdas siirtymä edellyttävät vahvaa osaamista, sujuvaa polkua koulutuksesta työhön sekä joustavia työmarkkinoita, jotka mahdollistavat investoinnit ja uuden työn syntymisen Suomeen.

Energiainvestoinneilla on suuri välillinen vaikutus muiden teollisuusinvestointien ja liiketoiminnan mahdollistajana, joten vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on huomattavasti suoria vaikutuksia suurempi.

Työelämän sopeutuminen yhä nopeampiin toimintatapojen ja ympäristön muutoksiin vaatii uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.
Yritysten kilpailukyvyn säilymisestä on huolehdittava ja hallinnollisen taakan lisäämistä on vältettävä.
Luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamista on parannettava peruskoulusta alkaen. Tämä on perusta tulevaisuuden huippuosaamiselle.
Moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
Energia-alan koulutuspaikkojen riittävyys ja alueellinen kattavuus on varmistettava, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia osaajia.