E2 Tutkimuksen tekemä selvitys avaa, millainen kansalaisten luottamus energia-alaa kohtaan on, ja miten he kokevat energiajärjestelmän toimintavarmuuden ja reiluuden sekä mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa energia-asioihin.

Selvityksessä muodostettiin kolme sosiaalisen kestävyyden indeksiä: luottamusindeksi, osallisuusindeksi ja energiajärjestelmän toimivuusindeksi. Indeksien arvo mitataan asteikolla 0-100. Isot arvot (> 50) kertovat myönteisestä suhtautumisesta kysyttyyn asiaan, pienet arvot (< 50) kuvaavat kielteistä suhtautumista kysyttyyn asiaan.

Energiajärjestelmän toimivuusindeksi

Selvityksen indekseistä parhaan arvon, 62, sai energiajärjestelmän toimivuusindeksi. Indeksi kuvaa sitä, kuinka toimintavarmana ja reagointikykyisenä suomalaiset pitävät energiajärjestelmää.

Energiajärjestelmän toimivuutta keskimääräistä varmempana pitävät ne, joiden taloustilanne on erittäin hyvä, joiden vuosikulutus alittaa 2000 kWh, sekä vihreiden kannattajat. Keskimääräistä heikompana energiajärjestelmän toimivuutta pitävät peruskoulutaustaiset, erittäin huonossa taloustilanteessa olevat sekä ei-äänestäjät.

Sukupuoli, ikä tai koulutustausta eivät vaikuta suomalaisten näkemyksiin energiajärjestelmän toimivuudesta, joskin yliopistokoulutuksen käyneet pitävät energiajärjestelmää toimivana hieman peruskoulun käyneitä useammin. Johtajat, toimihenkilöt ja opiskelijat näkevät energiajärjestelmän toimintavarmempana kuin yrittäjät.

Toimivuusprofiilit

Suomalaiset voidaan jakaa viiteen pääryhmään sen perusteella, kuinka toimintavarmana ja reagointikykyisenä he pitävät energiajärjestelmää.

• Vahva luotto toimintavarmuuteen, 17 %: Vajaa viidennes pitää energiajärjestelmää erittäin toimivana ja reagointikykyisenä (indeksiarvot 81-100).
• Perusluottavaiset, 40 %: Vajaa puolet pitää energiajärjestelmää jokseenkin toimivana ja reagointikykyisenä (indeksiarvot 61-80).
• Neutraalit, 29 %: Noin kolmannes suomalaisista kuuluu niin sanottuun neutraaliin toimivuusprofiiliin (indeksiarvot 41-60).
• Varautuneet, 12 %: Joka kymmenes suomalaisista pitää energiajärjestelmää jokseenkin heikosti toimivana ja hitaasti reagoivana (indeksiarvot 21-40).
• Epäilijät, 3 %: Vain kolme prosenttia suomalaisista pitää energiajärjestelmää erittäin heikosti toimivana ja hitaasti reagoivana (indeksiarvot 0-20).

Luottamusindeksi

Luottamusindeksi kuvaa suomalaisten luottamusta energiajärjestelmään, sen reiluuteen ja toimijoihin. Luottamusindeksi sai selvityksessä arvon 46. Indeksi on muodostettu seitsemästä väittämästä, jotka on esitetty alla olevassa kuvaajassa.

Selvityksen mukaan alle 30-vuotiaat luottavat energiajärjestelmään keskimääräistä enemmän. Vahvaa luottamusta kokevat myös kokoomuksen ja vihreiden kannattajat, he, joiden sähkön vuosikulutus on alle 2000 kWh, sekä erittäin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevat. Keskimääräistä matalamman luottamuksen kansalaisryhmiin puolestaan kuuluvat 50-69-vuotiaat, alle 10 000 asukkaan kaupungeissa asuvat, huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat sekä he, joiden päälämmitysmuoto on polttopuu.

Puoluetausta ei vaikuta näkemyksiin kovin paljoa. Sen sijaan ne, jotka eivät äänestäisi lainkaan, kokevat selvästi keskimääräistä harvemmin luottamusta energiajärjestelmää kohtaan.

Luottamusprofiilit

Suomalaiset voidaan jakaa viiteen pääryhmään sen perusteella, kuinka vahvaa luottamusta he tuntevat energiajärjestelmää ja sen toimijoita kohtaan.

• Vakaasti luottavat, 4 %: Neljä prosenttia kokee erittäin vahvaa luottamusta energiajärjestelmää ja sen toimijoita kohtaan. (Indeksiarvot 81-100)
• Perusluottavaiset, 21 %: Joka viides suomalainen kokee jonkin verran luottamusta energiajärjestelmää ja sen toimijoita kohtaan. (Indeksiarvot 61-80)
• Neutraalit, 36 %: Reilu kolmannes suomalaisista kuuluu niin sanottuun neutraaliin luottamusprofiiliin. (Indeksiarvot 41-60)
• Varautuneet, 28%: Reilu neljännes kokee jonkin verran epäluottamusta energiajäjrestelmää ja sen toimijoita kohtaan. (Indeksiarvot 21-40)
• Epäilijät, 11 %: Joka kymmenes kokee vahvaa epäluottamusta energiajärjestelmää kohtaan. (indeksiarvot 0-20)

Kyselyn aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa kesäkuuss 2025. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista, ja aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi. Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin.

Osallisuusindeksi

Osallisuusindeksi kuvaa sitä, kuinka hyvin energiayhtiöiden ja kansalaisten vuoropuhelu suomalaisten mielestä toteutuu, ja kuinka paljon suomalaiset kokevat mahdollisuuksia vaikuttaa energia-asioihin. Indeksi sai selvityksessä arvon 41. Osallisuusindeksi sisältää kuusi väittämää, jotka on esitetty alla olevassa kuvaajassa.

Selvityksen mukaan 18-29-vuotiaat suomalaiset kokevat vahvempaa osallisuutta kuin muut ikäryhmät. Tässä ikäryhmässä osallisuusindeksi sai arvon 54. Tämä tulos on yhteydessä myös opiskelijoiden vahvempaan osallisuuden kokemukseen: ammattiaseman mukaisessa tarkastelussa opiskelijat saavat indeksiarvon 53.

Suurissa kaupungeissa asuvat kokevat osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa useammin kuin pienissä kaupungeissa asuvat. Erittäin hyvin toimeentulevat kokevat osallisuutta selvästi useammin kuin heikosti toimeentulevat. Myös korkea sähkönkulutus heikentää kokemusta osallisuudesta. Lisäksi polttopuuta pääasiallisena lämmitysmuotonaan käyttävät kokevat keskimääräistä heikompaa osallisuutta energiajärjestelmässä.

Osallisuusprofiilit

Suomalaiset voidaan jakaa viiteen pääryhmään sen perusteella, kuinka osallistavana he kokevat suomalaisen energiajärjestelmän ja sen toimijat.

• Vahva osallisuuden kokemus, 3 %: Kolme prosenttia kokee, että energiajärjestelmä on erittäin osallistava ja kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa energia-asioissa. (Indeksiarvot 81-100)
• Peruskokemus osallisuudesta, 14 %: 14 prosenttia suomalaisista kokee, että energiajärjestelmä on jokseenkin osallistava ja kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa energia-asioissa. (Indeksiarvot 61-80)
• Neutraalit, 32 %: Noin kolmannes suomalaisista kuuluu niin sanottuun neutraaliin osallisuusprofiiliin. (Indeksiarvot 41-60)
• Varautuneet, 32 %: Noin kolmannes suomalaisista kokee, että energiajärjestelmä ei ole kovin osallistava ja vaikutusmahdollisuudet ovat jokseenkin heikot. (Indeksiarvot 21-40)
• Epäilijät, 15 %: 15 prosenttia suomalaisista kokee, että energiajärjestelmä ei ole lainkaan osallistava ja vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. (Indeksiarvot 0-20)

Asenteiden yhteys luottamukseen, osallisuuteen ja energiajärjestelmän toimivuuteen

Selvityksen tuloksista ilmenee myös, että ne suomalaiset, jotka asuvat tai viettävät aikaa alueilla, joissa on toteutettu isoja energiainvestointeja tai otettu käyttöön uusia energiamuotoja kuten tuulivoimaa, suhtautuvat indeksin eri osa-alueisiin hieman keskimääräistä myönteisemmin.

Esimerkki: kun ihmiset arvioivat väittämää ”Paikalliset ihmiset tulevat riittävästi kuulluksi suurissa investointiprojekteissa (esim. tuulivoimaloiden ja kaukolämpöverkon rakentaminen)” , väittämän kanssa samaa mieltä energiainvestointien alueella asuvista on neljännes (25 %). Niistä, jotka eivät asu energiainvestointien alueella, näin ajattelee selvästi harvempi (15 %).

Lisäksi selvityksestä ilmeni, että mediaa epäluotettavana pitävät suhtautuvat keskimääräistä kriittisemmin kaikkiin indeksien osa-alueisiin. Kokemus siitä, että energia-alan toiminta vastaa omaa arvomaailmaa, puolestaan vahvistaa uskoa energiajärjestelmään kaikilla indeksien osa-alueilla.

Energia-alan yhteiskunnallinen rooli ja kansalaisten varautuminen

Indeksien lisäksi selvitys kokosi yhteen suomalaisten näkemyksiä energiayhtiöiden yhteiskunnallisesta roolista, kansalaisten varautumisesta ja sopeutumiskyvystä energiajärjestelmän poikkeustilanteisiin sekä energiajärjestelmään liittyvästä julkisesta keskustelusta.

Miehet, alle 30-vuotiaat, yliopiston tai lukion käyneet, toimihenkilöt ja opiskelijat sekä kokoomuksen ja vihreiden kannattajat ajattelevat keskimääräistä useammin, että energiayhtiöt edistävät suomalaisten hyvinvointia. Keskimääräistä kriittisemmin väittämään suhtautuvat ne, jotka asuvat pienellä paikkakunnalla, ne, joilla on heikko taloustilanne tai ne, joilla on suuri sähkönkulutus. Tutkimuksessa ilmeni myös, että energiayhtiöiden katsotaan edistävän suomalaisten hyvinvointia erityisesti niiden suomalaisten keskuudessa, joiden lähialueilla on tehty suuria energiainvestointeja.

Miehet, johtavassa asemassa työskentelevät ja toimihenkilöt, hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevat sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat ovat väittämän ”energiayhtiöt edistävät riittävästi vihreää siirtymää” kanssa keskimääräistä useammin samaa mieltä. Naiset, heikosti toimeentulevat sekä vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat väittämään keskimääräistä kielteisemmin.

Yli 70-vuotiaat arvioivat keskimääräistä useammin, että energiayhtiöt ovat tärkeitä toimijoita heidän asuinseudullaan. Myös taloudellinen asema vaikuttaa: hyvin toimeentulevat pitävät energiayhtiöitä useammin tärkeinä kuin heikosti toimeentulevat. Muita kriittisemmin väittämään suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat ja alle 10 000 asukkaan kaupungeissa asuvat. Lisäksi ne suomalaiset, jotka kertovat asuvansa tai viettävänsä vapaa-aikaa alueella, jossa on toteutettu energiainvestointeja, ajattelevat useammin energiayhtiöiden olevan tärkeitä toimijoita heidän asuinalueellaan.

Selvityksestä käy myös ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista ajattelee energia-asioista puhuttavan julkisuudessa liian teknisesti tai monimutkaisesti. Yli puolet (52 %) suomalaisista ajattelee, etteivät suomalaiset ymmärrä riittävästi energiajärjestelmän toimintaperiaatteita.

Lisää tutkimustuloksia löydät tutkimusraportista, jonka voit ladata sivun lopusta ppt- tai pdf-muodossa.

Taustatietoa kyselytutkimuksesta

E2 Tutkimus ja Energiateollisuus ry suunnittelivat kyselyn yhteistyössä. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 5.6.-11.6.2025. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Kyselyyn vastasi 1 013 suomalaista. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi. E2 Tutkimus on analysoinut aineiston määrällisin menetelmin.