Energiateollisuus ry järjesti keskiviikkona 18.3.2026 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli sähköverkot. Tilaisuuden kahdeksan osallistujaa edustivat sähköverkkoa käyttäviä asiakkaita sekä sähkönjakeluverkkoyhtiöitä.

Keskusteluaiheita oli valittu ennakkoon neljä: millainen mielikuva asiakkailla on sähköverkkotoiminnasta, miten energiamurros vaikuttaa asiakkaisiin ja sähköverkkoyhtiöihin, onko sähköverkkopalvelujen hinnoittelu ymmärrettävää sekä millaisia ovat asiakkaiden odotukset sähköverkon toimitusvarmuudelle.

Keskustelun näkökulma oli rajattu koskemaan nimenomaan pienasiakkaita, kuten kotitalouksia ja taloyhtiöitä.

Luotettavuus ja toimitusvarmuus luovat pohjan asiakastyytyväisyydelle

Osallistujien mukaan sähköverkkoyhtiöiden asiakkaita puhuttavat teemat vaihtelevat osin eri maantieteellisten alueiden välillä. Monissa puheenvuoroissa todettiin, että sähköverkkoyhtiöitä pidettiin luotettavina ja toimitusvarmuutta yleisesti hyvänä, ja tämän nähtiin luovan vankan pohjan asiakastyytyväisyydelle.

Eniten kriittistä palautetta asiakkailta tulee sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelusta. Kysymyksiä herättävät muun muassa hinnan määräytyminen, hinnoittelun läpinäkyvyys sekä hintavaihtelut eri toimijoiden kesken. Viime vuosien asumis- ja muiden elinkustannusten nousu näkyy ja tuntuu kuluttajien kukkaroissa, ja tämä vaikuttaa luonnollisesti myös asiakkaiden hintatietoisuuteen. Kotitalouksilla on yhä enemmän kiinnostusta tietää, miten omiin asumiskustannuksiin voi vaikuttaa. Myös sähköverkkotoiminnan monopoliaseman nähtiin aiheuttavan toisinaan keskustelua.

Avoin viestintä avainasemassa ymmärryksen lisäämisessä

Monessa puheenvuorossa tuotiin esiin se, että mitä parempi ymmärrys asiakkailla on sähköverkkoyhtiöistä ja niiden toiminnasta, sitä hyväksyttävämpänä asiakkaat ne kokivat. Keskustelijat toivat esiin, että investointeihin liittyviä merkittäviä tarpeita ja niiden vaikutuksia olisi hyvä pystyä avaamaan asiakkaille paremmin, jotta tietoisuus esimerkiksi hinnan muodostumisesta paranisi.

Puheenvuoroissa korostettiin, että asiakassuhteisiin panostaminen on ensisijaisen tärkeää ja että se on olennaista tehdä ennakoiden ja monikanavaisesti. Verkkojen roolia tulisi ylipäätään tehdä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi ihmisille. Ratkaisevana keinona ymmärryksen lisäämiseksi koettiin säännöllinen ja saavutettava viestintä. Osa keskustelijoista toi ilmi, että polarisoivan mediaympäristön ja osaltaan vaikeaselkoisen aiheen vuoksi viestintä on toisinaan vaikeaa. Keskustelijoilla oli paljon kokemuksia siitä, että aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa on usein väärinymmärryksiä, joita pitää oikoa.

Verkkoyhtiöillä runsaasti yhteistyön mahdollisuuksia

Useat keskustelijat totesivat, että asiakkaiden on vaikea ymmärtää, miten hinta määräytyy. Keskustelussa korostettiin useaan kertaan verkkoyhtiöiden yhteistyötä sen edesauttajana, että asiakkaiden ymmärrys verkkoyhtiöiden toiminnasta lisääntyisi.

Keskustelussa tuotiin esiin, että hinnastoihin olisi hyvä tuoda yhteismitallisuutta eri toimijoiden välillä, jotta asiakkaan olisi helpompi ymmärtää ja vertailla hinnan muodostumista. Tällä hetkellä kokonaisuus on vaikeasti tulkittava, ja se aiheuttaa epäselvyyksiä niin asiakkaille kuin asiasta kirjoittavalle medialle.

Kriittistä keskustelua alan sisällä herätti tehomaksun käyttöönottoon liittyvä viestintä ja sen onnistuminen. Monet keskustelijat kokivat viestinnän epäonnistuneen monilta osin.

Sähköverkoissa merkittäviä investointitarpeita

Puheenvuoroissa tunnistettiin verkkoihin liittyvät merkittävät investointitarpeet ja vaatimukset toimitusvarmuuden parantamiselle. Toimitusvarmuudessa on kyseessä paitsi henkilöasiakkaisiin, myös olennaisesti kuntien elinvoimaan vaikuttavasta asiasta, ja sitä on parannettava systemaattisesti.

Myös viime joulukuun Hannes-myrsky herätti laajaa keskustelua aiheesta. Myrsky kuritti erityisen voimakkaasti Suomen länsirannikkoa. Poikkeustilanteissa ratkaisevaksi nousee ripeä ja ennakoiva tiedottaminen sekä toimiva yhteistyö eri sidosryhmien välillä. Toisinaan siinä nähtiin paljonkin parantamisen varaa. Keskustelussa mainittiin myös kotitalouksien lisääntynyt kiinnostus sähkökatkoihin varautumiseen. Tiukan paikan tullen suomalaiset ovat osoittaneet kriisinkestävyytensä ja halunsa toimia yhdessä.

Keskustelussa nousi myös esiin, että Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen huoltovarmuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet yhteiskunnallisesti ja eri asiakkaiden keskuudessa enemmän pinnalle. Elämme monella tapaa murrosaikaa, ja erilaiset kriisit ja muutokset haastavat uudella tavalla yhteiskunnan eri toimijoita. Energiamurros näkyy kuitenkin jokaiselle asiakkaalle omanlaisenaan.

Pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden fasilitoi ja muistion laati Aina Advisors Oy.

Energiateollisuus ry järjesti torstaina 9.4.2026 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli sähköverkot. Tilaisuuden yksitoista osallistujaa edustivat sähköverkkoa tarvitsevia teollisen kokoluokan asiakkaita sekä sähköverkkoyhtiöitä erilaisista toimintaympäristöistä.

Keskusteluaiheita oli ennakkoon valittu kolme. Tilaisuuden aluksi keskusteltiin siitä, millaiset sähköverkot ovat Suomelle strateginen kilpailuetu sekä millaisilla keinoilla varmistetaan riittävän verkkokapasiteetin saatavuus. Toisena aiheena keskustelussa pohdittiin, millaisin periaattein niukkaa verkkokapasiteettia olisi tarkoituksenmukaista jakaa asiakkaille. Keskustelun kolmantena aiheena oli sähköverkkojen rooli alueellisen kehityksen mahdollistamisessa ja asiakastarpeiden yhteensovittaminen verkkokapasiteetin optimaaliseksi hyödyntämiseksi.

Yhteinen kansallinen tahtotila ja visio tarvitaan

Keskustelussa korostettiin laajasti, että sähköverkot ovat keskeinen edellytys elinvoimaiselle ja kehittyvälle elinkeinotoiminnalle ja sitä kautta koko Suomen menestykselle. Vakaa toimintaympäristö ja ennustettavuus nähtiin keskeisenä edellytyksenä sille, että Suomi on erilaisille yrityksille houkutteleva paikka investoida ja kasvaa.

Toimivat ja luotettavat sähköverkot ovat Suomelle strateginen kilpailuetu. Jotta Suomi voi saada energiamurrokseen liittyvistä mahdollisuuksista ja potentiaalista kaiken irti, tulisi Suomessa vahvistaa omaa kansallista tahtotilaa ja yhteistä visiota sähköistymiseen ja sähköverkkojen kehittämiseen liittyen. Keskustelussa painotettiin, että Suomen on tärkeää varmistaa sähköverkkojen riittävyys ja toimiva regulaatioympäristö investointien houkuttelemiseksi. Kustannuskilpailukyvystä on olennaista pitää huolta kansainvälisen kilpailun kiristyessä.

Puheenvuoroissa painotettiin laajasti myös asiakaslähtöisyyden ja asiakastarpeiden ymmärryksen merkitystä. Asiakkaiden tilanteet ja vaatimukset vaihtelevat hankekohtaisesti, mutta usein yhteistä niille on tarve joustavuudelle ja ennakoitavuudelle.

Tämän lisäksi monissa puheenvuoroissa käsiteltiin investointien hyväksyttävyyden edistämistä paikallisella tasolla. Osa keskustelijoista ennakoi, että tulevaisuudessa hankkeet kohtaavat yhä enemmän myös vastustusta. Siksi tarvitaan toimia hyväksyttävyyden edistämiseksi. Kun hankkeiden hyöty paikallisten asukkaiden silmissä lisääntyy, lisääntyy usein myös hankkeiden hyväksyttävyys.

Verkkokapasiteetin niukkuus haastaa koko yhteiskunnan

Verkkokapasiteetin niukkuus aiheuttaa erilaisia haasteita ympäri Suomen. Keskustelussa korostettiin, että kapasiteetin jakamiseen asiakkaiden kesken ei ole olemassa hopealuotia, vaan kyse on väistämättä kompromisseista, erilaisten tarpeiden ja aikataulujen yhteensovittamisesta ja toisaalta riskien hallinnasta.

Keskustelijat nostivat esiin, että verkkokapasiteetin jakamisessa läpinäkyvät pelisäännöt, johdonmukaisuus, tasapuolisuus sekä ennakoitavuus ovat tärkeitä periaatteita. Kuitenkin samalla myös hankkeiden ominaispiirteet ja aikataulutarpeet tulisi pyrkiä huomioimaan mahdollisimman hyvin.

Osa keskustelijoista toi esiin myös hintojen ohjausvaikutukseen liittyvät mahdollisuudet niukkuuden jakamisen hallitsemisessa.

Elinvoimaisten toimintaympäristöjen kehittäminen vaatii yhteistä tilannekuvaa

Sähköverkkojen rooli alueellisen kehityksen mahdollistamisessa herätti paljon keskustelua ja erilaisia näkökulmia. Osa keskustelijoista koki, ettei verkoilla tulisi tai voi tehdä aluepolitiikkaa, mutta esiin nousi vahvasti myös asiakkaiden sijoittumisen ohjaamisen merkitys nimenomaan yhteiskunnallisen kokonaishyödyn kannalta. Tähän liittyvät mahdollisuudet nähtiin kuitenkin tällä hetkellä rajattuina.

Keskustelussa tuotiin esiin, että Suomessa tarvittaisiin eri alueille syntyviä ekosysteemejä, joihin rakentuisi monipuolista liiketoimintaa ja jotka mahdollistaisivat sitä kautta syntyviä synergiaetuja ja sivuvirtoja. Elinvoimaisten toimintaympäristöjen luomiseksi tarvitaan aitoa vuoropuhelua ja mahdollisimman yhtenäinen tilannekuva niin valtion, kuntien, yritysten kuin erilaisten sidosryhmien välillä. Tämän eteen monet keskustelijat kertoivat työskentelevänsä toiminta-alueillaan.

Jotta yritykset näkevät Suomen jatkossa entistäkin houkuttelevampana toimintaympäristönä, tarvitaan väistämättä sitoutumista kapasiteetin kasvattamiseen ja lisää investointeja sähköverkkoon. Näin Suomi voi menestyä tulevaisuudessakin yhä tiukemmassa kansainvälisessä kilpailussa.

Pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden fasilitoi ja muistion laati Aina Advisors Oy.