Energia.fi:n vihersanasto

Energia-alan ympäristövaikutuksiin liittyvät termit eivät aina ole yksiselitteisiä. Energiateollisuus ry on luonut tämän vihersanaston lisätäkseen omilla nettisivuillaan käytetyn terminologian läpinäkyvyyttä. Oheisesta vihersanastosta löydät tällä sivustolla käytettyjä termejä ja voit tarkistaa, miten Energiateollisuus ry määrittelee ne omassa viestinnässään.

Huomaathan, että EU:n Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi sekä Green Claims -direktiivi tulevat sääntelemään yritysten viherväittämiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvää kaupallista viestintää, eivätkä yritykset välttämättä voi käyttää sanastosta löytyviä termejä omassa viestinnässään. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin kansallisia säännöksiä on sovellettava 27.9.2026 alkaen.

Alla olevassa Energia.fi:n vihersanastossa on hyödynnetty sivun lopussa olevia lähteitä niiden sisältöä yhdistellen, eli määritelmät eivät kaikissa tapauksissa ole täysin yhteneviä lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa.

Biomassa

Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biologista alkuperää olevien jätteiden, teollisuus- ja yhdyskuntajätteet mukaan lukien, biohajoavaa osaa. Suomen energialaitoksilla käytetään pääasiassa biomassapolttoaineita, joilla tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia ja kiinteitä polttoaineita sekä metsäbiomassaa, jolla tarkoitetaan metsätalouden tuottamaa biomassaa.

Ekologinen siirtymä

Ekologinen siirtymä tarkoittaa yhteiskunnan ja talouden muuttumista kestävämmäksi ja luonnon kantokyvyn huomioivaksi. Se liittyy läheisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun.

Elinkaaripäästöt

Elinkaaripäästöt tarkoittavat tuotteen, palvelun tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ne kattavat kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta loppukäyttöön ja hävittämiseen.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus tarkoittaa energian kulutuksen ja siitä saadun hyödyn suhdetta. Energiatehokkuus on siis energian hukkaamisen minimointia ja resurssien tehokasta hyödyntämistä.

Epäsuorat päästöt

Kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät synny suoraan toimijan tuotantoprosessista tai muiden omien resurssien suorista päästöistä. Kansainvälisessä GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol) kasvihuonekaasut jaetaan kolmeen luokkaan, joista epäsuorat päästöt liittyvät scopeen 2-3:

Scope 1: Suorat päästöt (LINKKI määritelmään)
Scope 2: Epäsuorat päästöt, jotka syntyvät ostetun energian käytöstä.
Scope 3: Epäsuorat päästöt, jotka liittyvät toimijan toimintaan, mutta tapahtuvat sen ulkopuolella. Esim. kuljetukseen liittyvät päästöt.

Fossiiliton / Fossiilivapaa

Fossiilivapaa tarkoittaa energianlähteitä tai tuotantotapoja, jotka eivät perustu fossiilisiin polttoaineisiin tai raaka-aineisiin, kuten öljyyn, hiileen tai maakaasuun. Välillä fossiilivapaasta käytetään myös termiä fossiiliton.

Hiilidioksidineutraali / Hiilineutraali

Hiilidioksidineutraali tarkoittaa, että toiminnassa ilmakehään vapautetun hiilidioksidin määrä on yhtä suuri kuin ilmakehästä poistetun hiilidioksidin määrä tietyn ajanjakson aikana. Välillä hiilidioksidineutraalista käytetään myös termiä hiilineutraali.

Hiilinegatiivinen

Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tuotteen, yrityksen, kunnan tai valtion hiiltä ilmakehästä poistavaa nettovaikutusta, joka estää tai hidastaa ilmastonmuutosta. Käytännössä hiiltä sidotaan tällöin enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään, jolloin hiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset. Esim. suoraan ilmakehästä tai biogeenisen hiilen polttoprosessin savukaasuista talteenotetun hiilidioksidin varastoiminen maakuoreen tai metsitys ovat hiilinegatiivisia teknologioita.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljellä viitataan ihmisen toiminnan aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Hiilijalanjälki voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjäljellä viitataan tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyihin eli kasvihuonekaasujen päästövähennyspotentiaaliin käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälki korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy tämänhetkisiin, kielteisiin päästövaikutuksiin.

Hiilinielu

Ekosysteemi tai sen osa, jossa tapahtuvat prosessit sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaanisten aineiden muodostamaksi hiilivarastoksi. Esimerkiksi kasvit sitovat kasvaessaan fotosynteesin myötä hiilidioksidia ilmasta ja esimerkiksi metsän puusto toimii täten hiilinieluna. Hiilinielu voi olla myös keinotekoinen järjestelmä.

Hiilivarasto

Hiilen muoto, jossa se on sitoutuneena esimerkiksi puussa tai muussa biomassassa. Hiiltä voidaan varastoida myös biohiilenä maaperään tai kaasuna geologisiin muodostumiin.

Ilmastoneutraali

Ilmastoneutraali tarkoittaa, että toiminnassa ilmakehään vapautettujen kasvihuonekaasujen määrä on yhtä suuri kuin ilmakehästä poistettujen kasvihuonekaasujen määrä tietyn ajanjakson aikana.

Kasvihuonekaasu

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehän kaasuja, jotka päästävät auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboivat maan pinnalta saapuvaa lämpösäteilyä. Kasvihuonekaasut (mm. vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, troposfäärin otsoni, dityppioksidi sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut) saavat aikaan maapallon lämpimänä pitävän kasvihuoneilmiön. Ihmisen aiheuttama kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu johtaa kasvihuoneilmiön voimistumiseen, josta käytetään myös termiä ilmastonmuutos. Valtioiden ja yritysten kasvihuonekaasupäästöinä raportoidaan CO2, CH4, N2O, SF6 ja fluoratut hiiliyhdisteet.

Kestävyys

Kestävyys viittaa pitkän aikavälin tasapainoon, jossa luonnonvarojen, ympäristön, talouden ja yhteiskunnan hyvinvointi turvataan niin, että nykyiset toimet eivät vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Se on tavoite, joka pyrkii jatkuvuuteen ja vähäiseen ympäristökuormitukseen. Kestävä taas tarkoittaa ominaisuutta, metodia, asiaa tai käytäntöä, joka aiheuttaa hyvin vähän tai ei lainkaan haittaa ympäristölle ja voi jatkua pitkään ilman, että se kuluttaa luonnonvaroja tai heikentää ekologisia järjestelmiä.

Kestävä kehitys

Kestävällä kehityksellä viitataan siihen, että ympäristö, ihminen ja talous huomioidaan tasavertaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa. Tällä pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kiertotalous

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee ja jätteen määrä vähenee minimiin. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään hyödyntämään aina kun mahdollista, jolloin ne luovat lisäarvoa uudestaan.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa geenien, lajien, ekosysteemien ja maiseman monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnille, sekä tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta. Luonnon monimuotoisuuteen viitataan usein myös termillä biodiversiteetti.

Nettonolla

Nettonolla (Net Zero) tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä ilmakehästä poistettavan kasvihuonekaasun määrää tietyn ajanjakson aikana.

Puhdas energia

Puhtaalla energialla viitataan kaikkeen energiaan, jonka tuotannossa syntyy vähän tai ei lainkaan haitallisia päästöjä (kuten kasvihuonekaasuja, myrkkyjä tai saasteita), joka ei kuormita ympäristöä merkittävästi ja on kestävää luonnonvarojen käytön ja ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Puhdas siirtymä

Kuten vihreä siirtymä, myös puhdas siirtymä tarkoittaa talouden ja yhteiskunnan siirtymistä kestävään, vähäpäästöiseen ja ympäristöystävälliseen toimintamalliin. Puhtaasta siirtymästä puhutaan kuitenkin erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden yhteydessä. Puhdas siirtymä voidaan siis nähdä osana vihreää siirtymää. Sen tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, leikata kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää uusiutuvan energian sekä kestävien teknologioiden käyttöä.

Päästötön energia

Päästötön energia tarkoittaa energiaa, jonka tuotannossa ei synny ilmastoa tai ympäristöä kuormittavia päästöjä. Käytännössä tämä yleensä viittaa siihen, että energiantuotantolaitoksella ei synny hiilidioksidipäästöjä tai muita ilmastoa tai ympäristöä kuormittavia päästöjä, kuten typen oksideja tai rikkidioksidia.

Päästövähennys

Kasvihuonekaasujen tai muiden ympäristölle haitallisten päästöjen määrän vähentäminen ilmakehässä, vesistöissä tai maaperässä. Päästövähennys voi tapahtua eri tavoilla, esim. tehostamalla energiatehokkuutta, siirtymällä vähäpäästöisempiin teknologioihin tai käyttämällä uusiutuvia energialähteitä.

Sekapolttoaineet

Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät sekä fossiilista että biomassasta peräisin olevaa hiiltä.

Suorat päästöt

Kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät suoraan yrityksen omasta toiminnasta, sen omistamista tai hallitsemista resursseista. Kansainvälisessä GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol) kasvihuonekaasut jaetaan kolmeen luokkaan (Scope 1-3), joista suorat päästöt kuuluvat luokkaan 1. Ks. myös epäsuorat päästöt.

Uusiutuva energia

Uusiutuva energia on energiaa, joka tuotetaan luonnonvaroista, jotka uusiutuvat luonnollisesti ja jatkuvasti. Uusiutuvaa energiaa ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, ja vesivoima sekä geoterminen energia ja bioenergia.

Vastuullisuus

Vastuullisuus tarkoittaa tietoista ja eettistä päätöksentekoa, jossa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Vastuullinen toiminta edellyttää aktiivisia valintoja ja päätöksiä kestävyyden edistämiseksi. Vastuullisuus elinkeinoelämässä tarkoittaa myös, että yritys toimii mahdollisimman kestävästi ja huomioi sidosryhmiensä edut ja odotukset.

Vihreä energia

Vihreä energia on arkikielessä käytetty termi, joka kuvaa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa.

Vihreä siirtymä

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.

Vihreä vety

Vihreällä vedyllä viitataan vedestä elektrolyysin kautta (sähkökäyttöisessä elektrolyysilaitteessa) tuotettuun vetyyn silloin, kun käytetty sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä.

Vähähiilinen

Vähähiilinen tarkoittaa, että jokin toiminta, tuote, prosessi tai energialähde tuottaa vain vähän hiilidioksidipäästöjä verrattuna perinteisiin tai tavanomaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi vähähiilinen energia on energiaa, jonka tuotannosta syntyy vain pieni määrä kasvihuonekaasuja, erityisesti hiilidioksidia.

Vähähiilistäminen

Energiantuotannon hiilidioksidi-intensiivisyyden pienentäminen.

Vähäpäästöinen

Vähäpäästöinen tarkoittaa, että jokin toiminta, tuote, palvelu tai prosessi tuottaa merkittävästi vähemmän päästöjä (esimerkiksi hiilidioksidia, typen oksideja tai muita saasteita) verrattuna perinteisiin tai tavanomaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi vähäpäästöinen energiantuotanto voi viitata sähköntuotantoon, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähäistä tai niitä ei käytetä lainkaan.

Ympäristövaikutus

Ympäristövaikutus on jonkin tekijän tai useamman aiheuttama muutos ympäristössä. Ne voivat olla hyödyllisiä, merkityksettömiä tai haitallisia. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)-menettelyssä selvitetään suunnitteilla olevien hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.

Ympäristöystävällinen

Ympäristöystävällinen tarkoittaa toimintaa, tuotetta tai palvelua, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan. Se viittaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, päästöjen ja jätteen minimointiin sekä ekosysteemien suojeluun. Ympäristöystävällisyys voi perustua esimerkiksi energiatehokkuuteen, kierrätettävyyteen, uusiutuvien materiaalien käyttöön tai vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin.