2.1. Kiinnivaahdotetun putkijärjestelmän yhteiset asiat

Kiinnivaahdotetulla putkijärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa polyuretaanieristeellä on kiinteästi liitetty yhteen teräksinen virtausputki ja polyeteenisuojakuori. Putkielementit toimitetaan kankitavarana.

Lämpötilan muutoksista aiheutuvat kuormitukset otetaan vastaan aksiaalijännityksinä teräsputkeen vastustamalla pituuden muutoksia vaipan ja ympäröivän maan välisen kitkan avulla.

Kiinnivaahdotetut elementit ja valmisosat on valmistettu tämän suosituksen kohdan 2 mukaan. Elementit ja valmisosat voivat olla varustettu kosteudenvalvontajärjestelmän hälytyslangoilla.

Yksiputkirakenne 2MPuk viittaa valmiiksi eristettyyn rakenteeseen, jossa polyuretaanieristeellä on kiinteästi liitetty yhteen teräksinen virtausputki ja polyeteenisuojakuori, ns. yksiputkielementti.

Kaksiputkirakenne MPuk viittaa valmiiksi eristettyyn rakenteeseen, jossa polyuretaanieristeellä on kiinteästi liitetty yhteen molemmat teräksiset virtausputket ja polyeteenisuojakuori, ns. kaksiputkielementti

Ohjeet koskevat sekä yksi- että kaksiputkirakennetta, ellei ko. kohdassa ole toisin mainittu.

2.1.1. Laadunvalvonta

Tämän suosituksen mukaisten elementtien, valmisosien ja venttiilielementtien laatua seurataan Euroheat & Powerin (EHP) organisoiman ja ylläpitämän eurooppalaisen laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. EHP-järjestelmä ja sen toiminta on määritelty EHP:n julkaisussa ”Certification guidelines for quality assessment of district heating pipes” (löytyy EHP:n nettisivuilta www.euroheat.org).

Valmistajan/maahantuojan tulee osoittaa elementtien ja valmisosien sekä kaukolämpöjohdoissa käytettävien esieristettyjen sulkulaitteiden vaatimustenmukaisuus Euroheat & Powerin (EHP) ylläpitämän eurooppalaisen kaukolämpöjohtojen laadunvarmistusjärjestelmän mukaisella EHP-sertifikaatilla. Elementtien ja valmisosien jatkoksissa suositellaan käytettävän EN 489 mukaan testattuja jatkoksia liitosratkaisuja. Vastaavasti venttiilielementeissä käytetyillä sulkuventtiileillä tulee olla EHP-sertifikaatti EHP:n julkaisun ”Certification guidelines for quality assessment of district heating steel valves” mukaisesti.

Elementtien ja valmisosien tulee myös olla tämän suosituksen kohtien 2.1–2.3. mukaisia ja sulkulaitteiden kohdan 2.5. mukaisia.

Valmistaja/maahantuoja saa EHP-sertifikaatin, mikäli testit ja laadunvalvonta osoittavat elementtien, valmisosien ja venttiilielementtien täyttävän EHP:n sertifiointiohjeiden ja tämän suosituksen vaatimukset. Sertifikaatti voi käsittää sekä yksi- että kaksiputkirakenteen, ja se on tuotantolaitoskohtainen.

EHP-sertifikaatti myönnetään hakemuksesta. Sertifikaatin saaminen edellyttää hakemusvaiheessa suoritettavan tyyppitarkastuksen ja -testien läpäisemistä sekä voimassa pysyminen tuotannonaikaisen valmistajan sisäisen laadunvalvonnan jatkuvaa suorittamista hyväksytyin tuloksin ja vähintään vaaditulla taajuudella.

Em. tyyppitestit ja valmistajan sisäisen laadunvalvonnan vaatimukset on esitetty EHP:n sertifiointiohjeessa (Certification guidelines, jossa viittaus standardien EN 253 ja 448 liitteisiin). Sisäisen laadunvalvonnan suoritusta, tuloksia ja dokumentointia seurataan vähintään kerran vuodessa tapahtuvin tarkastuskäynnein siihen liittyvine pistokokeineen (ns. ulkoinen laadunvalvonta).

Laadunvarmistus noudattaa yksiputkirakennetta koskevia menettelyjä seuraavin testausmenetelmiä koskevin poikkeuksin:

Koekappaleet eristeen puristuslujuuden ja minimitiheyden määrittämiseksi otetaan kolmen sijasta kahdesta kohdasta (”kello 3 ja 9”) elementin/osan päistä.

Lämmönjohtavuustestiä vanhentamattomana ja vanhennettuna ei vaadita, mikäli valmistajalla on EHP-sertifikaatti yksiputkielementille, ja eristeenä käytetään samaa polyuretaania kummassakin tapauksessa. Muussa tapauksessa lämmönjohtavuustesti vanhentamattomana suoritetaan testiä varten valmistetuista yksiputkielementeistä otetuilla koekappaleilla.

Vanhentamatonta lämmönjohtavuusarvoa käytetään kaksiputkielementin lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) laskemiseen SFS-EN 15698- 1 mukaisesti.

Leikkauslujuustesti vanhentamattomana suoritetaan SFS-EN 15698-1 mukaisesti kaksiputkielementistä otetuilla koekappaleilla.

Leikkauslujuustestiä vanhennettuna ei vaadita, mikäli valmistajalla on EHP- sertifikaatti yksiputkielementille, ja eristeenä käytetään samaa polyuretaania kummassakin tapauksessa. Muussa tapauksessa testi suoritetaan testiä varten valmistetuista yksiputkielementeistä otetuilla koekappaleilla.

Iskunkestävyys alhaisessa lämpötilassa määritetään SFS-EN 253 mukaisesti kaksiputkielementistä otetulle koekappaleelle. Suojakuoreen ei kokeessa saa syntyä näkyviä halkeamia.

2.1.2. Järjestelmälle asetettavat yleiset vaatimukset

Normaaleissa käyttökohteissa ja -olosuhteissa elementtien ja valmisosien teknisen käyttöiän ja pitkäaikaisen lämpötilakestävyyden tulee olla vähintään 30 vuotta jatkuvassa käyttölämpötilassa 120 °C. Tällöin 50 vuoden käyttöikä yleensä saavutetaan jatkuvassa käyttölämpötilassa 115 °C ja yli 50 vuotta tätä alemmassa käyttölämpötilassa.

Valmistajan tulee antaa koko johtojärjestelmää koskevat asennus-, käsittely-, varastointi- ja huolto-ohjeet sekä taata koko johtojärjestelmän toimivuus edellyttäen, että suunnitelmat on tehty ja toteutettu tämän suosituksen ja valmistajan ohjeita noudattaen.

Johdon eri osien tulee

• kestää normaalin käytön aikana käyttölämpötilojen vaihteluista aiheutuvat jännitykset maksimikäyttölämpötilan ollessa 120 °C ja satunnaisesti (max. 300 h vuodessa) 140 °C
• kestää johdon normaalin käytön aikana syntyvät mekaaniset voimat, taivutusmomentit ja jännitykset, mm. 0,5 metrin peittosyvyydellä maanpaine ja kuormitusnormien mukainen max. liikennekuorma (ajoneuvoasetuksen 2013 mukainen kuormakaavio AA13/27, Liikenneviraston ohje 36/2015: pyöräkuorma 135 kN)
• olla vesitiivis käyttöiän ajan ym. olosuhteissa ja 30 kPa (0,3 bar) ulkopuolisella vesiylipaineella
• kestää ilman halkeamia tai muodonmuutoksia käsittely valmistajan ohjeiden mukaisesti ulkolämpötiloissa ulkolämpötiloissa T ≥ -18 °C
• kestää ilman halkeamia ja muodonmuutoksia valmistajan ohjeiden mukainen ulko- varastointi

2.1.3. Työmaalla valmistettavat osat

Käytettäessä muita kuin tehdasvalmisteisia valmisosia (ns. työmaaosat) tulee näiden tekemiseen käytettyjen teräsosien, suojakuoren, eristyksen ja liitosrakenteiden olla soveltuvin osin kohdan 2 mukaisia.

2.2 Takuuaika osille

Takuuajaksi suositellaan 2,5 vuotta hankinnan vastaanotosta lukien.

Takuuaikana on valmistajan materiaali- tai valmistevirheen vuoksi kelvottomaksi osoittautuneen tuotteen tilalle mahdollisimman nopeasti toimitettava veloituksetta tilaajan varastoon uusi tai korjattava virheellinen tuote käyttöarvoltaan uutta vastaavaksi. Takuuajasta ja muista takuuehdoista sovitaan erikseen kunkin hankinnan yhteydessä.

2.3. Yksiputkirakenne 2MPuk

2.3.1. Soveltamisala

Yksiputkirakenteessa meno- ja paluuvirtausputki on kumpikin oman erillisen suojakuorensa sisässä.

Tässä kohdassa asetetut vaatimukset koskevat vain tehdasvalmisteisia, maahan asennettavia elementtejä ja valmisosia kokoalueella DN 15 – DN 1200. Elementit ja valmisosat voivat olla varustettu kosteudenvalvontajohtimilla sekä suojakuoren ja eristyksen välisellä diffuusionestokerroksella. Työmaalla tehtävissä johdonosissa sekä sisätiloihin, maan pinnalle, siltoihin ja tunneleihin tehtävissä asennuksissa ja vesistöalituksissa voidaan soveltuvin osin käyttää tämän suosituksen laatuvaatimuksia.

Asiasisältö pohjautuu eurooppalaisen standardisarjan ”Kiinnivaahdotetut teräsputkella ja polyeteenisuojakuorella varustetut esieristetyt, maahan asennettavat kaukolämpö-johtojärjestelmät” standardeihin

• SFS-EN 253 Putkielementit, yksiputkirakenne
• SFS-EN 448 Valmisosat, yksiputkirakenne
• SFS-EN 488 Venttiilielementit, yksiputkirakenne
• SFS-EN 15698-1 Putkielementit, kaksiputkirakenne
• SFS-EN 15698-2 Valmisosat ja venttiilielementit, kaksiputkirakenne

Liitoksista on oma standardinsa SFS-EN 489-1, jonka pohjalta on tässä suosituksessa kohta 2.4. Lisäksi on olemassa kaukolämpöjohtojen suunnittelua koskeva standardi SFS-EN 13941-1 sekä asennusta koskeva standardi SFS-EN 13941-2, johdoissa käytettäviä kosteudenvalvontajärjestelmiä koskeva standardi SFS-EN 14419, erilaisia joustavia, metalli- tai muovivirtausputkilla varustettuja kaukolämpöjohtojärjestelmiä koskevat standardit SFS-EN 15632-1, -2, -3 ja -4 sekä termejä ja määritelmiä koskeva standardi SFS-EN 17248.

2.3.2. Materiaalivaatimukset

Teräsputket ja -osat

Teräsputket

Elementeissä ja valmisosissa käytettävien teräsputkien tulee olla SFS-EN 253 mukaisia.

Teräsputkien mitat toleransseineen on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Nimellisseinämän- paksuus on vähimmäismitta, paksumpiseinämäisiä putkia voidaan suunnittelusyistä käyttää.

Hitsatut teräsputket

Dimensioille < DN 400 pituustoleranssi on + 10 mm, – 0 mm putkipituuksille l ≤ 6 m, + 15 mm, – 0 mm putkipituuksille 6 m < l ≤ 12 m ja + sopimuksen mukaan, – 0 mm putkipituuksille > 12 m, sekä dimensioille ≥ DN 400 vastaavasti + 25 mm, – 0 mm putkipituuksille l ≤ 6 m, + 50 mm, – 0 mm putkipituuksille 6 m < l ≤ 12 m ja + sopimuksen mukaan, – 0 mm putkipituuksille > 12 m.

Pyöreystoleranssi sisältyy halkaisijatoleranssiin putkiko’oilla ≤ DN 400 ja on ± 2 % putkiko’oilla DN 500 – 1200.

Taulukko 1. Hitsattujen teräsputkien mitat ja toleranssit

1) d = nimellisulkohalkaisija
2) t = nimellinen vähimmäisseinämänpaksuus
 
Saumattomat teräsputket

Pituustoleranssi on + 10 mm, – 0 mm putkipituuksille l ≤ 6 m, + 15 mm, – 0 mm putkipituuksille 6 m < l ≤ 12 m ja + sopimuksen mukaan, – 0 mm putkipituuksille > 12 m.

Pyöreystoleranssi sisältyy halkaisijatoleranssiin. Keskisyystoleranssi sisältyy seinämänpaksuustoleranssiin.

Taulukko 2. Saumattomien teräsputkien mitat ja toleranssit

1) d = nimellisulkohalkaisija
2) t = nimellinen vähimmäisseinämänpaksuus

Teräsosat

Teräsosien tulee olla SFS-EN 448 mukaisia alla esitetyin täydennyksin ja poikkeuksin.

Täydennykset ja poikkeamat SFS EN 448:aan

Seuraavat vaatimukset poikkeavat em. standardista tai täydentävät sitä:

• Kiintopisteiden mitoituksessa on koepaineen lisäksi huomioitava lämpölaajenemisesta aiheutuvat jännitykset.
• Elementtiosiin vaahdotettavien sulkulaitteiden tulee olla tämän suosituksen kohdan 2.5 mukaisia hitsattavia venttiileitä.

Suojakuoret

Suorissa elementeissä käytettävien suojakuorten tulee olla SFS-EN 253 mukaisia. Valmisosissa käytettävien suojakuorten tulee olla SFS-EN 448 mukaisia.

Standardinmukaisten suojakuorten mitat valmiissa elementissä/valmisosassa toleransseineen on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Suojakuorten mitat ja toleranssit

1) ulkohalkaisijan minimiarvo = suojakuoren nimellisulkohalkaisija
2) yksittäisarvo missä tahansa kohdassa suojakuorta

Eristys

Suorien elementtien eristysaineena käytetään SFS-EN 253 mukaista polyuretaania. Valmisosissa ja venttiilielementeissä eristeen tulee olla SFS-EN 448 mukaista polyuretaania.

Valmiit elementit ja osat

Elementtien tulee olla SFS-EN 253 mukaisia alla esitetyin täydennyksin ja poikkeuksin.

12 m ja pitemmissä elementeissä tulee olla suojakuoressa keskikohdan osoittava merkintä.

Valmisosien tulee olla SFS-EN 448 ja venttiilielementtien SFS-EN 488 mukaisia alla esitetyin täydennyksin ja poikkeuksin.

Valmisosien pituusmitat sovitaan tilaajan ja toimittajan kesken tapauskohtaisesti. Valmisosien rakennemittatoleranssien tulee olla kohdan 2.2.4 mukaiset.

Täydennykset ja poikkeamat SFS-EN 253:een, 448:aan ja 488:aan

Alla esitetyt vaatimukset poikkeavat em. standardeista tai täydentävät niitä.

Suositeltavat eristyspaksuudet (suojakuoren ulkohalkaisijat) ilmenevät taulukosta 4.

Taulukko 4. Suositeltavat eristyspaksuudet/suojakuoren ulkohalkaisijat ¹⁾

1) DN 700 ja isommilla putkilla on eristyspaksuus syytä aina tarkastella tapauskohtaisesti johdon tilantarve, kustannukset ym. huomioiden.

Tehtaalla taivutettujen putkielementtien kulmatoleranssi on ± 2 ° nimelliskulmamitasta.

T-haaran välyksen (pääputken suojaputken yläpinnan ja vaakasuoran haaraputken suojaputken alapinnan väli) tulee olla ≥ 30 mm, kun haaraputki ≤ DN 300. Välyksen toleranssi on tällöin ± 10 mm nimellismitasta.

Kun haaraputki > DN 300, tulee välyksen olla ≥ 50 mm. Toleranssi on tällöin ± 25 mm nimellismitasta.

Venttiilielementeissä käytettävien sulkulaitteiden tulee olla kohdan 2.5 mukaisia hitsattavia venttiileitä.

Yhdistelmäventtiilielementtien (sulku + ilmanpoisto/tyhjennys sulun molemmilla puolilla) suosituksenmukainen rakenne ja mitoitus on tyyppipiirustusten ET 251 B ja 253 C mukainen. Isoilla venttiilielementeillä ≥ DN 300 rakenne ja mitoitus on valmistaja- kohtainen. Näistä on esitetty esimerkkiratkaisut mallikuvissa ET 252 C ja 254 D. Venttiilielementtien valmistus-, rakenne- ja mitoituslähtökohdat ovat seuraavat:

• Sulkuventtiilien kokoalue on DN 40 – 250 (suositusratkaisut) ja DN 300 – 600 (esimerkkiratkaisut).
• Sulkuna käytettävät palloventtiilit pyritään isoillakin dimensioilla mahdollisuuksien mukaan tekemään pitkäkaraisina venttiileinä. Läppäventtiileillä rakenne kootaan normaaliventtiilistä karaa ja hitsauspäitä jatkamalla.
• DN 300 – 400 sulkuventtiilit varustetaan sisäänrakennetulla DN 40 ohitusputkella ja -venttiilillä, DN 500 – 600 venttiilit DN 50 ohituksella.
• DN 40 – 150 sulkuventtiilit varustetaan kahdella sulun molemmin puolin olevalla DN 25 ilmanpoistolla/tyhjennyksellä, DN 200 – 400 sulkuventtiilit molemminpuolisella DN 40 ilmanpoistolla/tyhjennyksellä sekä DN 500 – 600 sulkuventtiilit molemminpuolisella DN 50 ilmanpoistolla/tyhjennyksellä.
• Yksiputkirakenteella ilmanpoistojen/tyhjennysten karat sijoitetaan erillisiin pystysuojaputkiin kokoalueella DN 50 – 250. Dimensioissa DN 200 ja 250 ilmanpoistojen/tyhjennysten karat voidaan hieman kallistaa turvallisen käytön mahdollistamiseksi. Suuremmilla dimensioilla karat sijoitetaan samaan suojaputkeen.
• Kaksiputkirakenteella karat sijoitetaan kaikissa dimensioissa samaan pystysuojaputkeen.
• Venttiiliyhdistelmän tulee sopia nykyisiin kaivorakenteisiin ja kannen vapaaseen aukkoon siten, että sulku- ja ilmanpoisto/tyhjennysventtiilit ovat turvallisesti käytettävissä saman kannen aukosta.
• Elementin rakenteen on oltava tiivis ja suojattu. Kaikkien läpivientien on oltava ehdottoman vesitiiviitä.
• Suojauksen ulkopuolelle jäävien sulku- ja ilmanpoisto/tyhjennysventtiilien teräsosien sekä karaputkien tulee olla SFS-EN 488:n mukaista korroosion kestävää teräsmateriaalia. Venttiilit voidaan kuitenkin varustaa myös messinkitulpilla.
• Ilmanpoisto/tyhjennysventtiilin perusrakenne on hitsattu/sisäkierteellinen pallo- venttiili suojatulpalla varustettuna. Liitinjärjestely on valinnainen.
• Läppäventtiiliratkaisussa eristys ulotetaan sellaiseen korkeuteen, että ääriasentojen rajoittimien säätöruuvit ovat käytettävissä eristeen ulkopuolella. Toimilaite voidaan myös eristää muusta kokonaisuudesta erillisenä.

2.3.3. Laadunvarmistus

Testit, koekappaleet ja testausmenetelmät

Suorat elementit

Koekappaleiden valinta ja valmistus sekä testausmenetelmät kohdan 2.2.2 mukaisten ominaisuuksien/vaatimusten testaamiseksi ovat SFS-EN 253 mukaiset.

Valmisosat

Koekappaleiden valinta ja valmistus sekä testausmenetelmät kohdan 2.2.2 mukaisten ominaisuuksien/vaatimusten testaamiseksi ovat SFS-EN 448 mukaiset.

Venttiilielementtien ja niissä käytettävien venttiilien osalta koekappaleet ja testaus- menetelmät ovat SFS-EN 488 mukaiset. 

2.3.4. Yhteenveto keskeisistä vaatimuksista ja testausmenetelmistä

Teräsputket ja -osat

Teräsputkien tulee olla SFS-EN 253 mukaista hitsattua tai saumatonta teräsputkea. Teräslaatu on taulukon 5 mukainen. Teräsosien valmistuksessa käytettävien putkenosien materiaalin tulee vastata putkimateriaaleja.

Taulukko 5. Teräsputkien tyypit, viitestandardit ja materiaalit

1) Vastaavaa tai parempaa, hyväksytyn standardin mukaista teräslaatua saa niin sovittaessa käyttää. Tällöin rakennettavan johdon kaikkien komponenttien tulee olla myötölujuudeltaan yhteensopivia.

Elementtien ja valmisosien valmistukseen käytettävät teräsputket, putkenosat ja venttiilit tulee olla valmistettu SFS-EN 10204 mukaisen vastaanottotodistuksen 3.1 tason mukaisesti. Jos asiakas haluaa elementtitoimittajan liittävän ko. todistukset toimitukseensa, pyyntö tulee tehdä tilauksen yhteydessä. Materiaalitodistusten saaminen jälkikäteen on epävarmaa.

Elementtien valmistukseen käytetyssä teräsputkessa ei saa olla poikittaishitsiä.

Teräsputkien sekä teräsosien hitsauspäiden halkaisijat ja seinämänpaksuudet toleransseineen on esitetty taulukoissa 1 ja 2.

Pituustoleranssi:

• Saumattomat putket ja hitsatut putket < DN 400:
  • putkipituus ≤ 6 m: + 10 mm, – 0 mm
  • putkipituus 6 m < l ≤ 12 m: + 15 mm, – 0 mm
  • putkipituus > 12 m: + sopimuksen mukaan, – 0 mm
• Hitsatut putket ≥ DN 400:
  • putkipituus ≤ 6 m: + 25 mm, – 0 mm
  • putkipituus 6 m < l ≤ 12 m: + 50 mm, – 0 mm
  • putkipituus > 12 m: + sopimuksen mukaan, – 0 mm

Teräsosien mittatoleranssit ovat kohdan 6.4.14 mukaiset.

Epäpyöreystoleranssi:

• Saumattomat putket ja hitsatut putket ≤ DN 400: sisältyy halkaisijatoleranssiin
• Hitsatut putket > DN 400: ± 2 %.

Keskisyystoleranssi:

• Keskisyystoleranssi sisältyy saumattomilla putkilla seinämänpaksuustoleranssiin (keskisyystoleranssi koskee vain saumattomia, SFS-EN 10216-2 mukaisia putkia).

Taivutetun käyräkappaleen seinämänpaksuuden tulee olla joka kohdassa vähintään 85 % ko. putkikoon seinämänpaksuudesta t, ja epäpyöreys saa olla enintään 6 %.

Käyräkappaleen taivutuskulman toleranssi:

• putkikoot ≤ DN 200: ± 2,0 °
• putkikoot > DN 200: ± 1,0 °

T-haaroissa seinämänpaksuuksien tulee vähintään vastata ko. putkikoon seinämän- paksuutta. Kaulustamalla tehdyn T-kappaleen kauluksen ainepaksuuden tulee vähintään vastata haaraputken seinämänpaksuutta. Hitsattua putkea käytettäessä tulee kaulustus tehdä putken hitsaussaumaan nähden vastakkaiselle puolelle.

T-haarakappaleissa haaraputken tulee olla suorassa kulmassa pääputkeen nähden toleranssin ollessa ± 2,0 °.

Muiden osien (supistukset, kiintopisteet…) seinämänpaksuuden tulee vähintään vastata ko. putkikoon seinämänpaksuutta.

Esieristettyihin elementteihin vaahdotettavien venttiilien tulee aina kestää putken aksiaalinen jännitystaso 300 N/mm2 23 ± 2 °C:ssa (ns. kylmäasennusventtiili).

Putkipäiden tulee hitsausta varten olla muotoillut SFS-EN 448 mukaisesti. Päät ovat suorat seinämänpaksuuteen 2,9 mm asti, 3,2 mm ja suuremmilla seinämänpaksuuksilla viistetyt. Päiden tulee olla puhdistetut jäysteistä.

Teräsosien hitsauksessa kaikki sulahitsausmenetelmät ovat sallittuja, mutta kaarihitsaus tai suojakaasuhitsaus ovat suositeltavia. Hitsausmenetelmä tulee hyväksyttää standardin SFS-EN ISO 15607 mukaisesti ja hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukainen pätevyys. Hitsausautomaattia käyttävillä henkilöillä tulee olla SFS-EN ISO 14732 mukainen pätevyys.

Halkaisijaltaan ≥ DN 300 putkiosat tulee hitsata vähintään kahdella palolla.

Teräsosien tiiviys testataan SFS-EN 448 mukaisesti vähintään liitteen 3 mukaisella taajuudella.

Teräsosien hitsaussaumat tarkastetaan röntgenkuvaamalla SFS-EN 448 mukaisesti. Hitsaussaumojen on vastattava vähintään laatuluokkaa B SFS-EN ISO 5817 mukaisesti. Ainestodistukset ja röntgenpöytäkirjat on esitettävä tilaajalle vaadittaessa.

Suojakuoret

Suojakuori voi olla joko erikseen valmistettu suojaputki tai se voidaan ekstrudoida valmiin eristyksen päälle.

Suojakuoret valmistetaan mustaksi värjätystä uudesta polyeteenistä tai oman tuotannon puhtaasta uusiomateriaalista. Suojakuoren materiaalivaatimukset on esitetty taulukossa 6 ja mekaaniset vaatimukset taulukossa 7.

Suojakuorten halkaisijat ja seinämänpaksuudet toleransseineen valmiissa elementissä/valmisosassa on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 6. Suojakuoren materiaalivaatimukset

1) Nokimustakasaumat ja -hiukkaset ≤ luokka 3 sekä jakautumisaste A1, A2 tai A3
2) Toisiinsa hitsattavien suojaputkien sulaindeksit saavat poiketa toisistaan enintään 0,5 g/10 min., tai muuten valmistajan tulee osoittaa hitsattavuus ISO 11414 mukaisella koehitsauksella

Taulukko 7. Suojakuoren fysikaaliset/kemialliset ominaisuudet

1) ≥ 300 h (koejännitys 4 MPa ja -lämpötila 80 °C). Tehdään vetokokeena lovetulle koesauvalle.

Suojakuoren pinnoissa ei saa esiintyä uurteita ja muita pintavirheitä, jotka voivat heikentää suojakuoren toiminnallisia ominaisuuksia. Suojakuoren sisäpinta voidaan pintakäsitellä uretaanin tarttuvuuden parantamiseksi.

Suojakuoren päiden tulee olla siististi kohtisuoraan katkaistut tarkkuudella ± 2,5 °.

Suojakuoren hitsausmenetelmänä käytetään joko pusku- tai suulakepuristusmenetelmää. Silmämääräisessä tarkastuksessa hitsien tulee täyttää SFS-EN 448 kohdan 2.2.2 ” Täydennykset ja poikkeamat SFS-EN 253:een, 448:aan ja 488:aan” mukaiset vaatimukset.

Hitsattujen päiden sivuttaissiirtymä saa olla enintään 20 % suojakuoren seinämän- paksuudesta, erikoisosissa kuten suulakepuristushitsatuissa T-kappaleissa kuitenkin 30 %.

Valmisosien suojakuorihitsausten tulee kestää teräsputken muodonmuutosten (esim. kulmissa ja haaroissa) suojakuorelle aiheuttamat jännitykset.

Puskuhitsattaessa toisiinsa liitettävien suojakuorten samoin kuin suulakepuristushitsauksessa pursotettavan materiaalin ja suojakuorten tulee täyttää taulukossa 6 sulaindeksille annettu vaatimus.

Eristys

Eristeenä käytetään polyuretaania. Eristevaatimukset testausmenetelmineen on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8. Eristeominaisuudet

Elementit ja valmisosat

Pinnan laatu toimitusvaiheessa

Putkielementin pinnan painuma ei saa alkuperäisestä pinnasta mitattuna ylittää 15 % eristyspaksuudesta.

Käsittelyn ja varastoinnin aiheuttamat naarmut suojakuoressa eivät saa olla syvempiä kuin 10 % suojaputken alkuperäisestä seinämänpaksuudesta. Seinämänpaksuudeltaan yli 10 mm:n suojakuorilla naarmut eivät saa olla syvempiä kuin 1 mm.

Elementtien ja osien päät

Elementtien ja osien eristyksestä vapaiden teräsputkipäiden pituus tulee olla vähintään 150 mm, nimellismitta valmistajan ilmoituksen mukaan välillä 150 – 250 mm. Toleranssi eristyksestä vapaan putkipään nimellismitasta on ± 10 mm.

Leikkauslujuus

Leikkauslujuus mitataan aksiaalisuunnassa ja sen tulee olla ≥ 0,12 MPa 23 ± 2 °C testauslämpötilassa ja ≥ 0,08 MPa 140 ± 2 °C testauslämpötilassa SFS-EN 253 mukaisesti mitattuna.

Tyyppitestauksessa tulos ilmoitetaan yhdessä koekappaleen uretaanin tiheyden kanssa.

Lämmönjohtavuus

Valmiin elementin lämmönjohtavuuden tulee vanhentamattomana olla ≤ 0,029 W/mK mitattuna SFS-EN 253 mukaisesti. Tyyppitestauksessa tulos ilmoitetaan yhdessä koekappaleen uretaanin solukoon, tiheyden, puristuslujuuden sekä solukaasuanalyysin kanssa.

Lämmönjohtavuus tulee tyyppitestata ja ilmoittaa myös vanhennettuna SFS-EN 253 mukaisesti. Tulokselle ei ole vähimmäisvaatimusarvoa.

Iskunkestävyys

Iskunkestävyys alhaisessa lämpötilassa määritetään SFS-EN 253 mukaisesti. Suojakuoreen ei kokeessa saa syntyä näkyviä halkeamia.

Lineaarinen vesitiiviys

Koestettaessa SFS-EN 253 mukaisesti koekappaleen tulee pituussuuntaisesti olla vesitiivis.

Lämpövanheneminen

Vanhennetun elementin ja valmisosan leikkauslujuuden tulee olla kohdan 6.4.3 mukainen ja lisäksi 23 ± 2 °C testauslämpötilassa vähintään 45 % vanhentamattomana mitatusta arvosta.

Lämpövanhentaminen suoritetaan SFS-EN 253 mukaisesti pitämällä virtausputkessa 170 °C lämpötilaa 7 vuorokautta.

Eristyspaksuudet

Suositeltavat eristyspaksuudet (ja suojakuoren ulkohalkaisijat) ilmenevät taulukosta 4.

Eristyspaksuuden poikkeamat

Teräsputki on keskitettävä hyvin suojakuoreen. Valmisosien päissä ja missä tahansa kohdassa suorassa elementissä teräsputken ja suojakuoren keskiviivojen etäisyys saa olla enintään taulukon 9 mukainen mitattuna SFS-EN 448 mukaisesti.

Käyräkappaleiden sisällä saa SFS-EN 448 mukaisesti mitattuna paikallisesti esiintyä poikkeamia, jotka ovat enintään 50 % nimelliseristyspaksuudesta, ei kuitenkaan alle 15 mm.

Taulukko 9. Teräsputken ja suorakuoren epäkeskisyys

Teräsputken ja suojakuoren kulmapoikkeama

Valmisosissa teräsputken ja suojakuoren keskiviivojen kulmapoikkeama päissä saa olla enintään 2 ° mitattuna SFS-EN 448 mukaisesti.

Taivutetun elementin kulmatoleranssi

Tehtaalla taivutettujen putkielementtien kulmatoleranssi on ± 2 ° nimelliskulmamitasta.

Segmenttikäyrät

Tehtäessä käyrän suojakuori segmenteistä saa peräkkäisten segmenttien välinen kulma olla enintään 45 °.

Käyrän päähän rajoittuvan segmentin pituusmitan lyhimmässä kohdassa tulee olla vähintään 200 mm.

T-haaran välys

T-haaran välyksen (pääputken suojakuoren yläpinnan ja vaakasuoran haaraputken suojakuoren alapinnan väli) tulee olla ≥ 30 mm, kun haaraputki on DN 300 tai pienempi. Välyksen toleranssi on tällöin ± 10 mm nimellismitasta.

Kun haaraputki on > DN 300, tulee välyksen olla ≥ 50 mm ja toleranssin ± 25 mm.

Venttiilielementit

Elementtiosiin vaahdotettavien sulkulaitteiden tulee olla kohdan 2.5 mukaisia hitsattavia venttiileitä. Sulkulaitteilla tulee olla EHP-sertifikaatti.

Ääriasentojen liikerajoittimien säätöruuvit tulee venttiilielementeissä olla käytettävissä eristeen ulkopuolella.

Venttiilielementissä eristeen ulkopuolinen karan rakenne tulee olla SFS-EN 488 mukaista korroosion kestävää materiaalia. Venttiilit voidaan kuitenkin varustaa myös messinkitulpilla. Kararakenteen läpivienti suojaputkesta tulee tiiviisti suojata kosteuden eristeeseen pääsyn estämiseksi.

Valmisosien rakennemitat ja toleranssit

Valmisosien pituusmitat sovitaan tapauskohtaisesti.

Valmisosien mittatoleranssien tulee olla kuvan 1 mukaiset.

Kuitenkin karan korkeuden toleranssin tulee < 300 venttiilielementeillä olla ± 5 mm ja tätä suuremmilla ± 10 mm ilmoitetusta korkeudesta.

2.3.5. Elementtien ja osien liitokset

Elementtien liitokset tulee tehdä kohdan 2.4 mukaisesti. Liitosratkaisuissa suositellaan käytettävän em. laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti testattuja ja hyväksyttyjä tuotteita ja materiaaleja.

2.3.6. Elektroninen valvontajärjestelmä

Elementit ja valmisosat voidaan varustaa standardin SFS-EN 14419 ja ET:n suosituksen L8 mukaisesti hälytysjohtimilla elektronisen kosteudenvalvontajärjestelmän käyttöä varten.

2.3.7. Merkintä

Elementit ja valmisosat on merkittävä näkyvällä sekä käsittelyn, varastoinnin ja käytön kestävällä tavalla. Merkintä ei saa vaikuttaa suojakuoren toiminnallisiin ominaisuuksiin. Merkinnät voi tehdä myös digitaalisesti esim. QR-koodina.

Teräsputkissa tulee olla ko. teräsputkistandardin mukaiset merkinnät.

Suojakuoreen on sen valmistuksen yhteydessä merkittävä:

• valmistajan tunnus
• PE-raaka-aine (kauppanimi tai koodi)
• sulaindeksi (raaka-ainevalmistajan ilmoittama taulukkoarvo)
• nimellishalkaisija ja nimellisseinämänpaksuus
• valmistusviikko ja -vuosi

Elementin valmistajan tulee merkitä suojakuoreen:

• valmistajan tunnus
• virtausputken teräslaatu
• virtausputken nimellishalkaisija ja nimellisseinämänpaksuus
• EN 253
• elementin vaahdotusviikko ja -vuosi
• mahdollisen fysikaalisen paisutusaineen tyyppi
• tieto mahdollisesta diffuusionestokerroksesta

Valmisosan valmistajan tulee merkitä suojakuoreen:

• valmistajan tunnus
• virtausputk(i)en teräslaatu
• virtausputk(i)en nimellishalkaisija x nimellisseinämänpaksuus
• kulmamitta (käyräkappaleisiin)
• EN 448
• valmisosan vaahdotusviikko ja -vuosi
• mahdollisen fysikaalisen paisutusaineen tyyppi
• tieto mahdollisesta diffuusionestokerroksesta
• muissa kuin kulmakappaleissa sallittu aksiaalinen voima tai jännitys
• kertatasaimissa myös min. ja max. aksiaalinen voima, täyttä kuormasykliä vastaava suunnittelulämpötilaero sekä max. käyttöpaine

Venttiilielementin valmistajan tulee merkitä suojaputkeen:

• elementin valmistajan tunnus
• venttiilin valmistajan tunnus
• venttiilin hitsauspäiden teräslaatu
• venttiilin hitsauspäiden nimellishalkaisija x nimellisseinämänpaksuus
• venttiilin paineluokka PN
• EN 488
• venttiilielementin vaahdotusviikko ja -vuosi
• venttiilin valmistuskuukausi ja -vuosi
• mahdollisen fysikaalisen paisutusaineen tyyppi
• tieto mahdollisesta diffuusionestokerroksesta

2.3.8. Asennus ja asennusvalvonta

Asennus ja sen valvonta tulee suorittaa ET:n suositusten ja ohjeiden sekä valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Valmistajan tulee antaa tarvittaessa lisäopastusta asennustyön ja työnvalvonnan suorittamisessa.

2.4. Kaksiputkirakenne Mpuk

Kaksiputkirakenteessa ovat meno- ja paluuvirtausputki saman suojakuoren sisässä.

Tässä esitetään täydennykset ja muutokset kohdan 2.2 vaatimuksiin. Muut kohdan 2.2 vaatimukset ovat voimassa myös kaksiputkielementeille ja -valmisosille soveltuvin osin.

2.4.1. Soveltamisala ja yleiset vaatimukset

Kohta 2.3. pohjautuu standardisarjan ”Kiinnivaahdotetut teräsputkella ja polyeteenisuojaputkella varustetut esieristetyt, maahan asennettavat kaukolämpöjohto- järjestelmät” standardeihin SFS-EN 15698-1 ”Putkielementit, kaksiputkirakenne” ja SFS-EN 15698-2 ”Valmisosat ja venttiilielementit, kaksiputkirakenne”. Suositus kattaa kokoalueen DN 15 – DN 250.

Kaksiputkirakenteella rakennettava kaukolämpöjohto on tarkoitettu asennettavaksi virtausputket päällekkäin. Niihin valmisosiin, joissa saattaa tulla epäselvyyksiä virtausputkien sijoittelusta, tulee meno- ja paluuputkien sijainti merkitä (esim. muutos- kappaleissa 2Mpuk-Mpuk menoputki oikealta alas).

Valmisosissa virtausputket kiinnitetään toisiinsa hitsaamalla putkiin kiinnityslevyt standardin SFS-EN 15698-2 mukaisesti. Suorissa elementeissä kiinnityslevyjä ei tarvita.

2.4.2. Suojakuoren halkaisija, nimellispaksuus ja virtausputkiväli

Taulukossa 10 esitetään kohdan 2.2 taulukkoa 4 vastaten dimensioittain suositeltava suojakuoren ulkohalkaisija, tätä vastaava eristyspaksuus mitattuna pystysuoraan virtausputken ulkopinnasta suojakuoren sisäpintaan ja virtausputkiväli. Suojakuorten halkaisijatoleranssit ja seinämänpaksuudet on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 10. Suositeltavat eristyspaksuudet / suojakuoren ulkohalkaisijat ja virtausputkivälit

Valmisosien ja venttiilielementtien päissä eristyspaksuus tulee olla taulukon 10 mukainen. Osien sisällä eristyspaksuus voi vaihdella rakenteesta riippuen, mutta sen tulee olla vähintään 15 mm.

Valmisosien ja venttiilielementtien sisällä virtausputkien etäisyys voi vaihdella, kunhan teräsputkien jatkoshitsausmahdollisuus säilyy.

2.4.3. Keskityspoikkeama

Teräsputkien ja suojakuoren keskityspoikkeaman tulee olla taulukon 11 mukainen. Suorilla elementeillä keskityspoikkeama määritetään teräsputkien yhteisen keskiviivan ja suojakuoren keskiviivan erotuksena. Valmisosissa ja venttiilielementeissä keskityspoikkeama ja epäpyöreys määritetään mittaamalla kahteen kertaan mitta A, B ja C kuvan 2 mukaisesti. Osien päissä kussakin mittauksessa ero saa olla enintään 2 kertaa taulukon 11 arvo.

Taulukko 11. Teräsputkien ja suojakuoren epäkeskisyys

2.4.4. Toleranssit

Elementtien ja valmisosien tulee osassa A esitettyjen toleranssien lisäksi täyttää seuraavat toleranssivaatimukset:

• virtausputkien päiden ero enintään 1,0 mm
• virtausputkien etäisyys toisistaan (putkien keskiviivojen ero, ks. kuva 3)
  ± 1,0 mm elementin/osan päissä
  ± 2,0 mm elementin/osan sisässä
• virtausputkien kiertymä toistensa suhteen w mitattuna kuvan 3 mukaisesti enintään 3 mm elementin/osan päissä
  enintään 6 mm elementin/osan sisässä
  enintään 3 mm ns. katkaisuelementin sisässä

2.4.5. Merkintä

Kaksiputkielementit, valmisosat ja venttiilielementit tulee merkitä SFS-EN 253, SFS- EN 448 ja SFS-EN 488 mukaisesti sillä poikkeuksella, että elementtiin merkitään EN 253:n sijasta EN 15698-1 ja valmisosiin sekä venttiilielementteihin EN 448:n ja EN 488:n sijasta EN 15698-2. Katkaistuissa teräs- ja suojaputkissa merkinnät tehdään SFS-EN 15698-2 mukaisesti.

2.5. Liitosrakenteet

2.5.1. Soveltamisala

Tässä kohdassa asetetut vaatimukset koskevat vain maahan asennettavien elementtien ja valmisosien liitoksia kokoon DN 1200 asti sekä niiden asennusta työmaaolosuhteissa. Kohdan 2.4.2 vaatimukset koskevat myös työmaalla tehtyjä osia (kulmat, haarat, supistukset…) ja niiden liitoksia elementteihin.

Sisätiloihin, maan pinnalle, siltoihin ja tunneleihin tehtävissä asennuksissa ja vesistöalituksissa voidaan soveltuvin osin käyttää tämän kohdan laatuvaatimuksia.

Kohta 2.4 pohjautuu eurooppalaisen standardisarjan ”Kiinnivaahdotetut teräsputkella ja polyeteenisuojakuorella varustetut esieristetyt, maahan asennettavat kaukolämpö- johtojärjestelmät” standardiin

SFS-EN 489-1 Liitokset ja liitoseristys

Lisäksi ko. standardisarjassa on putkielementeille, valmisosille ja venttiilielementeille omat standardinsa SFS-EN 253, 15698-1, 448, 488 ja 15698-2, johon kohdat 2.1-2.3 perustuvat. Lisäksi on olemassa johtojen suunnittelua ja asennusta koskevat standardit SFS-EN 13941-1 ja 13941-2, johdoissa käytettäviä kosteudenvalvontajärjestelmiä koskeva standardi SFS-EN 14419, erilaisia joustavia, metalli- tai muovivirtausputkilla varustettuja kaukolämpöjohtojärjestelmiä koskevat standardit SFS-EN 15632-1, -2, -3 ja -4 sekä termejä ja määritelmiä koskeva standardi SFS-EN 17248.

2.5.2. Liitokselle ja sen osille asetettavat vaatimukset

Yleiset vaatimukset

Normaaleissa käyttökohteissa ja -olosuhteissa liitosten teknisen käyttöiän ja pitkäaikaisen lämpötilakestävyyden tulee olla vähintään 30 vuotta jatkuvassa käyttölämpötilassa 120 °C, Tällöin 50 vuoden käyttöikä yleensä saavutetaan jatkuvassa käyttölämpötilassa 115 °C ja yli 50 vuotta tätä alemmassa lämpötilassa.

Suojaputken liitostuotetoimittajan tulee antaa tarvikkeiden käsittely-, varastointiohjeet ja asennusohjeet.

Elementtitoimittajan tulee antaa ohjeet käytettävistä uretaanivaahdoista ja vaahdotustyön suorittamisesta.

Liitoksen eri osien tulee

• kestää asennuksen aikaiset lämpötilavaihtelut avoimessa kaivannossa
• kestää käyttölämpötilojen vaihtelut sekä niistä aiheutuvat aksiaaliliikkeet, voimat ja jännitykset maksimikäyttölämpötilan ollessa 120 °C ja satunnaisesti (max. 300 h vuodessa) 140 °C, suojaputken maksimipintalämpötilan 50 °C sekä maan kitkakertoimen 0,2…0,6
• kestää johdon normaalin käytön aikana syntyvät mekaaniset voimat, taivutusmomentit ja jännitykset, mm. 0,5 metrin peittosyvyydellä maanpaine ja kuormitusnormien mukainen max. liikennekuorma (RIL 144, kuormakaavio 3, kuormaluokka 1: 130 kN pyöräkuorma)
• kestää ilman halkeamia tai muodonmuutoksia käsittely valmistajan ohjeiden mukaisesti ulkolämpötilan ollessa ≤ -18 °C
• olla vesitiiviit käyttöiän ajan ym. olosuhteissa ja 30 kPa (0,3 bar) ulkopuolisella vesiylipaineella

Jatkoksissa käytettävien liitosratkaisujen ja komponenttien vaatimustenmukaisuus osoitetaan kaukolämpöjohtojen laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti (todistus standardinmukaisesta tyyppitestauksesta). Laadunvarmistuksesta tarkemmin kohdassa 2.4.4.

Teräsputken hitsi

Hitsin tulee olla mekaanisilta ominaisuuksiltaan virtausputkea vastaava sekä vesitiivis. Hitsaustyön suoritusta, vaatimuksia ja tarkastuksia on käsitelty tässä suosituksessa kohdissa 4-6 ja suosituksen liitteessä.

Eristys

Liitoksen eristysaineena käytetään SFS-EN 253 mukaista polyuretaania. Sen tulee täyttää taulukossa 12 esitetyt vaatimukset.

Taulukko 12. Eristeominaisuudet

Eristeen tulee täysin täyttää eristettävä tila.

Mikäli käytetään kourueristystä (lähinnä pienissä dimensioissa, muutaman liitoksen työkohteissa sekä kuumilla teräsputkipinnoilla), tulee myös niiden täyttää yllä esitetyt vaatimukset. Kourujen ulkohalkaisijan tulee olla sama kuin elementin suojakuorella. Kourujen ulkopinnassa tulee olla alumiinifolio.

Suojakuoriliitos

Suojakuorten liitoksen (mukaan lukien vaahdotusreikien tiivistykset) tulee olla normaaleissa käyttöolosuhteissa (vrt. yllä kohta 2.4.2 ”Yleiset vaatimukset”) vesitiivis.

Liitoksissa käytettävän kutistumattoman PE-jatkosholkin tulee ulkohalkaisijoita ja seinämänpaksuuksia lukuun ottamatta täyttää suojakuorille kohdassa 2.1-2.3 asetetut vaatimukset. Holkin seinämänpaksuuden tulee olla vähintään 3 mm. 6 mm ja sitä paksumpien holkkien päiden tulee olla 45 ° kulmaan viistetyt.

Liitoksessa keskitetyn kutistumattoman jatkosholkin ja suojakuoren välys saa olla enintään elementin suojakuoren seinämänpaksuus. Holkin leveyden tulee olla sellainen, että holkin ja elementin suojakuoren limitys on molemmin puolin vähintään 30 mm.

Ns. peltijatkosta käytettäessä tulee jatkospellin leveyden olla sellainen, että pellin ja elementin suojakuoren limitys on molemmin puolin vähintään 30 mm. Pellin tulee olla galvanoitua terästä ja sen seinämänpaksuuden tulee olla vähintään 0,5 mm.

Kutistuvan holkin, kutistemuhvin ja kutistenauhan leveyden tulee olla sellainen, että liitoksen tiivistyspinta sekä elementin suojakuoreen että jatkosholkkiin on kutistettuna joka kohdassa vähintään 100 mm.

Toimittajan valmiiksi mittaan katkaisemien kutistenauhojen toisen pään (limityksessä alle jäävän pään) kulmien tulee olla viistetyt. Nauhan katkopituuden tulee riittävän kehänsuuntaisen limityksen varmistamiseksi olla 5.7.5 ”Kutistenauhan katkopituudet ja saumalevyt” mukainen. 

2.5.3. Tyyppitestaus

Vaatimukset

Kestävyys maassa tapahtuvan aksiaaliliikkeen suhteen

Liitoksen (mukaan lukien vaahdotusreikien tiivistykset) tulee Testausmenetelmien kohdan ”Kestävyys maassa tapahtuvan aksiaaliliikkeen suhteen” kestävyystestin jälkeen tehtävässä vesitiiviyskokeessa olla vesitiivis. Tämä tyyppitestausvaatimus koskee vain ei-hitsattuja liitoksia.

Vesitiiviys

Liitoksen (mukaan lukien vaahdotusreikien tiivistykset) tulee olla vesitiivis Testausmenetelmien kohdan ”Vesitiiviys” mukaisen testin jälkeen tarkastettuna.

Jännityssäröilyn kestävyys

Testattaessa Testausmenetelmien kohdan ”Jännityssäröilyn kestävyys” mukaisesti koekappaleen rikkoontumiseen kuluva aika ei saa alittaa 300 h. Tämä tyyppitestausvaatimus koskee vain hitsattuja liitoksia.

Sulaindeksi

Testattaessa Testausmenetelmien kohdan ”Sulaindeksi” mukaisesti hitsattavien vaahdotusreiän tulppien sulaindeksin (MFR) tulee olla 0,2 ≤ MFR ≤ 1,0 g/10 min.

Taivutuskestävyys

Hitsattavien vaahdotusreiän tulppien taivutuskestävyyden tulee täyttää Testausmenetelmien kohdan ”Taivutuskestävyys” mukaisen testin minimivaatimukset.

Polyuretaani

Liitoksessa käytettävän polyuretaanilaadun tulee olla tyyppitestattu. Sen tulee Testausmenetelmien kohdan ”Polyuretaani” mukaisessa tyyppitestissä täyttää kohdan 2.4.2 ”Eristys” vaatimukset. Tyyppitestin yhteydessä raaka-ainetoimittajan tulee uretaanin yksilöimiseksi antaa raja-arvot MDI- indeksille, sekoitussuhteelle ym. raaka-aineparametreille.

Testausmenetelmät

Kestävyys maassa tapahtuvan aksiaaliliikkeen suhteen ja Vesitiiviys kokeet suoritetaan samalle koekappaleelle tässä järjestyksessä. Hitsattavien vaahdotusreiän tulppien taivutuskoe tehdään samassa koekappaleessa olleille tulpille vesitiiviyskokeen jälkeen.

Koekappaleet tyyppitesteihin valmistetaan SFS-EN 489-1 mukaisesti.

Kestävyys maassa tapahtuvan aksiaaliliikkeen suhteen

Testaus suoritetaan SFS-EN 489-1 mukaisena hiekkalaatikkokokeena.

Vesitiiviys

Liitoksen vesitiiviys (ei-hitsatuilla liitoksilla ”Kestävyys maassa tapahtuvan aksiaaliliikkeen suhteen” mukaisen hiekkalaatikkokokeen jälkeen) testataan SFS-EN 489-1 mukaisesti upottamalla liitos 24 tunniksi vesisäiliöön, jonka veden lämpötila on 23 ± 2 °C ja paine 30 ± 1 kPa. Veden läpäisevyyden arvioimiseksi vesi tulee värjätä.

Jännityssäröilyn kestävyys

Testaus suoritetaan SFS-EN 489-1 mukaisena rasituskokeena liitoksesta otetuille, hitsaussauman sisältäville koesauvoille.

Sulaindeksi

Hitsattavien vaahdotusreiän tulppien sulaindeksi testataan SFS-EN 489-1 mukaisesti.

Taivutuskestävyys

Hitsattavien vaahdotusreiän tulppien taivutuskestävyys testataan SFS-EN 489-1 mukaisesti.

Polyuretaani

Liitoskohtien eristämiseen käytettävän polyuretaanin ominaisuudet testataan kohdan 2.4.2 ”Eristys” mukaisin menetelmin.

Koekappaleet polyuretaanin tyyppitesteihin valmistetaan SFS-EN 253 mukaisesti.

2.5.4. Laadunvarmistus

Tämän suosituksen mukaisten liitosten laatua seurataan ET:n ja Muoviteollisuus ry:n (MT) kesken organisoidun laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä ja sen toiminta on määritelty ET:n ja MT:n välisessä sopimuksessa laadunvalvonnan järjestämisestä sekä erillisessä laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksessa. Pääpiirteissään laadunvarmistusjärjestelmän sisältö, rakenne, vaatimukset ja menettelyt on kuvattu Energiateollisuuden ylläpitämällä järjestelmän nettisivuilta. https://energia.fi/suositukset-ja-ohjeet/kaukojaahdytys-ja-kaukolampojohtojen-laadunvarmistus/

Liitostuotteiden ja liitostyyppien vaatimustenmukaisuus em. järjestelmän mukaisesti osoitetaan hyväksytyllä tyyppitestauksella. Hyväksyntä edellyttää hakemusvaiheessa suoritettavan standardinmukaisen tyyppitestauksen osoitettua läpäisemistä. (SFS-EN 489-1:2019:en District heating pipes. Bonded single and twin pipe systems for buried hot water networks. Part 1: Joint casing assemblies and thermal insulation for hot water networks in accordance with EN 13941-1)

Työmaalla tapahtuvaa työn- ja laadunvalvontaa sekä tarkastustoimenpiteitä on käsitelty kohdissa 4-6.

2.5.5. Merkintä

Suojakuoriliitostuotteet (holkit, kutisteet) sekä erikseen toimitettavat tiivistysmateriaalipakkaukset on merkittävä näkyvällä sekä käsittelyn, varastoinnin ja käytön kestävällä tavalla seuraavasti. Merkintä ei saa vaikuttaa liitoksen toiminnallisiin ominaisuuksiin, ja se tulee olla luettavissa mahdollisuuksien mukaan asennuksen jälkeen.

• valmistajan ja/tai tuotteen nimi
• valmistuserän numero

Vaahdotusreiän tulppiin tai niiden pakkauksiin tulee merkitä tulpan valmistajan tunniste sekä hitsattavien tulppien osalta myös sulaindeksi (MFR) mahdollisuuksien mukaan siten, että se on luettavissa asennuksen jälkeen.

Liitoksen asennuksen jälkeen asentajan tulee esim. merkintätussilla merkitä valmiin liitoksen päälle asennuspäivämäärä sekä liitoksen tehneen asennusyrityksen nimi tai tunnistekoodi ja asentajan nimi tai tunnistekoodi (esim. pätevyysrekisteröinnin numero tai rakennuttajan määrittämä muu merkintätapa).

2.5.6. Asennus ja asennusvalvonta

Asennus ja sen valvonta tulee suorittaa ET:n suositusten ja ohjeiden sekä valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Tuotekohtaisen asennusohjeen lisäksi liitostuotetoimittajan tulee antaa tarvittaessa lisäopastusta asennustyön ja työnvalvonnan suorittamisessa. Liitosten yleisiä asennusohjeita ja työnvalvontaa on käsitelty kohdissa 4-6 sekä ET:n suosituksessa L12.

2.6. Venttiilit

Venttiileitä käytetään kaukolämpöverkossa linjasulkuina, ilmanpoistoon, ohitukseen ja tyhjennykseen. Venttiilit ovat kohdan 2.5 mukaisia.

Venttiilien sijoituksessa on huomioitava voimat ja liikkeet, jotka voivat vaikuttaa venttiiliin ja kaukolämpöjohtoon. Tämän vuoksi sijoitussuunnitelmaan tehtävistä muutoksista tulee aina sopia yhdessä rakennuttajan valvojan kanssa. Venttiilin läheisyyteen ei suositella tehtäväksi viistekulmia, minimietäisyys on 12 m.

Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit asennetaan tarvittaessa johdon korkeimpiin tai vastaavasti matalimpiin kohtiin. Mikäli mahdollista, tulee ilmanpoistot sijoittaa liittymisjohtoon kaukolämpökeskuksessa tai asiakkaille. Tyhjennyskohdat voidaan jättää pois, kun tyhjennysmäärä on pieni, tai jos tyhjennys voidaan tehdä esimerkiksi ilmanpoistoista tai jälkikäteen poraamalla.

Venttiiliä ei tulisi suunnitella linjan alimpaan kohtaan, koska putkeen mahdollisesti kertyvä epäpuhtaus voi vaurioittaa venttiiliä sulkutilanteessa. Läppäventtiilit tulee suunnitella asennettavaksi kallistettuna vähintään 30 astetta karan pystyasennon suhteen. Lähemmin venttiilien sijoittelun ja käytön ohjeita on esitetty ET:n suosituksessa KK11.

Venttiilielementit ovat kohtien 2.1-2.3 mukaisia. Venttiilielementit asennetaan suoraan maahan ja varustetaan maaventtiilikaivolla. Suunnitelmissa tulee huomioida venttiilien käytettävyys ja suojaetäisyydet rakenteista, myös painumien suhteen.

2.6.1. Soveltamisala

Tämä kohta koskee sekä esieristetyissä venttiilielementeissä käytettäviä että kaivoihin ja avoimiin tiloihin asennettavia sulkulaitteita kokoon DN 1200 asti.
Kohdan mukaisia sulkulaitteita käytetään kaukolämpöverkossa sulku-, tyhjennys-, ilmanpoisto- ja ohitusventtiileinä.

Kaukolämpöventtiilit luokitellaan standardipainelaitteiksi ja siksi niiden tulee täyttää Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaitteista KTMp 938/1999 (painelaitedirektiivin PED) vaatimukset. Kaukolämpöventtiilit luokitellaan valmistusta koskevien vaatimusten suhteen luokkiin ko. päätöksen liitteen II kuvan 7 mukaisesti.

Kohta 2.5. on harmonisoitu esieristettyjä venttiilielementtejä koskevan standardin SFS- EN 488 kanssa. Kuitenkin venttiilielementeissä ko. standardista poiketen ei hyväksytä karan eristeen ulkopuolisissa osissa korroosion kestävän materiaalin vaihtoehtona pinnoitettua terästä.

2.6.2. Yleiset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset

Venttiilityypit

Sulkuventtiileinä käytetään joko pallo- tai läppäventtiilejä. Palloventtiilien käyttö on suositeltavaa. Läppäventtiilejä voidaan hinta- ja tilantarvesyistä käyttää isoimmissa dimensioissa. Läppäventtiilien tulee olla metallitiivisteisiä.

Venttiilin virtausaukko voi olla supistettu tai täysi.

Verkon sulkuventtiilien tulee normaalisti olla hitsauspäillä varustettuja. Erikoistapauksissa, esim. perusparannuksissa voidaan käyttää myös laipallisia ja laippojen väliin asennettavia venttiileitä. Tyhjennyksissä ja ilmanpoistoissa tulevat lisäksi hitsauspää/kierreventtiilit kyseeseen.

Sulkulaitteiden tulee kestää jatkuva maksimilämpötila 120 °C ja hetkellisesti (max. 300 h vuodessa) 140 °C sekä minimilämpötila 4 °C.

Rakenne

Runko

Rungon tulee olla täysin hitsattu. Runko tulee mitoittaa siten, että se kestää sisäpuolisesta paineesta ja kiertoveden lämpötilamuutoksista aiheutuvat jännitykset sekä asennuksen aiheuttamat nostovoimat ja jännitykset. Sulkulaitteet on varustettava nostokorvilla, jos ne muuten eivät ole nostettavissa.
Sulkuelin

Palloventtiileissä pallon virtausaukko voi muodoltaan olla suora tai kovera (ns. kuoripallo).

Läppäventtiileissä, joissa tiiviste on vaihdettavissa, tulee olla merkintä, kummalle puolelle venttiilirunkoa tiivistäminen tapahtuu. Asennusohjeissa tulee olla maininta läpän asennusasennosta, esim. vaakasuoraan tai 30 ° kallistettuna. Pystyasennusta tulee välttää.

Kara

Karan ja karatiivisteiden tulee olla uloslentämätöntä rakennetta. Karatiivisteiden tulee olla huoltovapaita.

Liitospäät

Laipallisten venttiilien laippojen ja laippojen väliin asennettavien venttiilien vastalaippojen tulee olla standardin SFS-EN 1092-1 mukaiset.
Hitsauspäiden tulee olla 90 ° kulmassa venttiilin keskiakselin suhteen. Poikkeama saa olla enintään ± 0,2 °.

Putkipäiden tulee hitsausta varten olla muotoillut standardin SFS-EN 448 mukaisesti. Päät ovat suorat seinämänpaksuuteen 2,9 mm asti, 3,2 mm ja suuremmilla seinämänpaksuuksilla viistetyt. Päiden tulee olla puhdistetut jäysteistä.

Kestävyys- ja tiiviysvaatimukset

Sulkulaitteiden tulee olla painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukaisia ja mitoitettu ja käytettävissä kaukolämpöverkon käyttöpaineesta ja -lämpötiloista aiheutuvat jännitykset huomioiden.

Esieristettävien sulkuventtiilien tulee kestää huoneenlämpötilassa putken aksiaalinen puristusjännitystaso 300 N/mm2 (vastaa 265 N/mm2 140 °C:ssa) ja 163 N/mm2 vetojännitystaso sekä SFS-EN 488:n mukaiset taivutusmomentit (ns. kylmäasennusventtiili).

Venttiilin rungon ja karaholkin tulee olla tiivis testattaessa 1,5 x PN (PN 16: 2,4 MPa) kylmävesiylipaineella standardin SFS-EN 12266-1 mukaisesti. Painekoe voidaan suorittaa myös kaasulla 1,5 x PN paineella.

Venttiilien sulkutiiviyden testaus suoritetaan SFS-EN 12266-1 mukaisesti (vesi 1,1 x PN, 20 °C tai vaihtoehtoisesti kaasu 0,6 ± 0,1 MPa em. standardin mukaisilla ehdoilla) vaatimuksen ollessa > DN 400 venttiilillä sekä kohdan 2.5.5 ”Tyyppitestit” mukaisessa rasitustestissä että tuotantotestauksessa ko. standardin luokka B (vedellä tehdyssä kokeessa vuoto max. 0,01 mm3/s x DN eli 0,018 ml/30 min x DN) ja ≤ DN 400 venttiilillä molemmissa testauksissa luokka A (ei näkyvää vuotoa). Kohdan 2.5.5 ”Tyyppitestit” mukaisen rasitustestikokonaisuuden viimeisessä tiiviystestissä kuitenkin luokka B riittää kaikille dimensioille.

Venttiilien, joihin ei ole merkitty virtaussuuntaa, tulee kestää painekuormat ja olla tiivis molempiin suuntiin. Venttiilien sulkutiiviys testataan tällöin molempiin virtaussuuntiin.

Karan tulee olla täysin tiivis kaikissa käyttöolosuhteissa, myös käyttölaite poistettuna.

Toimilaitteet ja käyttö

DN 100 ja pienemmissä sulkulaitteissa käytetään yleensä toimilaitteena käsivipua tai T- avainta. Suositeltuja avainvälejä ovat 19, 27, 36, 50 ja 60 mm sekä kartiomainen nelisärmä 27/32 mm.

Kaivoon asennettavat DN 125 ja suuremmat sulkulaitteet toimitetaan kierukkavaihteella varustettuna.

Venttiilielementeissä käytettävissä DN 125 ja suuremmissa venttiileissä kara tulee olla muotoiltu niin, että venttiiliä voidaan käyttää siirrettävällä planeettavaihteella katutasolta. Suositeltuja käyttölaitteen liitäntäavainvälejä ovat 60, 70 ja 90 mm sekä kartiomainen nelisärmä 27/32 mm.

Venttiilien toimilaitteiden tulee olla varustettuja ääriasentojen rajoituksilla. Ääriasentojen liikerajoittimien säätöruuvit tulee venttiilielementeissä olla käytettävissä eristeen ulkopuolella. Liikerajoittimet tulee voida vaihtaa eristystä poistamatta.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sisäisiä liikerajoittimia. Tällöin niiden tulee kestää vähintään kaksi kertaa valmistajan ilmoittama venttiilin maksimi sulkumomentti (kuitenkin vähintään 150 Nm) sekä karan vähintään 1,5 kertaa liikerajoittimen kestämä vääntömomentti.

Toimilaitteessa ja karan päässä tulee olla asennonosoitus. Merkintöjen tulee ilmaista venttiilin avattu ja suljettu asento. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa. Käsivivun on auki-asennossa oltava putken suuntainen ja kiinni-asennossa 90 ° kulmassa putken kanssa.

Venttiilin tulee sulkeutua käännettäessä myötäpäivään ja avautua käännettäessä vastapäivään.

Sulkulaitteen toimittajan tulee säätää venttiili ja toimilaite tarkasti ääriasentoihinsa. Jos venttiiliä asennettaessa toimilaite täytyy poistaa, tulee ääriasentojen säätö suorittaa uudestaan. Toimittajan tulee antaa säädöstä ohjeet.

Palloventtiileillä toimilaite on voitava poistaa ja asentaa johdon käyttöä häiritsemättä. Läppäventtiileillä toimilaitetta ei saa irrottaa, kun putkessa on virtausta tai läpän ylitse on paine-eroa.

Toimilaitteet tulee mitoittaa siten, että venttiilit on helposti avattavissa ja suljettavissa putkissa esiintyvät jännitykset huomioiden myös toispuolisella 1,6 MPa:n ylipaineella. Avaus- ja sulkuvoimien tulisi pysyä standardin SFS-EN 12570 mukaisissa rajoissa. Joka tapauksessa tangentiaalinen avaus-/sulkuvoima ei saa ylittää seuraavia arvoja testattuna uudella venttiilillä ja täydellä paine-erolla 20 °C lämpötilassa.

Toimilaitteen sulkuaika tulee asettaa sellaiseksi, että haitallisia paineiskuja ei pääse syntymään venttiiliä käytettäessä. Sulkuajoista on annettu ohjeita ET:n suosituksessa KK11/2010 Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu.

2.6.3. Materiaalit

Runko

Venttiilien rungon ja muiden painetta kantavien osien (jatkeputket, kierreholkki, laippa ja
karaholkki) materiaalien tulee olla painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 vaatimukset täyttävää ja
SFS-EN 13941-1 mukaista terästä.

Kara

Venttiilielementissä eristeen ulkopuolisten karan osien tulee olla standardin SFS-EN 10088-1 kohdan 2.5.2 mukaista korroosion kestävää materiaalia kuitenkin siten, että materiaalin Cr-pitoisuus on vähintään 16 %. Venttiilit varustetaan sinkkikadon kestävillä messinkitulpilla.

Sulkuelin ja sen tiiviste

Palloventtiilin pallon tulee olla ruostumatonta terästä ja tiivisteen hiilivahvisteista teflonia (PTFE + C). Läppäventtiilin läpän tulee olla terästä ja tiivisteen metallia.

Hitsauspäät

Hitsauspäiden materiaalin tulee olla terästä, jolla on hyvä hitsattavuus standardin SFS- EN 253 mukaisiin hitsattuihin tai saumattomiin teräsputkiin.

2.6.4. Mitat ja toleranssit

Vapaa aukko

Palloventtiilien vapaan aukon halkaisijan tulee vähintään olla yhtä suuri kuin edellisen nimelliskoon (DN) mukainen sisähalkaisija millimetreinä taulukon 13 mukaisesti.

Täysaukkoisen palloventtiilin sisähalkaisijan tulee olla vähintään taulukon 13 mukainen.

Asennuspituus

Hitsauspäillä varustettujen venttiilien asennuspituuden tulee olla riittävä sulkuelimen ja sen tiivisteiden vahingoittumisen välttämiseksi venttiiliä putkeen hitsattaessa. DN 125:een asti venttiilit tulee voida hitsata kaasulla.

Sulkulaitteiden kuvan mukaisten päämittojen toleranssit ovat seuraavat:

Hitsauspäät

Venttiiliin liitettävien jatkohitsauspäiden ulkohalkaisijan ja seinämänpaksuuden toleransseineen tulee olla kohdan 2.1-2.3 mukainen (taulukko 13).

Nimellisseinämänpaksuus on vähimmäismitta, paksumpiseinämäisiä hitsauspäitä voidaan suunnittelusyistä käyttää.

Taulukko 13. Hitsauspäiden mitat ja toleranssit

1) d = nimellisulkohalkaisija
2) t = nimellinen vähimmäisseinämänpaksuus

Pyöreystoleranssi sisältyy standardien SFS-EN 10216-2, SFS-EN 10217-1, SFS-EN 10217-2 tai SFS-EN 10217-5 mukaisesti määritettyyn halkaisijatoleranssiin putkiko’oilla ≤ DN 400 ja on ± 2 % putkiko’oilla DN 500 – 1200. Keskisyystoleranssi sisältyy saumattomilla putkilla seinämänpaksuustoleranssiin (keskisyystoleranssi koskee vain saumattomia, SFS-EN 10216-2 mukaisia putkia).

Hitsaus

Hitsauksen tulee täyttää painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 vaatimukset.

Hitsausmenetelmä tulee hyväksyttää standardin SFS-EN 15607 mukaisesti ja hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN ISO 9606-1 mukainen pätevyys.

Hitsausautomaattia käyttävillä henkilöillä tulee olla SFS-EN ISO 14732 mukainen pätevyys.

Pintakäsittely

Venttiilin runko maalataan vähintään hitsausalueen verran yli hitsauspäiden liitossauman. Hitsauspäät tulee kuitenkin jättää maalaamatta vähintään 50 mm matkalta. Esieristettyihin elementteihin tulevat venttiilit voidaan jättää kokonaan maalaamatta.

2.6.5. Laadunvarmistus

Laadunvalvonta ja sertifiointi

Tämän suosituksen mukaisten esieristettävien sulkuventtiilien laatua seurataan Euroheat & Powerin (EHP) organisoiman ja ylläpitämän eurooppalaisen laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. EHP-järjestelmä ja sen toiminta on määritelty EHP:n julkaisussa ”Euroheat & Power certification guidelines for quality assessment of district heating steel valves” (löytyy EHP:n nettisivuilta www.euroheat.org).

Esieristettävien sulkuventtiilien vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa EHP- sertifikaatilla. Sulkulaitteiden tulee myös olla tämän kohdan mukaisia.

Valmistaja/maahantuoja saa EHP-sertifikaatin, mikäli testit ja laadunvalvonta osoittavat venttiilin täyttävän EHP:n sertifiointiohjeen vaatimukset. Sertifikaatti on tuotantolaitoskohtainen.

EHP-sertifikaatti myönnetään hakemuksesta. Sertifikaatin saaminen edellyttää hakemusvaiheessa suoritettavan tyyppitarkastuksen ja -testin läpäisemistä sekä valmistajan sisäisen laadunvalvonnan jatkuvaa suorittamista hyväksytyin tuloksin ja vähintään vaaditulla taajuudella.

Tyyppitarkastusvaatimukset on esitetty em. EHP:n sertifiointiohjeessa sekä liitteessä 2 (koskee vain esieristettäviä sulkuventtiilejä) ja valmistajan sisäisen laadunvalvonnan vaatimukset liitteessä 3 (koskee kaikkia sulkulaitteita).

Tyyppitestit

Esieristettävien sulkuventtiilien rakenteellinen kestävyys ja käytönaikainen toiminta tulee tyyppitestata standardin SFS-EN 488 mukaisesti.

Tuotannonaikainen laadunvalvonta

Venttiilin valmistajan tulee tarkastaa venttiilirungot ja -hitsit painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukaisesti.

Venttiilien lujuus tulee testata painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukaisesti.

Jokaisen venttiilin rungon ja karaholkin tiiviys sekä sulkuelimen tiiviys tulee testata vesi- tai kaasupainekokeella. Vaatimukset ja testausmenetelmät on esitetty kohdassa 2.5.2.

Lopputarkastuksen yhteydessä venttiileille tulee tehdä visuaalinen ja päärakennemittojen tarkastus sekä käytettävyystesti (avaus- ja sulkuvoimat sekä asennonosoittimien ja muiden varusteiden oikea toiminta) liitteen ”Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet, valmistajan sisäinen laadunvalvonta; ominaisuudet, testimenetelmät ja vähimmäistestaustaajuudet” mukaisesti.

2.6.6. Vastaanotto paineisille osille

Venttiilielementtien valmistukseen käytettävät venttiilit, teräsputket ja putkenosat tulee olla valmistettu SFS-EN 10204 mukaisen vastaanottotodistuksen 3.1 tason mukaisesti. Jos asiakas haluaa elementtitoimittajan liittävän ko. todistukset toimitukseensa, pyyntö tulee tehdä tilauksen yhteydessä. Materiaalitodistusten saaminen jälkikäteen on epävarmaa.

2.6.7. Merkintä

Sulkulaitteeseen pysyvällä tavalla tehdystä merkinnästä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

• valmistaja tai tavaramerkki
• tyyppimerkintä
• hitsauspään nimelliskoko DN
• venttiilin paineluokka PN
• hitsauspään materiaali
• paineenalaisten osien materiaalit
• valmistusnumero tai valmistusvuosi ja -viikko
• sallittu käyttölämpötila ja -paine
• venttiilin avattu ja suljettu asento
• CE-merkki luokkien I, II ja III venttiileissä painelaitepäätöksen KTMp 938/1999:n mukaisesti

2.6.8. Toimitukseen liitettävät asiakirjat

Toimitukseen tulee pyydettäessä liittää sulkulaitteesta seuraavat tiedot:

• tarkastustodistus
• venttiilityyppi
• leikkauskuva rakenteesta
• mittapiirustus päämittoineen, materiaaleineen ja pintakäsittelyineen
• Kv-arvot täysin avoimille venttiileille
• kokonaispainot toimilaitteineen
• venttiilin sulkumomentti
• tiedot toimilaitteesta, mm. sulkuaika ja katkaiseeko asento vai momentti sulkuliikkeen
• venttiilin tyyppitestaustodistukset tai testauspöytäkirjat
• mahdolliset laatujärjestelmä- ja tuotesertifikaatit
• asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet
• painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus

2.6.9. Tyhjennykset

Maahan asennetut tyhjennykset voidaan tehdä esivalmistetuista yhdistelmäventtiileistä, tai paikalla rakennettavista kokonaisuuksista. Jäätymisriskin vuoksi tulee kaukolämpöjohdon ja venttiilin välisen etäisyyden olla niin pieni kuin mahdollista.

Jos sulkuventtiilit asennetaan kaukolämpökaivoon, asennetaan sinne myös tyhjennykset.

2.6.10. Ilmanpoistot

Maahan asennetut ilmanpoistot tehdään samalla tavalla kuin tyhjennykset.

2.7 Joustavat ja muut putkijärjestelmät

2.7.1 Yleistä

Tässä yhteydessä joustavilla järjestelmillä tarkoitetaan sellaisia järjestelmiä, joissa putki on taivutettavissa työmaalla (joko työkalujen kanssa tai ilman), ja jotka joko joustavan rakenteensa tai materiaalinsa johdosta kykenevät kompensoimaan lämpöliikkeet. Markkinoilla on useita materiaaleiltaan ja rakenteeltaan erilaisia putkijärjestelmiä. Putket toimitetaan pääasiassa erimittaisina kieppeinä.

Joustavia putkijärjestelmiä joko yksi- tai kaksiputkirakenteena on pääasiassa käytetty pienemmissä dimensioissa (DN 20 – 80). Yksityiskohtaisempi informaatio on löydettävissä valmistajien tuotekansioista.

Joustavien putkijärjestelmien vähäisen käytön vuoksi kaukolämmössä ei ET ole niille laatinut suositusta, mutta esieristetyille joustaville putkijärjestelmille on olemassa standardisarja SFS-EN 15632-1, -2, -3 ja -4. Näitä putkijärjestelmiä käytettäessä tulee materiaalien hankinnassa, suunnittelussa ja asennuksessa noudattaa em. standardeja sekä kulloisenkin valmistajan tuotekohtaisia ohjeita.

Joustaville putkijärjestelmille ei toistaiseksi ole kohdassa 2.1. mainittua vastaavaa eurooppalaista laadunvarmistus- ja sertifiointijärjestelmää. Ko. johtorakenteita käytettäessä on kuitenkin syytä edellyttää valmistajalta dokumentaatiota materiaalien standardinmukaisuudesta.

2.7.2 Metalliputkijärjestelmät

Virtausputkena voi olla esimerkiksi kylmävedetty tarkkuusteräs, korrugoitu ruostumaton teräs sekä hehkuttamaton tai hehkutettu kupari. Lämpöeristeenä käytetään polyuretaania ja suojakuorena polyeteeniä. Putket toimitetaan joko kankitavarana tai erimittaisina kieppeinä, mikä mahdollistaa johtoasennuksen ilman jatkossaumoja. Asennusnopeus on perinteistä jäykkää järjestelmää suurempi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat talojohdot tai pienet jakelujohdot.

2.7.3 Muoviputkijärjestelmät

Muoviputkien käyttö kaukolämpöjohdoissa on Suomessa ollut vähäistä. Muoviputkien ongelma kaukolämpökäytössä on niiden lämpötilan (max. n. 80 °C jatkuvana ja n. 95 °C hetkellisenä) ja paineen (max. 10 bar) kesto. Virtausputki- materiaalina on usein PEX, joskus PB ja PP. Muoviputken läpi kaukolämpöveteen tapahtuvan happidiffuusion ja toisinpäin tapahtuvan vesihöyrydiffuusion estämiseksi putket pinnoitetaan diffuusionestokerroksella. Eristeenä on useimmiten polyuretaanivaahto (kova tai puolikova) kiinnivaahdotetussa rakenteessa ja polyuretaani tai vaahdotettu polyeteeni kiinnivaahdottamattomissa rakenteissa.

Suojaputkimateriaalina on yleensä PE(LD). Putket toimitetaan erimittaisina kieppeinä ja voidaan asentaa ilman jatkosaumoja, jolloin asennusnopeus on perinteistä jäykkää järjestelmää suurempi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat pääverkkoon alueellisesti kytketyn ns. matalalämpötilaverkon (esim. pientaloalue) johdot.

2.7.4 Muut putkijärjestelmät

Maassa on myös runsaasti vanhoja putkijärjestelmiä, kuten betonikanavarakenteita sekä Mpul-rakennetta (mm. ns. Fiskatherm-johtoja), joita ei enää rakenneta. Lisäksi johtoja rakennetaan rakennusten sisään, tunneleihin, siltoihin, vesistöalituksiin ym. erikoisolosuhteisiin. Näitä ei tässä suosituksessa käsitellä.

Muut suosituksen KL1/2025 osat

1. Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet
2. Putkijärjestelmät (tämä artikkeli)
3. Maanrakennus
4. Putkiasennus
5. Rakentamisen ja asennuksen laadunvarmistus ja valvonta

Ajankohtaista ja puheenaiheita

Kaikki ajankohtaiset

Tiedotteet 16.4.2026

Aurinkovoiman kaavoitusvaatimus ja tuulivoiman etäisyyssääntö uhkaavat sähköntuotannon kasvua

Uutiset 16.4.2026

Haemme sähköverkkojen asiantuntijaa

Lausunnot 15.4.2026

Finnish Energy comments on the Water Framework Directive (WFD)

Lausunnot 10.4.2026

Energiateollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä ydinenergialaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi