Maanrakennus

3.1. Yleistä

Kaikki katualueella tapahtuvat kaivutyöt ovat luvanvaraisia. Myös väliaikaisille liikennejärjestelyille on haettava lupa.

Työmaasuunnittelussa on selvitettävä muiden yritysten ja laitosten maanalaiset ja maanpäälliset johdot, laitteet, rakenteet ja kasvillisuus sekä huolehdittava riittävästä sijoitusetäisyydestä niihin. Myös Museoviraston vaatimukset tulee historiallisesti arvokkailla alueilla huomioida.

Kaivantolinjan tai kaivannon sijoittuminen katualueella tai maastossa on selvittävä kiistattomasti suunnitelmista.

Ennen töiden aloittamista on huolehdittava kaikista työn vaatimista ilmoituksista ja suoritettava mm. seuraavat toimenpiteet:

sovittava kunnan vastuunalaisen viranomaisen kanssa töiden aloittamisesta, suorituksesta ja valvonnasta
hankittava selvitykset johtoreitillä ennestään olevista johdoista ja kaapeleista sekä ilmoitettava ao. laitoksille työn aloittamisesta ja työmaan vastuuhenkilöt
tehtävä kohdekohtainen turvallisuussuunnitelma, työnaikainen liikenne- järjestelysuunnitelma sekä hankittava työn tekemiseen tarvittavat luvat (kaivu-/katuluvat)
huolehdittava työmaan merkitsemisestä ja suojaamisesta
laitettava työmaan sulkulaitteisiin, aitoihin yms. rakennuttajan ja päätoteuttajan yhteystiedot
pidettävä tarvittavat katselmukset, kiinteistöissä, pihoilla, katu- ja jalkakäytäväalueilla
mikäli on odotettavissa louhintatöitä, tulee varautua louhinnan edellyttämiin katselmuksiin ja varotoimenpiteisiin
ilmoitettava kiinteistöille mahdollisista melu- ja liikennehaitoista
hankittava tarvittavat varasto- ja työmaa-alueet

Huolehditaan, että asfaltti-, kiveys-, nurmikkotyöt, sisäjohtojen lämpöeristystyöt yms. työt tulevat tilatuksi ja tehdyksi, mikäli ko. työt kuuluvat toimituslaajuuteen.

Ohjeita kaivutöiden suorittamisesta katu- ja tiealueilla saa lisää mm. seuraavista julkaisuista:

Infra-RYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet, Rakennustieto
Infra-RYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat, Rakennustieto
Asfalttinormit 2011, Päällystealan neuvottelukunta PANK ry
“Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla”, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu 1/2013
mahdolliset paikallisten viranomaisten ohjeet

Rakentaminen tehdään hyväksyttyjen piirustusten ja tarkennettujen aikataulujen mukaisesti. Piirustuksiin merkitään kaikki työn aikana tehdyt muutokset, johtojen siirrot jne.

Rakennetun johdon kartoittaminen tulee suorittaa ennen kaivannon täyttämistä. Käytöstä poistetut, maahan jäävät johtorakenteet tulee myös kartoittaa ja dokumentoida.

3.2. Katselmukset

Rakennuttajan, päätoteuttajan ja kiinteistönomistajan edustajat suorittavat katselmuksen ulko- ja sisäpuolisella johtoreitillä. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä ennen työn aloittamista, kasviston suojelusta, hävittämisestä, siirroista ja uudelleen istutuksesta, pinnoitteiden, reunakivien, sidekivien poistosta ja varastoinnista, aitojen ja porttien uudelleen rakentamisesta ja suojelusta jne. Valokuvat auttavat asioiden muistamista.

3.3. Kaivanto

Työt on järjestettävä ja suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle ja ympäristölle.

Poistettu päällyste, samoin kuin irrotettu, rakentamiseen tarpeeton maa ja kallio, on kuljetettava välittömästi pois työmaalta.

Kaivanto on pyrittävä pitämään maaperäolosuhteet ja työturvallisuus huomioiden mahdollisimman kapeana, asianmukaisesti suojattuna ja tarvittaessa on sen seinät tuettava.

Kaivutyön aikana paljastuvista johdoista ja kaapeleista yms. on ilmoitettava niiden omistajalle. Kaapelikourut ja suojalaatat on huolellisesti varastoitava työn ajaksi.

Kaivannon ympäristö on pidettävä mahdollisimman siistinä ja kaivumaiden kulkeutuminen ympäristöön on estettävä.

Kaivualueeseen liittyvän kadun puhtaanpidosta ja talvikunnossapidosta on huolehdittava.

Kaivuvaiheessa pohjamaan sekoittuminen rakennekerroksien kanssa tulisi estää.

3.4. Johtoalusta

Kaivannon pohja tehdään tyyppipiirustuksen mukaisia materiaaleja ja kerros- paksuuksia käyttäen ja tasataan sekä tiivistetään täryttämällä suunnitelman mukaiseen korkoon. Johtoalustan paksuus on vähintään 100 mm. Pohjamateriaalina käytetään 0 – 20 mm soraa. Yli 8 mm mursketta ei saa käyttää.

Pohjan tulee olla tasainen ja suora, suurin sallittu poikkeama on 20 mm suunnitelman mukaisista korkeuksista.

Kohteissa, joissa on maa-ainesten sekoittumisvaara (pehmeiköt, louhepenkereet) käytetään suodatinkangasta (300 g/m2). Kankaan reunojen tulee ylettyä taitettavaksi tasaussorakerroksen päälle.

Painumien tasaamiseen ja estämään johtoalustan sekoittuminen perusmaahan voidaan käyttää teräslevyarinaa. Teräspoimulevy on kuumasinkittyä ja paksuus 0,7 mm. Levy painetaan kaivannon pohjaan siten, että alapuoliset poimut täyttyvät. Arinalevyt asennetaan poikkisuunnassa vähintään 200 mm ja pituussuunnassa vähintään 500 mm limittäin.

Mpuk- ja 2Mpuk-johtojen liitos-, tasain-, kulma- ja haaroituskohdissa tehdään kaivanto saumaustöiden takia niin, että elementin ulkopuolelle jää vähintään 200 mm vapaa tila. Myös lämpölaajeneminen tulee huomioida kaivannon ja putken välillä olevan vapaan tilan määrittämisessä.

3.5. Salaojitus

Salaojituksen tarve harkitaan tapauskohtaisesti, ellei niitä ole suunnitelmissa osoitettu. Kaivannon pitämiseksi kuivana rakennusaikana sekä johdon lämpöhäviöiden pitämiseksi pieninä on salaojan asentaminen suositeltavaa, mikäli pohjaveden pinta yltää tai voi yltää johdon tasolle.

Salaojat asennetaan tasauskerrokseen siten, että niihin ei korkeussuunnassa jää mutkia.
Salaojat liitetään enintään 50 m välein ja aina taitekohdissa sadevesikaivoihin kunnan ohjeiden mukaisesti.

3.6. Betonityöt

Betonitöissä noudatetaan voimassa olevia betoni- ja teräsbetonirakenteiden normaalimääräyksiä teknillisine ohjeineen sekä työtä varten laadittuja piirustuksia.

Betonitöitä johtamaan nimetyllä henkilöllä tulee olla siihen vaadittava pätevyys.

Betonirakenteissa käytetään rakennesuunnitelman mukaista betonia. Betoni tiivistetään sauvatärytintä käyttäen. Betonin jälkihoito suoritetaan betoninormien mukaan.

3.6.1. Kiintopisteet

Mpuk- ja 2Mpuk-johdon kiintopisteen betonityöt tehdään elementtivalmistajien ohjeiden mukaan.

3.6.2. Haarajohdot

Kun haarajohto otetaan betonikanavasta, avataan vanha kanava timanttisahausta käyttäen ja putkityön jälkeen avattu kohta valetaan kiinni. Ohjeita haaroituksista löytyy ET:n suosituksesta L7 ”Kaukolämpöverkon suunnitelmallinen perusparantaminen”.

3.6.3. Erillisvalukohdat

Erillisvalukohdat tehdään kutakin tapausta varten erikseen laadittujen piirustusten mukaan tai soveltaen yleispiirustuksia.

3.6.4. Teräsbetonin purkaminen

Pienehköjä teräsbetonin purkamistöitä joudutaan tekemään mm. liitettäessä kanavia jo olemassa oleviin kaivoihin ja kanaviin.

3.6.5. Läpiviennit

Reikiä tehdään pääasiassa perusmuureihin sekä tiili-, betoni- tai luonnonkiviseiniin. Reikien koko määräytyy johdon suojakuoren koon mukaan. Reikien paikat selviävät likimääräisesti johtopiirustuksista.

Perusmuuri- ja väliseinäreiät tehdään timanttiporausta käyttäen.

3.7. Kaivot

3.7.1. Kaivojen mitoitusperusteet

Kaivojen mitoittavana liikennekuormana maanpainekuorman lisäksi on kuormitusnormien mukainen max. liikennekuorma (RIL 144 Rakenteiden kuormitusohjeet, kuormakaavio 3 kuormaluokka I: 130 kN pyöräkuorma).

3.7.2. Elementtikaivot

Kaivot tehdään kohdan 4.7 tai oheistettujen piirustusten mukaisesti varustettuna valurautakansistoin. Kelluvien kansistojen käyttö on suositeltavaa. Kansistojen korkeusasema säädetään em. ET:n suosituksen mukaisin korokerenkain. Kaivot varustetaan tuuletusputkin. Kaivot viemäröidään aina, kun se on mahdollista.

3.7.3. Maaventtiilikaivot

Maaventtiilikaivo on tehdasvalmisteinen asennuskaivo tai muodostuu kartiomaisesta tukielementistä ja tarvittavista korokerenkaista. Kaivo varustetaan valurautakansistolla.
Jälkimmäisessä tapauksessa valmistus ja asennus tehdään kohdan 4.7 mukaan. Tehdasvalmisteinen kaivo asennetaan valmistajan asennusohjeiden mukaisesti.

Maaventtiilikaivoihin asennetaan esieristetyt joko yhden tai kahden putkielementin yhdistelmäventtiilit runkoputken koosta ja valurautakannen halkaisijan suuruudesta riippuen. Vaihtoehtoisesti käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ne soveltuvat lähinnä käytettäväksi asfaltoiduilla alueilla. Huom! Syvät, sisäänmentävät maaventtiilikaivot on aina tuuletettava.

3.7.4. Rengaskaivot

Rengaskaivot tehdään teräsjäykistettyjä, vesitiiviistä valmistettuja betonirenkaita käyttäen. Renkaiden saumaus, kaivon ja kanavan väliin tulevien muoviputkien sekä kansiluukkujen kiinnitys suoritetaan ao. piirustuksien mukaisesti.

3.7.5. Paikallisvaletut kaivot

Työpaikalla valettavat kaivot rakennetaan joko tyyppipiirustusten tai erillisten mitta- ja raudoituspiirustusten perusteella.

Kaivot perustetaan vähintään 150 mm paksulle sepelikerrokselle. Mittapiirustuksiin merkityt teräsrakenteet yms. laitteet on ennen kaivon valua kiinnitettävä paikoilleen.

Betonikannet asennetaan putki- ja eristystöiden valmistuttua. Betonikannen alapintaan on suositeltavaa asentaa lämpöeristys. Kaivot varustetaan tuuletusputkin. Kaivot viemäröidään aina, kun se on mahdollista.

3.7.6. Sisäänmentävät kaivot

Käyttö

Suosituksessa esitettyjä kaivoja voidaan käyttää runkosuluissa ja haaroituksissa. Sovellutuksissa on esitetty myös ns. yhden putken kaivot.

Jos kaivojen sijoitus maanpintaan nähden edellyttää kokonaiskorkeudeltaan yli 300 mm korotusrenkaiden käyttöä kulkuaukoissa, suositellaan korotukseen käytettäväksi suosituksen mukaisia koko kaivon korottamiseen tarkoitettuja 300 mm korkeita korotuselementtejä tai kaivon valamista 300 mm korkeammaksi.

Korotuselementtejä kaivoissa käytetään luonnollisesti tilanteissa, joissa esim. putkistovarusteet, sähkötoimilaitteet jne. edellyttävät kaivoilta lisäkorkeutta. Kaivot voivat olla pumppaussyvennyksellä varustettuja tai rakennettu siten, että pumppaussyvennys on yhdistetty kuivatusviemäröintiin.

Läpimenojen tiivistykset

Elementtikaivojen läpimenojen tiivistykset tehdään huolellisesti riippuen kanavarakenteista ym. paikallisista olosuhteista.

Kaivojen tuuletus

Kaukolämpökaivot on aina tuuletettava. Tuuletus edellyttää aina kahden tuuletusputken käyttöä, mikäli kaivoon ei liity tuulettuvia johtorakenteita. Tuuletusputkien läpivientien vesitiiviys on varmistettava.

Kaivon sisällä voidaan tuuletusta tehostaa viemällä korvausilmaputki ulkokautta vastakkaiseen nurkkaan kuin ulosmeno sekä tekemällä poistoputken maanpäällinen pystyputki pitemmäksi. llmastoinnin asennusperiaate on esitetty piirustuksessa nro LLY-229 A.

Tuuletusputkina ja tukielementteinä käytetään piirustusten nro LLY- 230 A ja ET-271 A mukaisia varusteita.

Kaivojen tikkaat

Kaivojen tikkaina käytetään piirustuksen nro LLY-231 A mukaisia tikkaita. Tikkaiden asennuksessa on huomioitava mm, että ne on oikein sijoitettu askeltamista ajatellen.

Kaivojen kulkuaukot

Kaivojen kulkuaukot on sijoitettava siten, että niistä voidaan laskeutua kaivojen sisälle vaivatta. Maanpinnan muutoksissa käytetään kulkukuilun korotusta. Jos kulkukuilun korkeus h ≥ 500 mm, suositellaan käytettäväksi kartiomaista tukirengasta Φ 640/800 ja yli 200 mm lisäkorotustarve sijoitetaan kartiorenkaan alapäähän ja pienempi korotustarve yläpäähän.

Uudisrakentamisessa pyritään aina koko kaivon korottamiseen 300
mm korotuselementeillä. Putkia ei saa asentaa kulkuaukon kohdalle.

Verkoston tyhjennysventtiileillä varustetuissa kaivoissa käytetään aina kahta kulkuaukkoa.

Kaivojen viemäröinti

Kaivot pyritään mahdollisuuksien mukaan viemäröimään ensisijaisesti hulevesiviemäriin tai toissijaisesti maastoon.

Kaivovalvonta

Kaukokäyttöiset ja sähköisillä toimilaitteilla varustetut sekä kriittiset kaivot on hyvä varustaa lämpötilan ja pinnankorkeuden etävalvonnalla.

3.7.7. Kaivojen valurautakannet

Valurautakansina käytetään standardin SFS-EN 124 mukaisia kansistoja. Pääsääntöisesti käytetään 40 t kansistoja.

Kevytliikenteisillä ajoradoilla, jalkakäytävillä, kevyenliikenteen väylillä ja puistoalueilla voidaan paikallisten määräysten salliessa käyttää myös 25 t ja 12,5 t/15 t kansistoja.

Kuormitusluokka on merkittävä kansiin, samoin käyttötarkoitus kaukolämpötunnuksella ” ” tai tekstillä ”KAUKOLÄMPÖ”.

Kansien nostolovet eivät saa ulottua kansien läpi.

Portaattomasti säädettävien kansistojen asennustukena sorapintaisilla kaduilla ym. alueilla käytetään asfaltointia tms.

Sisäänmentävien kaivojen valurautakansistojen kulkuaukon on oltava vähintään Φ 545 mm. Kansistoina käytetään vesitiiviitä kansirakenteita (välikansi). Asfaltoiduilla kaduilla ym. alueilla voidaan tarvittaessa käyttää myös portaattomasti säädettäviä kansistoja.

Maaventtiilikaivojen valurautakansistoina käytetään välikannellisia kansistoja.

3.7.8. Kaivojen paikantaminen ja merkitseminen

Kaukolämmön tunnusväriset (violetti) kilvet kaivojen paikantamiseksi sijoitetaan ensisijaisesti tuuletusputkiin, kiinteistöjen seiniin, betonimuureihin jne. näkyville paikoille.

Kaivojen kansistojen sijaintikoordinaatit määritetään ja dokumentoidaan.

3.8. Sillat

Työnaikainen liikenne ohjataan kaivantojen yli siltoja käyttäen. Siltojen rakenteen tulee täyttää liikenteen ja tienpitäjän asettamat vaatimukset.

Sillat on rakennettava niin, että eri työvaiheiden suorittaminen on mahdollista. Ne on varustettava kaiteilla ja pidettävä kunnossa kaivannon täyttämiseen asti.

Sillat voidaan tapauskohtaisesti korvata esiasennetuilla SN-8 –luokan suojaputkilla.

3.9. Johdot ja kaapelit

Kaivantoja kaivettaessa joudutaan esiin tulevia johtoja tukemaan, suojaamaan tai siirtämään.

Vahinkojen välttämiseksi on kaivutyö johtojen kohdalla suoritettava varoen ja johdon työnaikaisesta suojauksesta ja tukemisesta on neuvoteltava johdon omistajan kanssa.
Vahinko- ja vauriotapauksissa on aina otettava yhteys johdon omistajaan.

Mikäli kaivun yhteydessä paljastuu tunnistamattomia kaapeleita, on selvitettävä kaapeleiden omistajat jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

Kaasuputken läheisyydessä saa työskennellä vain putken omistajan luvalla ja antamilla ehdoilla.

Keski- ja suurjännitekaapeleiden läheisyydessä työskennellessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja tarvittaessa oltava yhteydessä kaapeleiden omistajiin.

3.10. Johtojen merkintä

Johtojen paikantamisen helpottamiseksi tulevissa kaivuissa voidaan johtopaikat merkitä johdon ympärystäytön päälle asennettavilla, violetinvärisillä merkintänauhoilla tai -verkolla.

3.11. Lopputäyttö

Täyttötyöt on suoritettava kerroksittain huolellisesti tiivistäen ja käytettävän johtorakenteen ja asennuspaikan asettamat vaatimukset huomioon ottaen.

Johdon ympärystäytössä on vältettävä liian paksua hiekkakerrosta. Ympärystäyttö ulotetaan vähintään 150 mm suojaputken yläpinnan yläpuolelle. Materiaalina käytetään 0 – 16 mm murskeetonta hiekkaa, jossa hienojen alle 0,1 mm rakeiden osuus saa olla enintään 10 %.

Kaivannon lopputäytössä tulee pyrkiä siihen, että täyttö voidaan tehdä kohteesta kaivetulla maa-aineksella. Jos käytetään muuta materiaalia, tulee sen routimisominaisuuksiltaan vastata kaivannosta poistettua materiaalia. Kiviä, routa- kokkareita ja jäätä ei saa esiintyä täytössä.

Katualueilla täyttö tapahtuu kadun rakennekerroksia vastaavilla materiaaleilla.
Kaivanto on täytettävä noin 300 mm kerroksina riittävän tehokkaalla tärylevyllä kerroksittain tiivistäen. Suositeltava tiivistyskerroksen paksuus 400 kg tärylevyllä on 150 – 400 mm ja jyräyskertojen määrä 3 – 6.

Väliaikaisen päällysteen alla oleva kantava kerros on tiivistettävä vähintään 400 kg tärylevyllä, jyrällä, tms.

Suurin sallittu kivien läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta.
Veden käyttö parantaa tiivistyvyyttä. Vesipitoisuuden tulee olla 5 – 9 %. Puisto- ja kenttä- yms. alueilla tiivistäminen tehdään kuten katualueilla.

Kaivanto on – päällystetyillä alueilla – päällystettävä tilapäisesti sidotulla paikkausmassalla ja muilla alueilla ympäristöä vastaavalla materiaalilla hyvin tiivistettynä.

Koska tämän menetelmän mukainen haaroitus tehdään niin, että yksiputkirakenteella haarajohto normaalisti sijoittuu eri tasoon kuin runkojohto, on tärkeää tarkastaa, että johtoalusta ja maatäyttö tehdään huolellisesti liittymiskohdassa siten, että haarajohto tulee koko pituudeltaan tiiviisti maata vasten.

Johdon tarkemittaukset on tehtävä ennen johdon peittämistä.

Ennen täytön aloittamista tulee varmistaa, että:

kivet ym. ylimääräiset kappaleet on poistettu kanavasta
mahdollinen salaojitus on toimintakunnossa
mahdollinen hälytysjärjestelmä on toimintakunnossa
olemassa olleet rakenteet, risteävät johdot, kaapelit ym. on korjattu, suojattu, asennettu
sijainti/tarkemittaus on tehty

3.12. Päällysteen ja pinnan entisöinti

Kaivannon pintarakenteet on täyttötöiden jälkeen saatettava vähintään entistä vastaavaan kuntoon.

Asfalttitöissä tulee noudattaa kadun- tai tienpitäjän määräyksiä. Rikkoontuneet tai vaurioituneet kivi- ja laattapäällysteet on korvattava uusilla. Nurmikot istutuksineen on saatettava alkuperäiseen kuntoonsa.

Ennen pinnan kunnostusta on varmistuttava siitä, että kaivannon täyttötyöt on tehty oikein.

3.13. Muut maanrakennustyöt

3.13.1. Massanvaihdot ja siirtymäkiilat

Siirtymäkiilat ja muut massanvaihdot tehdään tienpitäjän tai muun luvanmyöntäjän ohjeiden mukaisesti. Liikennealueen ulkopuolella massanvaihdon tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti.

3.13.2. Liikenneväylien ja vesistöjen alitukset

Alituksien tekemiseen tarvitaan aina väylänpitäjän lupa. Työ suoritetaan lupaehtojen mukaisesti.

Muut suosituksen KL1/2025 osat

Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet
Putkijärjestelmät
Maanrakennus (tämä artikkeli)
Putkiasennus
Rakentamisen ja asennuksen laadunvarmistus ja valvonta

Ajankohtaista ja puheenaiheita

Kaikki ajankohtaiset

Tuulivoimalan huippu pilvistä taivasta vasten.

Tiedotteet 16.4.2026

Sisällysluettelo