Mitä olet etsimässä?

Rakentamisen ja asennuksen laadunvarmistus ja valvonta

Tämä artikkeli on osa suositusta KL1/2025 Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet sekä putkijärjestelmät.

5.1. Yleistä

Toimivan kaukolämpöverkon rakentamiseksi tulee laadun varmistustyön seurata projektia suunnittelusta lähtien aina takuuajan päättymiseen saakka.

Pohjan laadunparantamistoiminnalle luo jatkuva tarkastus-, seuranta-, testaus- ja katselmustoiminta ja sen asianmukainen dokumentointi sekä saadun tiedon hyödyntäminen.

5.2. Laatusuunnitelma

Hyvä apuväline laadunvarmistuksessa on laatusuunnitelma, joka käsittää projektin kaikki vaiheet ja on mukautettu tilaajan organisaatioon.

Pääurakoitsijan on laadittava työmaata koskeva laatusuunnitelma, jossa määritetään työmaan laadun ohjaus- ja varmistustoimenpiteet. Laatusuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla ennen töiden aloitusta. Kunkin urakoitsijan on laadittava omaa työtään koskeva työmaan laatusuunnitelma. Lisäksi urakoitsijan on toimitettava viranomaisen edellyttämään laadunvarmistusselvitykseen tarvittavat tiedot.

Laatusuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • kohteen laatutavoitteet ja erityispiirteet
  • projektin organisaatio ja vastuunjako
  • laadunohjaus
  • laaturiskit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet
  • laadunvalvonta, kokeet ja mittaukset
  • muut Urakoitsijat ja omat aliurakat
  • hankinnat
  • työmaan katselmukset ja tarkastukset
  • työmaan kokouskäytäntö
  • laatusuunnitelman ylläpito

5.3. Takuuaika

Takuuaika on suositeltava pitää 2,5 vuotta hankinnan vastaanotosta lukien. Pitkä takuuaika on perusteltua johtuen viimeistelytöiden sarjoittumisesti usein pitkälle ajalle ja kunnollisen talven osumisesta takuuaikaan. Monien rakentamisen aikaisten työvaiheiden onnistuminen nähdään vasta roudan sulaessa ja esimerkiksi pienet hitsausvirheet ilmenevät usein isompana vuotona vasta selvästi pidemmän ajan kuluttua. Takuuehdoista sovitaan erikseen kunkin hankinnan yhteydessä.

5.4. Koestukset, testit ja tarkastukset asennustyön yhteydessä

Tässä kappaleessa annetaan ohjeita kaukolämpöjohtojen asennuksen eri vaiheisiin liittyvistä testauksista ja tarkastuksista, niiden menetelmistä sekä suositeltavista vähimmäistaajuuksista.

5.4.1. Elementit ja valmisosat

Yleistä

EHP-sertifikaatti varmistaa, että elementit ja valmisosat on tuotannon yhteydessä testattu ja tarkastettu kohtien 2.1-2.3 vaatimusten mukaisesti, joten niille ei normaalisti ennen asennusta ole tarpeen tehdä tai teettää varsinaisia laatutestejä.

Visuaalinen tarkastus

Elementit ja valmisosat tarkastetaan visuaalisesti ennen kaivantoon asentamista mahdollisten kuljetuksen, varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä syntyneiden vaurioiden havaitsemiseksi.

Lämpökamerakuvaus

Lämpökamerakuvausta suositellaan käytettävän liitoseristysten tarkastamiseen. Samassa yhteydessä voi pistokoemaisesti kuvata myös asennettuja elementtejä ja valmisosia.

5.4.2. Virtausputket

Yleistä

Virtausputkien hitsausliitosten laatu varmistetaan silmämääräisillä tarkastuksilla ja NDT-testauksilla tässä suosituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Liitokset tarkastetaan johto-osuuksittain.

Visuaalinen tarkastus

Kaikki hitsit tarkastetaan visuaalisesti näkyvien virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi.

Tiiviyskokeet

Kaikkien hitsien tiiviys tarkastetaan jollakin alla mainituista menettelyistä. Yli- painekokeena suoritettavat tiiviyskokeet tehdään mahdollisimman pitkinä johto- osuuksina tilaajan edustajan läsnä ollessa.

Sisäpuolinen ilma- tai kaasuylipainekoe

Koe tehdään ilmalla tai muulla sopivalla kaasulla 0,2 bar ylipaineella tai 0,65 bar alipaineella. Hitsien tiiviys todetaan vuodonilmaisunesteen avulla. Koepaine pidetään yhden tunnin ajan.

Vesiylipainekoe

Johdon tiiviys suositellaan testattavaksi vesiylipaineella. Koe suoritetaan kylmällä vedellä 2,1 MPa (1,3 x suunnittelupaine) ylipaineessa. Hitsien tiiviys todetaan vuodon ilmaisevan nesteen avulla. Koeaika on tilaajan vaatimuksen mukainen. Se riippuu putkiosuuden tilavuudesta ja on vähintään yksi tunti.

Esilämmitetyillä johdoilla tiiviys tulee vähintään testata vesipainekokeena verkon sen hetkisellä paineella.

Kestävyyskoe

Erillistä putkiosuuden kestävyyden testaamiseksi tehtävää painekoetta ei normaalisti tarvita. Jos kestävyyskoe vaaditaan, voidaan tiiviystestinä käytetty vesipainekoe katsoa myös kestävyyskokeeksi. Tällöin voidaan ylipaine nostaa 2,4 MPa (1,5 x suunnittelupaine) tilaajan haluamaksi ajaksi.

Kestävyyskoe voidaan suorittaa myös täysin valmiille, peitetylle johdolle. Tällöin koeaikana (vähintään 1 tunti) ei koepaine saa laskea.

Hitsisaumojen NDT-testaus

Tilaaja valvoo hitsaustyötä NDT-tarkastuksin pistokoemaisesti. 5 – 10 %:lle hitsaussaumoista suositellaan tarkastettavaksi. Erikoiskohteissa, kuten tienalituksissa, prosentti on syytä olla korkeampi.

Tarkastus suoritetaan tavallisesti radiograafisena tarkastuksena. Tämä voidaan korvata tarvittaessa muilla menetelmillä, esim. ultraäänitarkastus (≥ 6 mm seinämänpaksuus) tai tunkeumanestetarkastus. Liitokset tarkastetaan johto- osuuksittain siten, että tietyn johto-osuuden liitokset ovat saman hitsaajan samalla hitsausmenetelmällä ja vastaavantyyppisissä olosuhteissa tekemiä.

Mikäli em. 1. vaiheen testauksissa havaitaan virheitä, lisätään testaustaajuutta urakka-asiakirjojen mukaisesti.

Kaikissa virhetapauksissa virheellisten hitsien korjaukset tarkastetaan.

5.4.3. Suojaputkisaumaukset

Yleistä

Kaikkien liitosten tiiviys testataan ilmalla tai muulla sopivalla kaasulla, mikäli tämä ko. liitosrakenteelle on mahdollista.

Mikäli liitoksen tiiviyttä ei rakenteellisista syistä pystytä painekokeella testaamaan (esim. ns. peltiliitos), varmistetaan tiiviys 100 % visuaalisella tarkastuksella ja pistokoemaisella rikkovalla koestuksella liitosmateriaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti.

Visuaalinen tarkastus

Kaikkien liitosten tiiviys testataan ilmalla tai muulla sopivalla kaasulla, mikäli tämä ko. liitosrakenteelle on mahdollista.

Mikäli liitoksen tiiviyttä ei rakenteellisista syistä pystytä painekokeella testaamaan (esim. ns. peltiliitos), varmistetaan tiiviys 100 % visuaalisella tarkastuksella ja pistokoemaisella rikkovalla koestuksella liitosmateriaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti.

Tiiviyskoe ilmaylipaineella

Koe suoritetaan ≤ 40 °C lämpötilassa. Koepaine riippuu liitostyypistä (normaalisti 0,2 bar ylipaine), ja se pidetään vähintään kaksi minuuttia. Vuodon toteamiseen käytetään sopivaa vuodonilmaisunestettä.

Ainetta rikkovat koestukset

Ainakin sellaisille liitoksille, joiden tiiviyttä ei painekokeena ole mahdollista varmistaa, on suositeltavaa tarkastaa tarttuvuus, tiiviys ja työn laatu pistokoemaisesti repimällä aika ajoin auki joitakin liitoksia.

5.4.4. Liitoseristykset

Yleistä

Liitoseristyksen laatua voi tarkastella visuaalisesti purseista, pintalämpötilamittauksilla tai tulppanäytteillä.

Visuaalinen tarkastus

Kaikkien paikallavaahdotusten onnistuminen tarkastetaan ilmausreiän purseista. Hyvälaatuiset purseet ovat yleensä merkki myös liitoskohdan täyttymisestä kokonaan.

Eristyskouruja käytettäessä on syytä aina varmistua, että kourut sahataan (työstetään) tarkasti liitoskohdan mittojen mukaan.

Lämpökamerakuvaus

Liitostyön onnistumista on suositeltavaa tarkkailla tehtävillä lämpökamerakuvauksilla tai pintalämpötilamittauksilla. Menetelmä soveltuu myös kourueristysten tarkastamiseen.

Tulppanäytteet

Lämpökamerakuvaukselle vaihtoehtoinen menettely liitoseristyksen laadun tarkastamiselle on tulppanäytteiden ottaminen.

Ainetta rikkovat koestukset

liitosten pistokoemainen avaaminen lämpökuvauksen ohella ainoa tapa varmistua siitä, että eristys täyttää liitostilan kokonaisuudessaan.

5.4.5. Kosteudenvalvontajohtimet

Yleistä

Käytettäessä kosteudenvalvontajohtimilla varustettuja elementtejä testataan elementit ja valmisosat ennen asennusta kohdassa ”Tarkastukset ennen putkiasennusta” mainituilla tavoilla. Kukin valvontapiiri testataan kohdan ”Valvontapiirien testaukset” mukaisesti liitosten saumaus- ja eristystyön valmistuttua.

Tarkastukset ennen putkiasennusta

Mahdolliset johdinkatkot testataan silmukkatestillä ohmimittarilla valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Mahdolliset oikosulut testataan eristevastusmittauksella sekä johtimesta johtimeen että johtimesta virtausputkeen.

Valvontapiirien testaukset

Kukin johdinliitos tarkastetaan visuaalisesti ennen liitoseristystä.

Edellä mainitut silmukka- ja eristevastustestit tehdään valmiille valvontapiirille tässä järjestyksessä. Lisäksi valvontapiirille tehdään valmistajan ohjeiden mukainen toimintatarkastus vikasimulointitestinä.

5.5. Työnaikainen valvonta

Valmiiden liitosten yms. tarkastusten lisäksi on urakoitsijan ja tilaajan syytä panostaa työnaikaiseen valvontaan, koska virheet ja puutteellisuudet eivät valmiissa työsuorituksessa aina näy. Näin voidaan myös välttää virheiden toistumisesta aiheutuvat laajemmat vahingot.

Tehokas ja toimiva valvonta ja laadunvarmistus edellyttää, että urakoitsija ja tilaaja ovat organisoineet nämä työt tehokkaasti. Urakoitsijan laatuvastaava ja tilaajan valvoja tulisi ottaa mukaan projektiin mahdollisimman aikaisin, mielellään jo projektointivaiheessa.

Laatujärjestelmien ja -suunnitelmien siirtäessä laadunvarmistusvastuuta yhä enemmän urakoitsijoille muuttuu tilaajan valvontatyö itse työsuorituksen valvonnasta enemmänkin sen seurantaan, että urakoitsija toimii laatusuunnitelman ja muiden urakkadokumenttien mukaisesti.

Liitostyön työnaikaisen laadunvarmistuksen kohdentamisesta on annettu ohjeita kohdassa 5.7.7.

5.6. Dokumentointi

5.6.1. Yleistä

Projektin laadunvarmistusta koskeva dokumentointi voi perustua projektille laadittuun laatusuunnitelmaan, jonka lähtökohtana voi puolestaan olla tilaajan (ja urakoitsijoiden) laatujärjestelmä.

Dokumentointi ja sen tarkistaminen projektin eri vaiheissa edesauttaa laadun varmistamisessa sekä mahdollistaa toteutuksen eri osien ja suoritettujen toimenpiteiden myöhemmän jäljitettävyyden silmällä pitäen rakennetun johdon käyttöä ja kunnossapitoa sekä rakentamistoiminnan kehittämistä.

5.6.2. Laatu-, pätevyys- ja auktorisointitodistukset ja -asiakirjat

Rakentamisessa käytettävien putkielementtien ja valmisosien laatu osoitetaan EHP-sertifikaatilla sekä liitosratkaisujen ja -materiaalien laatu todistuksella standardinmukaisesta tyyppitestauksesta.

Hitsaajilla tulee olla voimassa oleva pätevyys ja liitostyötä suorittavalla urakointiliikkeellä suositellaan käytettäväksi rekisteröityä yritystäsekä liitosasentajien tulisi olla rekisteröityneenä pätevyysrekisteriin.

Jokaisen hitsaussauman hitsaajat sekä jokaisen suojakuorisaumauksen ja liitoseristyksen asentajat tulee dokumentoida. Lisäksi on suositeltavaa, että työmaalla asentajan tulee merkitä jokaisen valmiin liitoksen päälle esim. merkintätussilla asennusyrityksen nimi tai tunnistekoodi ja asentajan nimi tai tunnistekoodi (esim. pätevyysrekisterin numero tai rakennuttajan määrittämä muu merkintätapa) sekä asennuspäivämäärä.

5.6.3. Testaus- ja tarkastuspöytäkirjat ja -dokumentit

Kaikki projektin kuluessa suoritetut tarkastukset, mittaukset, testaukset ja katselmukset dokumentoidaan.

5.6.4. Piirustukset

Toteutetun johdon sijaintimittaukset dokumentoidaan piirustuksiin ja/tai paikka- tietojärjestelmään. Johtojen dokumentointia on käsitelty ET:n suosituksessa L9.

5.7. Rakennetun johdon vastaanotto

Työt tarkastetaan ja mitataan johto-osuuksittain urakka-asiakirjoissa määritellyllä tavalla, yleensä painekokeiden suorituksen mukaisesti.

Koko johto otetaan vastaan, kun kaikki urakkaan kuuluvat työt on hyväksytysti suoritettu. Vastaanottotarkastus suoritetaan YSE 1998 mukaisesti.

5.8. Johdon käyttöönotto

Ennen käyttöönottoa johto puhdistetaan esim. huuhtelemalla. Johto täytetään lämpölaitoksen ohjearvojen mukaisella vedellä.

Jos johtoa ei oteta heti käyttöön, on syytä harkita johdon neste- tai kaasusäilöntää.

Jos johdossa on kosteudenvalvontajärjestelmä, sen toiminta tarkastetaan heti käyttöönoton jälkeen.

Muut suosituksen KL1/2025 osat

  1. Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet
  2. Putkijärjestelmät
  3. Maanrakennus
  4. Putkiasennus
  5. Rakentamisen ja asennuksen laadunvarmistus ja valvonta (tämä artikkeli)
Siirry takaisin sivun alkuun