4.1. Yleistä

Putkiurakoitsijan kanssa sovitaan putkityön vastaanotosta. Sovitaan materiaalin ajosta (mahdolliset liikenteen järjestelyt, etukäteen asennettavat elementit jne.) sekä huolehditaan, että tulityöluvat ovat kunnossa. Putkiurakoitsija sopii yhdistämiset käytössä olevaan johtoon suoraan rakennuttajan edustajan kanssa.

Huolehditaan, että kaukolämpöjohto tulee piirustuksiin ja tietojärjestelmiin sellaisena, kun se on rakennettu (tarkemittaus).

4.2. Elementtien käsittely ja varastointi

Elementtien alhaisin käsittelylämpötila on -18 °C tai materiaalitoimittajan antama alhaisin käsittelylämpötila.

Purettaessa elementtejä nosturilla, on nostoliinojen leveys oltava vähintään 100 mm. Vaijerien tai kettinkien käyttäminen nostoissa on ehdottomasti kielletty. Muotoilluilla suojalevyillä varustetun ns. nostokouran käyttö nostoissa on sallittu, kunhan noudatetaan erityistä varovaisuutta.

Käsittely ei saa vahingoittaa suojakuorta tai teräsputkea. Pakkasella on varottava, että elementtiin ei kohdistu iskuja, täräyksiä tai putki ei pääse notkahtamaan. Elementtejä ei saa pudottaa tai vierittää suoraan maahan. Purettaessa kuormaa miesvoimin on suositeltavaa käyttää puisia purkuluiskia ja nostoliinoja.

Elementit on varastoitava tasaiselle alustalle aluspuiden päälle siten, että niihin ei kohdistu ylimääräisiä rasituksia. Ensimmäinen aluspuu sijoitetaan min. 400 mm putken päästä.

Aluspuiden väli on enintään 3 m. Aluspuiden päällä olevien elementtien tulee olla vähintään 100 mm ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Aluspuiden leveys on 125 – 400 mm. Leveys riippuu pinon korkeudesta. Suojakuoreen kohdistuva paine ei missään olosuhteissa saa ylittää 300 kPa. Elementtipinon korkeus saa olla enintään kaksi metriä.

Elementit varastoidaan siten, että tuotetarrat tulevat samaan päähän putkipinossa. Mahdollisten hälytysjohtimien kytkentä tulee tällöin suoritetuksi oikein. Varastoiduissa elementeissä tulee olla teräsputkien suojahatut paikallaan.

Valmisosat varastoidaan aluspuiden päälle samalla tavalla kuin putkielementit. Kiintopisteitä varastoitaessa tulee varoa, etteivät kiintopisteiden teräslaipat vahingoita muita osia.

Ulkovarastoinnissa tulee osat varastoida siten, että putkipäät mahdollisuuksien mukaan ovat alassuin.

Vaahdotuskemikaalit säilytetään suljetuissa astioissa kuivassa, lämpimässä ja lukitussa varastossa.

Vaahdotuskomponentteja käsitellään tämän suosituksen kohdan 2.4 ja 5.7 mukaisesti ja jätteet hävitetään ET:n suosituksen L22 mukaisesti.

Jatkoseristysmateriaalit varastoidaan kuivassa ja pölyttömässä varastossa. Polyeteenijatkosholkit varastoidaan pystyasennossa.

Viime kädessä tulee varastoinnissa ja nostoissa noudattaa valmistajien antamia ohjeita.

Elementtien käsittely kylmässä T < 0°C

Suojakuoren katkaisussa ja paikallahaaroituskohdan avauksessa suositeltavat katkaisuvälineet ovat tiheällä hammastuksella varustettu käsi- tai kuviosaha sekä paikallahaaroituksen avauksessa kuviosaha.

Kulmahiomakoneen käyttö on ehdottomasti kielletty.

Katkaisun tai paikallahaaroituskohdan aloitukseen porataan Ø 22 mm reikä suojakuoreen.
Ennen katkaisua ja paikallahaaroituksen avausta suojakuoren kohta lämmitetään pehmeällä kaasuliekillä n. + 20 °C. Sahaus päätetään aloituskohtaan.

4.3. Putkiasennus

4.3.1. Yleistä

Asennuksessa ja kuljetuksissa on noudatettava elementtivalmistajan antamia ohjeita.
Ennen asennustyön aloittamista tarkastetaan, että kaivannon pohja on tasainen ja suora. Pohjan korkeusaseman suurin sallittu poikkeama on 20 mm suunnitelman mukaisista korkeusmitoista.

Elementtien avoimet päät on ehdottomasti pidettävä asennustyön aikana suljettuina, ettei putkiin pääse vieraita esineitä, kiviä, eläimiä, tms.

Asennustyön ajan täytyy kaivannon salaojan tai muun vedenpoiston toimia.

4.3.2. Mpuk- ja 2Mpuk-elementtijohto

Elementit asennetaan kaivantoon siten, että ne tukeutuvat tasaisesti koko pituudeltaan (liitosalueita lukuun ottamatta) johtoalustaan.

Kaivannon pohjalla elementtilinjaa voidaan nostaa hitsausta ja eristystä varten tukien päälle. Tuet ovat vähintään 100 mm levyisiä ja tukien väli on riittävä.

Mikäli olosuhteet vaativat, voidaan elementtien yhteen liittämistä – virtausputken hitsaus/jatkossaumaus ja liitoseristys – tehdä tilaajan salliessa myös johtokaivannon vieressä. Tällöin johdon laskemisessa kaivantoon on käytettävä useampaa nosturia.
Putkien lämpöliike ja mahdollinen esijännitys on huomioitava asennuksessa.

4.4. Virtausputkien yhteen liittäminen

4.4.1. Teräsputket

Polyuretaani sisältää isosyanaattia (MDI), josta lämmitettäessä vapautuu myrkyllisiä kaasuja. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että aina eriste poistetaan huolellisesti virtausputkesta hitsauskohdan läheltä (min. 100 mm).

Putkien hitsaustöitä saavat suorittaa ainoastaan ammattitaitoiset ja rakennuttajan hyväksymät hitsaajat. Todistukset hitsaajien pätevyydestä on toimitettava rakennuttajalle ennen hitsaustyön aloittamista. Koehitsauksen tulee vastata vähintään standardin SFS-EN-ISO 5817 hitsiluokkaa B.

Ennen hitsausta on putken päät tarvittaessa oiottava ja pyöristettävä. Lisäksi on putket puhdistettava tarkoin kaikista epäpuhtauksista, kuten hiekasta, valssihilseestä, sovitepaloista, hitsauslangoista ym. sekä kuivattava. Railot on puhdistettava ruosteesta ja kaasulla leikatuista putkien päistä on poistettava palamisjäte.
Pitkittäis- tai kierrehitsattuja putkia on tarvittaessa käännettävä ennen hitsausta siten, että kahden peräkkäisen putken pitkittäis- tai kierrehitsin välinen etäisyys on 10 kertaa virtausputken seinämänpaksuus, kuitenkin vähintään 40 mm.

Hitsausalue 50 mm liitoskohdan molemmin puolin tulee pitää kuivana ja puhtaana. Alle 5 °C lämpötiloilla ja kostealla säällä hitsausalueet tulee esilämmittää n. 50 °C:een kosteuden tiivistymisen estämiseksi.

Hitsaamisessa saa käyttää vain kaukolämpöputkiin soveltuvia hitsauslisäaineita.

Hitsauspuikot ja -langat tulee olla ehdottomasti kuivia. Hitsaajalla tulee olla työmaalla käytössään puikonkuivain.

Kaapelit ja salaoja- ym. rakenteet tulee suojata hitsauspaikalla.

Putkiin liittyvät teräsrakenteet hitsataan piirustuksissa olevien hitsausmerkintöjen osoittamalla tavalla.

Hitsaussaumojen tulee vastata vähintään standardin SFS-EN-ISO 5817 hitsi- luokkaa C. Rakennuttaja valvoo hitsaustyötä pistokokein noudattaen ET:n tiedotteen L132/2011 (liite 2) periaatteita.

Luukkusauman tekemistä tulee välttää. Mikäli se olosuhteiden vaatiessa on välttämätöntä, voidaan luukku tehdä sen jälkeen, kun suunnittelija/valvoja on hyväksynyt suunnitelman.

Jokaisen hitsaussauman viereen hitsaajan tulee merkitä yksilöity hitsaajatunnus esim. merkkauskynällä.

4.4.2. Kupariputket

Kuparisten virtausputkien liittämisessä noudatetaan tuotevalmistajan antamia ohjeita ja käytetään kovajuotosta ja kapillaariosia.

Kupariputkien ja teräsputkien liitokset tehdään valmistajan ohjeiden mukaan ja juotettaessa liitoskappaleita teräs-kupari tulee juotoksessa käyttää vähintään 40
% juotoshopeaa.

4.4.3. Muoviputket

Muovisten virtausputkien yhteen liittämisessä noudatetaan tuotevalmistajan antamia ohjeita.

PEX-putkien liitokset tehdään normaalisti tarkoitusta varten valmistetuilla erikoisliittimillä.

Polybuteeniputket liitetään hitsaamalla tai mekaanisin liitoksin ja polypropeeniputket peilihitsaamalla tai laippaliitoksin tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

4.4.4. Ruostumattomat teräsputket

Taipuisat ruostumattomalla teräsputkella varustetut johdot asennetaan ja liitetään tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

4.5. Käytössä olevat kaukolämpöjohdot

4.5.1. Putken katkaisu

Kiinnivaahdotetun elementin katkaisu sekä uuden osan hitsaus tehdään aina välittömästi putken tyhjennyksen jälkeen, ennen putken jäähtymistä. Tällöin lämpöliikkeet ovat vähäisiä eikä erikoistoimia tarvita.

Johdon jäähtymistä voidaan hidastaa sulkemalla putkien päät, ettei ulkoilma (veto) pääse jäähdyttämään putkia.

Mikäli johdossa on maan painuman aiheuttama voimakas vetojännitys, saattaa katkaisun loppuvaiheessa olla seurauksena teräsputken repeäminen, joka aiheuttaa putken päähän ikäviä muodonmuutoksia.

Katkaisukohtaan on jätettävä riittävät työvarat asennussaumoja varten.

Käyttöönotettaessa esilämmitetty johto, joka joudutaan katkaisemaan jäähtyneenä, on lukittava katkaisukohdan yli ennen katkaisua, lämmitettävä tai on käytettävä ns. asennustasaimia.

Vapaasti liikkuvien johtorakenteiden paljetasaimet on lukittava ennen putken katkaisua.
Asennettaessa uutta putkea kiintopisteen puolelle, ei tällöin tarvitse huolehtia paljetasaimen esijännityksestä.

Paljetasaimen vaihdossa määritetään sekä merkitään katkaisukohdat putken lämpötilaa merkintähetkellä vastaavaan paljetasaimen pituuteen.

4.5.2. Haaroitus porausmenetelmällä

Työssä on noudatettava haaroituslaitteen valmistajan ohjeita, ET:n suositusta L6 sekä työturvallisuusohjeita.

4.5.3. Kaivu olemassa olevan kaukolämpöjohdon läheisyydessä

Kaivutöissä on aina noudatettava johdon omistajan antamia ohjeita. Kaivutyön tekijän on otettava yhteyttä johdon omistajaan ja selvitettävä mm. johdon tarkka sijainti, kiintopisteiden paikat, johdon tyyppi sekä poikkileikkaus, jotta maamassat ja esim. salaojitus voidaan palauttaa ennalleen työn päätyttyä.

Mikäli johto ei ole näkyvissä, konekaivu on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen ja tarvittaessa johto on kaivettava riittävästi esiin käsin kaivuna.

Suoritettaessa kaivutyötä kiintopisteen lähellä on huolehdittava siitä, että kiintopiste ei pääse työn aikana liikkumaan.

Johdon tuenta on selvitettävä aina tapauskohtaisesti johtotyypin, maapohjan, muiden johtorakenteiden, kompensointikohtien, kaivualueen yms. seikkojen mukaan.

Esitäyttö sekä rakennekerrosten tiivistys suoritetaan kerroksittain.

Katu- ja tiealueilla kantavan kerroksen täyttötyön suoritus ja käytettävät materiaalit määräytyvät katu- ja tiealueen omistajan ohjeiden mukaan.

Kaukolämpöjohdon läheisyyteen asennettavat muut yhdensuuntaiset johdot eivät saa kohtuuttomasti vaikeuttaa haaroitusten tekoa. Betonikanavan kanssa yhdensuuntainen johto ei saa estää myöskään yläelementin poistoa sekä uudelleen asennusta saumaustöineen.

Lisäksi yhdensuuntaisessa kaivussa on huomioitava, että kaivannon etäisyys kitkakiinnitetystä johdosta on riittävä, jotta vältyttäisiin putkiston jännitysten laukeamiselta ja nurjahtamiselta. Etenkin kylmäasennetuissa johdoissa tämä vaara on ilmeinen.

Johtojen läheisyydessä tehtävissä louhintatöissä on urakoitsijan valittava sellainen työtapa ja menetelmät, että johto ei vaurioidu.

Räjäytystöitä tehtäessä on johdon omistajan edustajan suositeltavaa olla paikalla mahdollisen vaurion varalta.

4.5.4. Vanhojen kaukolämpöjohtojen korjaus ja poisto

Vapaasti liikkuvien kaukolämpöjohtorakenteiden vaurioituneen verkon osalle tehdään vuototapauksissa yleensä tilapäinen korjaus. Korjaussuunnitelmassa kartoitetaan vuodon aiheuttama vaurion laajuus, johdon riskialttius ja käytön kriittisyys. Tehdyn selvityksen perusteella suunnitellaan perusparannustyö.

Mikäli vaurion laajuus on selvästi rajattavissa, uusitaan vain vaurioitunut johdon osa johtorakennetta muuttamatta.

Johtoja uusittaessa suositeltavin tapa on rakentaa uusi johto vanhan viereen siten, että vanha johto saadaan myös esiin samalla kaivulla purkamista varten. Betonikanavien osalla purkamisen tarve selvitetään tapauskohtaisesti. Vanhan kaukolämpöjohdon päälle voidaan peittosyvyyden salliessa rakentaa uusi johto, mikäli voidaan luottaa vanhan johdon rakenteen kestävän luhistumatta uuden johdon käyttöiän.

Pääsääntöisesti vanhat käytöstä poistetut kaukolämpöjohdot ja niiden rakenteet voidaan jättää maahan. Paikallisista olosuhteista riippuen katu- ja tiealueilla vanhat, käytöstä poistetut kaukolämpöjohdot on purettava ja jätteet käsiteltävä ET:n suosituksen L22 mukaan. Tällöin on huomioitava maanomistajan vaatimukset ja ohjeet.

Asbestisementtijohtojen purku on tehtävä, mikäli on mahdollista, kuorta rikkomatta vetämällä elementit irti muhveista. Suojakuoren rikkominen, haaran otto ja jätteiden käsittely on asbestityötä, jossa on noudatettava asbestitöistä annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Ympäristön laadun ja jätteiden käsittelyn suhteen asennustyössä noudatetaan myös ET:n suosituksen L22 ohjeita.

4.6. Putkiston huuhtelu

Ennen uuden osuuden käyttöönottoa putket suositellaan huuhdeltavaksi irrallisten vieraiden aineiden ja hitsaushilseiden poistamiseksi. Huuhtelu tapahtuu tyhjentämällä putkisto tyhjennysventtiilin kautta. Mikäli huuhtelussa käytetään värjättyä kaukolämpövettä, pitää vesi johtaa jätevesiviemäriin.

4.7. Johtojen liitokset

Polyuretaanivaahdon käyttöön ja käsittelyyn liittyy työturvallisuusriskejä. Siksi tulee käyttää ET:n laadunvalvontajärjestelmän mukaiset asennusoikeudet omaavia asentajia ja asennusurakoitsijoita. Kun käytetään oikeita työmenetelmiä ja asianmukaisia työ- ja suojavälineitä, riskit voidaan minimoida.

PUR-vaahdottamisen aiheuttamilta riskeiltä voidaan myös välttyä, kun käytetään tehdasvalmisteisia polyuretaanieristekouruja (ei suositeltavaa, mutta voi tulla kyseeseen lähinnä pienissä dimensioissa, muutaman liitoksen työkohteissa sekä kuumilla teräsputkipinnoilla). Kourueristyksissä on tarkastettava, että sahaukset tehdään huolellisesti ja kaikki saumakohdat tiivistetään tiivistenauhalla ennen suojaputkisaumausta.

Ennen jatkoksen eristämistä täytyy varmistua siitä, että putki jatkoskohdassa on puhdas ja elementtien eristepäät ovat kuivat. Vaahdotustyötä tehtäessä täytyy vaahdotettavien pintojen lämpötilan olla + 15 – + 40 °C ja/tai virtausputkessa kiertää kaukolämpövesi.

Suojaputken saumaustyö tehdään kohdan 5.7 mukaisesti sekä valitun materiaalitoimittajan ohjeiden mukaan.

Liitosten tarkastus ja dokumentointi tehdään kohdan 5.7 ja kohtien 6.3 – 6.5 mukaisesti.

4.7.1. Yleistä

Kiinnivaahdotettujen elementtien ja valmisosien liitoksissa tulisi käyttää tämän suosituksen kohdan 2.4 mukaisia, laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti (ks. kohta 2.4.4 Laadunvarmistus) hyväksyttyjä materiaaleja ja -ratkaisuja.

Tämän yleisohjeen lisäksi tulee asennustyössä noudattaa valmistajien antamia yksityiskohtaisempia ja tuotekohtaisia ohjeita.

Laadukkaan työsuorituksen varmistamiseksi suositellaan liitostyöt sekä suojaputkisaumausten että eristystöiden osalta annettavaksi vain ET:n/MT:n laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset pätevöityneille ja rekisteröityneille urakoitsijoille. Jokaisella liitos- töitä suorittavalla asentajalla tulee olla tulityökortti sekä voimassa oleva, em. laadunvarmistusjärjestelmän mukainen rekisteröinti pätevyysrekisterissä, mikä osoittaa pätevyyden liitostyön suorittamiseen. Teräsputkihitsaajilla on oltava voimassa oleva kaukolämpöputkihitsaukselle soveltuva standardin SFS-EN 9606 mukainen pätevyystodistus siten, että koehitsit täyttävät vähintään standardin SFS-EN ISO 5817 vaatimustason B.

Jokaisen teräsputkihitsin viereen tulee hitsaajan merkitä esim. merkintätussilla nimensä tai tunnistekoodinsa rakennuttajan määrittämällä merkintätavalla.

Jokaisen suojakuorisaumauksen ja liitoseristyksen tehnyt asennusyritys ja asentajat tulee dokumentoida. Lisäksi työmaalla asentajan tulee merkitä jokaisen valmiin liitoksen päälle esim. merkintätussilla asennusyrityksen nimi tai tunnistekoodi ja asentajan nimi tai tunnistekoodi (esim. pätevyysrekisterin numero tai rakennuttajan määrittämä muu merkintätapa) sekä asennuspäivämäärä.

Riittävä työnvalvonta tulee kohdistaa valmiiden liitosten lisäksi erityisesti työn kaikin puolin oikeaan suoritukseen. Myös tilaajan valvojilla tulisi olla em. liitostyöpätevyyden pohjana oleva liitostyökurssi suoritettuna.

4.7.2. Liitoskohtien esivalmistelu

Hyvän työtuloksen aikaansaamiseksi on aina varmistuttava siitä, että

• liitoskohdassa on joka puolella liitostyypin ja johtokoon edellyttämät riittävät työskentelytilat, vähintään 20 – 30 cm
• ennen teräsputkien hitsausta on vapaat putkipäät huolellisesti ja täysin puhdistettu uretaanista
• ennen teräsputken hitsausta kaikki ennakkoasennukset kuten jatkosholkit, kutistemuhvit yms. ovat paikoillaan ja tyypeiltään ja mitoiltaan oikeita
• kaivanto on mahdollisimman kuiva,
• vesi- ja lumivaikeudet on poistettu vesi- ja lumisateen varalta on olemassa suojakatos tai vastaava työskentelysuojaus
• riittävä määrä työhön soveltuvia, liitostoimittajan ohjeiden mukaisia työvälineitä on paikalla
• liitostöitä suorittavilla on tulityökortti sekä voimassa oleva, asianmukainen rekisteröinti pätevyysrekisterissä

4.7.3. Teräsputkien hitsaus

Teräsputket liitetään kaasu-, kaari- tai kaasukaarihitsausmenetelmällä (kaasu-, puikko- tai tig-hitsausmenetelmällä). Kaasuhitsausta käytettäessä rajoitutaan yleensä dimensioihin ≤ DN 125.

Käytettävän hitsausprosessin tulee olla määritelty ja hyväksytty standardin SFS-EN ISO 15607 mukaisesti.

Hitsauspuikot tulee pakkauksen avaamisen jälkeen suojata ja varastoida valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kaikin tarvittavin toimenpitein on estettävä ympäristön olosuhteiden aiheuttama hitsin laadun heikentyminen (riittämätön tila, tuuli, kosteus, sade, lämpötila, jne.).

Pitkittäis- tai kierrehitsattuja putkia on tarvittaessa käännettävä ennen hitsausta siten, että kahden peräkkäisen putken pitkittäis- tai kierrehitsin välinen etäisyys on 10 kertaa virtausputken seinämänpaksuus, kuitenkin vähintään 40 mm.

Hitsattavien putkien päät tulee sopivin keinoin kohdistaa ja pitää paikallaan hitsauksen ajan. Sivuttaissiirtymä saa olla enintään 30 % seinämänpaksuudesta, kuitenkin enintään 1 mm. Muuten liitettävien putkien päät tulee ennen hitsausta sovittaa.

Hitsausalue 50 mm liitoskohdan molemmin puolin tulee pitää kuivana ja puhtaana. Alle 5 °C lämpötiloilla ja kostealla säällä hitsausalueet tulee esilämmittää n. 50 °C:een kosteuden tiivistymisen estämiseksi.

Valmiin hitsin jäähtymistä ei saa nopeuttaa. Alle 5 °C lämpötiloilla hitsisaumat tulisi suojata liian nopean jäähtymisen välttämiseksi.

Virheelliset hitsit tulee joko korjata tai leikata auki ja uusia. Hitsien tarkastukset on esitetty kohdassa 5.7.7.

4.7.4. Hälytysjohtimien liitokset

Mahdollisten hälytysjohtimien liitokset tehdään tarkasti valmistajien asennusohjeita noudattaen.

4.7.5. Suojakuorisaumaus

Kutisteliitokset

Jatkosholkin asennus

Holkkiliitosta käytettäessä on ennen vaahdotusta huolehdittava holkin keskittämisestä ja tiivistämisestä suojakuoreen esim. kiilalistaa ja vetoliinoja käyttäen.

Keskitetyn holkin ja suojakuoren välys ei saa olla elementin suojakuoren ainepaksuutta suurempi. Välyksen merkitys vaahdotuksen, saumauksen ja koko liitoksen onnistumisessa on erittäin suuri.

Jatkospellin kiinnitys

Jatkospelti asennetaan keskeisesti jatkoskohdan ympärille ja kiristetään esim. liinoilla siten, että pellin ja elementin suojakuoren väliin ei jää välystä. Pellin pituussauma kiinnitetään matalakantaisilla ruuveilla riittävän tiheästi, DN 300 ja isommilla dimensioilla kahteen riviin.

Jatkosten tiivistäminen kutisteilla

Kutistevalmistajat ovat velvollisia antamaan yksityiskohtaiset ohjeet omien tuotteidensa asennustyön suorittamisesta, käsittelystä ja varastoinnista sekä pyydettäessä antamaan opastusta kutistustyön suorituksessa.

Kutisteiden käsittely ja lämmittäminen on normaaleissa työskentelyolosuhteissa ja oikeilla työtavoilla käytännössä terveydelle vaaratonta.

Työvälineet

Kutistevalmistajat antavat asennusohjeissaan tarkemmat tiedot tarvittavista työvälineistä.

Kutistenauhan katkopituudet ja saumalevyt

Asennettaessa nauha limitetään toimittajan ohjeiden asennusohjeiden mukaiseen mittaan. Kuitenkin limityksen tulee olla vähintään 50 mm.

Kutisteiden asennus

Nykyisillä, laadunvarmistusjärjestelmässä hyväksytyillä kutisteilla ja huolellisella työsuorituksella saadaan aikaan tiivis ja kestävä liitos sekä PE-holkkeja että jatkospeltejä käytettäessä.

Kutistettaessa liitokseen annettavaa lämpömäärää ohjataan lämmitysaikaa säätämällä. Erilaisesta tiivistysmassan sulamislämmöntarpeesta johtuen eri kutisteet vaativat hyvinkin eripituisen lämmitysajan. Kutistetoimittajan lämmitysaikaohjeita tulee huolellisesti noudattaa.

Kutistustyötä ei suositella tehtäväksi alle -18 °C pakkasilla.

Mikäli jatkosholkin ja elementin suojakuoren ulkohalkaisijoiden ero on yli 10 mm, tulee näiden limityskohtaan asentaa täytemassanauha. Nauhan tulee olla vähintään 2 mm paksu ja sen tulee lämmitettäessä sulaa yhteen kutisteen tiivistysmassan kanssa.

Kutistettavat holkkiliitokset

Kutistettavaa jatkosholkkia käytettäessä tulee suorittaa samat esivalmistelut kuin tavanomaisilla kutisteliitoksilla. Asennus- ja kutistustyössä on noudatettava tarkasti liitostoimittajan ohjeita.

Liitoksen tiiviys tulee aina varmistaa ennen vaahdotusta sisäpuolisella ilmaylipaineella (normaalisti 20 kPa) ja saippuavedellä tai ulkopuolisella alipaineella (vakuumilaatikko).

Hitsausliitokset

Ennen hitsaustyön suorittamista on ehdottomasti varmistuttava pintojen puhtaudesta ja kuivuudesta. Hitsaustyössä on noudatettava tarkasti toimittajan ohjeita.

Hitsausliitoksen tiiviys tulee aina varmistaa ennen vaahdotusta sisäpuolisella ilmayli- paineella (normaalisti 20 kPa) ja saippuavedellä tai ulkopuolisella alipaineella (vakuumilaatikko).

Muut liitostavat

Muita kuin em. liitostapoja (mekaaniset liitokset, esim. teräskourut) käytettäessä tulee esivalmisteluissa ja saumaustyön suorituksessa yksityiskohtaisesti noudattaa liitos- toimittajan ohjeita.

Mekaanisen liitoksen tiiviys tulee aina varmistaa ennen vaahdotusta sisäpuolisella ilmaylipaineella (normaalisti 20 kPa) ja saippuavedellä tai ulkopuolisella alipaineella (vakuumilaatikko).

4.7.6. Liitosten eristäminen

Työpaikalla vaahdotus

Paikallavaahdotuksessa on käytettävä ao. olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa polyuretaania. Elementtitoimittajan tai uretaanin raaka-ainetoimittajan tulee antaa ohjeet liitoksissa käytettävän uretaanin laadusta (käytettävät uretaanin raaka-ainekomponentit) sekä seossuhteesta MDI-indekseineen ym. vaahdotustyön suorittamiseen vaikuttavista tekijöistä huomioiden voimassaolevat viranomaismääräykset.

Kouruilla eristys

Uretaanikourueristystä voidaan käyttää suorissa liitoksissa paikallavaahdotuksen vaihtoehtona lähinnä pienillä johdoilla, muutaman liitoksen työkohteissa sekä kuumilla teräsputkipinnoilla. Kourujen tulee täyttää liitoskohta kokonaisuudessaan. Kourun ja elementin eristeen väliin ei saa jäädä rakoa. Saumakohta tulee teipata alumiinibituminauhalla.

Työturvallisuus eristystöitä suorittaessa

Eristystyötä suoritettaessa on huomioitava erityisesti polyuretaaniin liittyvät työturvallisuusasiat.

Polyuretaani koostuu polyolista ja isosyanaatista. Kovettunut polyuretaanivaahto on sellaisenaan vaaratonta. Polyoli on työskentelyolosuhteissa lähes vaaraton, mutta isosyanaatti on sekä nestemäisenä että kaasumaisena vaarallinen aine.

Henkilöiden, jotka käsittelevät uretaaniraaka-aineita ja työstävät siitä valmistettuja tuotteita, tulee tuntea niiden ominaisuudet ja vaaratekijät.

Vaaratilanteet:

• Isosyanaatit voivat vahingoittaa elimistöä. Vaarallisuusaste riippuu höyryjen määrästä ja vaikutusajasta.
• Kiinteillä isosyanaateilla on pölyvaara (esim. eristettä leikattaessa tai hiottaessa).
• Polyuretaania kuumennettaessa isosyanaatti höyrystyy ja saattaa aiheuttaa kuumenemiskohdan lähettyvillä vaarallisia isosyanaatti- ja häkäpitoisuuksia.
• Vaahdotustöissä on varottava roiskeita, sillä polyuretaanin tarttuvuus ihoon, hiuksiin yms. on voimakas. Etenkin on varottava roiskeita silmiin.

Vaikutukset:

• Höyryt ja pöly saattavat ärsyttää nenän, nielun ja keuhkojen limakalvoja, josta seuraa suun kuivuminen, puristava tunne rinnassa, hengitysvaikeudet ja päänsärky. Voimakkaat oireet vaativat välitöntä hakeutumista lääkärin hoitoon.
• Neste, höyryt tai pöly aiheuttavat silmiin kyynelvuotoa ja polttoa. Nestemäisen isosyanaatin joutuminen silmäluomen alle ärsyttää voimakkaasti ja vaatii välittömän ja runsaan puhtaalla vedellä huuhtomisen sekä lääkärin hoitoa.
• Vaikutus ihoon on parkitseva. Iho on puhdistettava vedellä ja saippualla.

Suojavarustus ja -toimenpiteet:

• tiivis työpuku (puuvillakangas)
• kumi- tai PVC-käsineet
• suojalasit tai mieluummin kokokasvosuojus
• hengityssuojain töissä, missä pitoisuudet ovat suuret (esim. tarkoitukseen sopiva suodatintyyppi tai raitisilmanaamari)
• haitallisten kaasujen vaikutusta voidaan vähentää oleellisesti joko puhallus- tai imulaitteilla
• vapaat teräsputkipäät tulee aina ennen hitsausta huolellisesti puhdistaa polyuretaanista
• teräsputkien hitsauksen ajaksi voidaan elementtipäiden vapaa uretaanipinta peittää soveltuvalla tavalla

Polyuretaanin raaka-ainetoimittajan tulee antaa kemikaalilain ja -asetuksen mukaiset dokumentit.

Polyuretaanin, erityisesti isosyanaatin työturvallisuuteen ja -suojeluun liittyviä seikkoja käsitellään tarkemmin Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) julkaisuissa, mm. tutkimusraportissa ”Polyuretaanien lämpöhajoamiseen liittyvät terveysvaarat” sekä tiivistetyssä ohjeessa ”Turvallinen isosyanaattityö”. Elokuusta 2023 lähtien di-isosyanaattien turvallisen käytön koulutus on ollut pakollinen henkilöille, jotka käsittelevät näitä aineita työssä, esimerkiksi teollisuudessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Koulutuksen avulla pyritään vähentämään di-isosyanaateista johtuvia ammattitauteja.

4.7.7. Työn valvonta ja tarkastukset

Työn valvonnan kohdistaminen

Sekä urakoitsijan että lämpölaitoksen on valmiiden liitosten tarkastusten lisäksi syytä panostaa työnaikaiseen valvontaan, koska valmiissa liitoksessa virheet ja puutteellisuudet eivät aina näy. Näin voidaan myös välttää virheiden toistumisesta aiheutuvat laajemmat vahingot. Vakava suhtautuminen työnvalvontaan edistää myös paneutumista työsuoritukseen.

Tilaajan tarkastuksia ja valvontaa on mahdollista osittain korvata ja laadunvalvonta- vastuuta siirtää urakoitsijalle menettelyllä, jossa urakoitsija laatujärjestelmäänsä/laatusuunnitelmaansa liittyen antaa työstä kirjallisen laatuvakuutuksen takuumäärittelyineen.

Työn valvonnan tulee kohdistua ainakin seuraaviin seikkoihin:

• Kaikki käytettävät materiaalit ja tarvikkeet (uretaanikomponentit, eristekourut, kutisteet, jatkosholkit jne.) ovat oikeita ja kyseisiin liitoksiin tarkoitettuja ja täyttävät vaaditut toleranssit.
• Asentajilla on oikeat työvälineet ja riittävät suojavälineet ja katokset käytettävissään.
• Urakoitsijalla on ET:n/MT:n laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti pätevöitynyt asentaja, urakoitsijan jokaisella teräsputkihitsausta suorittavalla asentajalla asianmukainen pätevyystodistus ja jokaisella liitostöitä suorittavalla asentajalla tulityökortti sekä voimassa oleva pätevyyden rekisteröinti, mikä osoittaa pätevyyden liitostyön suorittamiseen. Tarvittaessa voi tiedot ja taidot varmistaa työnäytteillä. Myös tilaajan valvojilla tulisi olla pätevyysrekisteröinnin pohjana oleva liitostyökurssi suoritettuna.
• Olosuhteet tilojen, kuivuuden ja puhtauden kannalta mahdollistavat laadukkaan työsuorituksen.
• Vaahdotuskoneen kapasiteetti on riittävä.
• Konevaahdotusta käytettäessä pussiinvaahdotuskoe on suoritettu ennen eristystyön aloittamista.
• Holkki tai pelti on huolellisesti keskitetty.
• Vaahdotuksessa noudatetaan huolellisuutta ja työturvallisuutta, jatkuvasti valvotaan määriä, seossuhteen säilymistä ja eristeen laatua sekä varmistutaan, ettei kosteus pääse vaikuttamaan työn tulokseen.
• Kutiste on ennen kutistamista kiedottu valmistajan ohjeen mukaan riittävän väljästi.
• Holkkien ja kutisteiden alle ei missään tapauksessa jää likaa, vettä, kosteutta tai mitään teräviä kohtia.
• Vaahdotukset ja asennukset tapahtuvat tarkasti valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Tarkastukset

Teräsputkihitsien tarkastukset

100 %:sen silmämääräisen tarkastuksen lisäksi hitsaussaumojen tiiviys tulee testata joko vesipaineella 2,1 MPa, ilmaylipaineella 0,02 MPa tai ilma-alipaineella 0,065 MPa (liitoskohtainen vakuumilaatikko). Vesipainekokeeseen käytettävä aika riippuu testattavasta putkitilavuudesta. Sen tulee olla riittävän pitkä, jotta vesi ehtii läpäistä pienet epätiiviydet. Esilämmitettynä asennetuilla ≤ DN 300 johdoilla tiiviystesti vedellä voidaan tehdä verkon paineella.

Tiiviyskoe suoritetaan mahdollisimman pitkälle johto-osuudelle.

Johdon dimensiosta ja kriittisyydestä sekä hitsaajan ja urakointiliikkeen kokemuksesta ja tunnettuudesta riippuen 5 – 10 %:lle hitsaussaumoista suositellaan suoritettavaksi radiograafinen tarkastus tai ultraäänitarkastus (seinämänpaksuudet yli 6 mm) hitsin koko ympärysmitalta.

Tarkastusmenetelmät ja -vaatimukset on esitetty tässä suosituksessa.

Silmämääräisessä ja radiograafisessa tarkastuksessa hitsin tulee täyttää vähintään standardin SFS-EN ISO 5817 vaatimustaso C.

Tiiviyskokeessa mahdollinen vuoto todetaan saippuaveden tms. vuodon ilmaisevan nesteen avulla.

Jokaisen hitsaussauman hitsaajat tulee aina dokumentoida.

Suojakuorisaumausten ja liitoseristysten tarkastukset

Silmämääräistarkastukset

Silmämääräistarkastus tulisi tehdä kaikille liitoksille esim. varsipeiliä käyttäen, jotta alapuolen työn lopputulos on riittävän hyvin todettavissa.
Mikäli on aihetta epäillä kutistusliitoksen tiiviyttä eikä se korjaannu lisälämmityksellä, on syytä poistaa kutiste kokonaan ja uusia kutisteasennus. Mikäli on aihetta epäillä hitsausliitoksen tiiviyttä, on se syytä varmistaa kutisteilla.

Tarkastetaan, että valmis liitos on varustettu suojakuoren saumauksen sekä liitos- kohdan eristystyön suorittaneen asentajan yksilöivällä esim. tussimerkinnällä (pätevyysrekisterin numero ja asennuspäivämäärä).

Normaalisti ei kaivantoa saisi koskaan täyttää ilman silmämääräistarkastusta.

Eristystarkastukset

Valmiin liitoseristyksen laatua voidaan tarkastella lämpökuvauksella, pintalämpötilamittauksella, tulppanäytteillä sekä saumakohtien ja vaahdotusreikien purseista.

Muottivaahdotuksessa on eristeelle myös mahdollista suorittaa silmämääräistarkastus muottien poistamisen jälkeen.

Vaahdotettaessa jatkosholkkeihin tai -pelteihin on liitoksen avaus lämpökuvauksen tai pintalämpötilamittauksen ohella ainoa tapa varmistua vaahdotuksen onnistumisesta.

Pursetarkastusten lisäksi vaahdotustyön onnistuminen on suositeltavaa tarkastaa ainakin pistokokein lämpökuvauksilla ja/tai tulppanäytteillä.

Eristyskouruja käytettäessä on aina syytä varmistua, että kourut täyttävät liitoskohdan kokonaan.

Saumaustarkastukset

Silmämääräistarkastuksen lisäksi suositellaan kutisteiden tarttuvuus, keskitys yms. tarkastettavaksi pistokoemaisesti repimällä aika ajoin auki joitakin liitoksia, esim. yksi liitos kutakin isompaa projektia kohti.

Kutistettaessa jatkospeltiliitoksen päälle tulee jälkitarkkailulla varmistaa, että kutisteen alle ei jää kaasua. Kaasua voi muodostua, mikäli kutistaminen tehdään liian nopeasti vaahdotuksen jälkeen, tai jos liitoskohta on asennuksen jälkeen alttiina auringon lämmittävälle vaikutukselle.

Liitoksille suoritetaan ennen vaahdotusta tiiviyskoe sisäpuolisella ilmaylipaineella (normaalisti 20 kPa, vähintään 2 min.) ja saippuavedellä tai ulkopuolisella alipaineella (vakuumilaatikko). Mikäli liitoksen tiiviyttä ei rakenteellisista syistä (esim. peltijatkos) pystytä painekokeella testaamaan, varmistetaan tiiviys 100 % visuaalisella tarkastuksella ja pistokoemaisella rikkovalla tarkastuksella liitosmateriaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Hitsausliitoksille, kutistettaville holkkiliitoksille sekä mekaanisille liitoksille tiiviyskoe tehdään aina.

Muut tarkastukset

Liitoksille tehtävistä muista tarkastuksista antaa valmistaja yksityiskohtaisen selvityksen asennusohjeissaan.

Liitostietojen dokumentointi

Erillistä liitostyöpöytäkirjaa ei tehdä, vaan liitostyötä koskevat tiedot sisällytetään putki- tai eristysurakan mittaus- ja vastaanottopöytäkirjaan. Urakoitsijat ja energiayritykset säilyttävät pöytäkirjat esim. myöhempiä vauriotapausselvityksiä varten.

Käytettäessä kosteudenvalvontajohtimin varustettuja elementtejä täytetään hälytys- johtimien liitostyöpöytäkirja.

Liitteessä ”Kaukolämpöverkon liitos- ja eristystöiden mittaus- ja vastaanottopöytäkirja” on esitetty ohjeelliset runkomallit liitos- ja laadunvalvontatiedot sisältäväksi liitos- ja eristystöiden mittaus- ja vastaanottopöytäkirjaksi sekä hälytysjohtimien liitostyöpöytäkirjaksi.

4.8. Esijännitys

Kaukolämpöjohto asennetaan kaivantoon siten, että kulmakohdissa elementtiputket pääsevät liikkumaan esilämmityksen aikana.

Mikäli putkistossa käytetään paljetasaimia, esijännitetään tasaimet suunnittelijan määrittelemään kylmäasennuspituuteen.

Ns. kertatasaimet on jo tehtaalla esijännitetty maksimipituuteensa, joten niitä ei esijännitetä.

4.9. Painekoe

Valmis kaukolämpöjohto testataan rakennuttajan määräämällä paineella kohdan 6.3.2 ”Tiiviyskokeet” mukaisesti.

Painekokeessa on rakennuttajan edustajan oltava läsnä. Kaikki näkyvissä olevat saumat tarkastetaan kokeen aikana kauttaaltaan ja niitä vasaroidaan mahdollisten piilevien vuotokohtien löytämiseksi. Koepaine pidetään tutkittavassa johdossa vielä vähintään yhden tunnin sen jälkeen, kun kaikki saumat on tarkastettu.

Ennen painekokeen suorittamista on tarkastettava, että kaikki paljetasaimet on tuettu niin, ettei koepaine pääse niitä rikkomaan.

4.10. Esilämmitys

Kaukolämpöjohto esilämmitetään ennen kaivannon täyttöä normaalisti kiertoveden lämpötilaan. Esilämmityksen aikana seurataan, että elementtiputket asettuvat kaivantoon suunnitellulla tavalla. Todellisten käyttölämpötilojen aiheuttamat lämpöliikkeet tulee huomioida kaivannon mitoissa ja putkien etäisyyksissä toisiinsa nähden.

4.11. Kosteudenvalvontajärjestelmän kytkennät

Mikäli valitussa järjestelmässä käytetään sähköistä kosteudenvalvontajärjestelmää, kytketään elementeissä olevat hälytyslangat jatkoseristystyön yhteydessä. Työ tehdään järjestelmätoimittajan antamia ohjeita noudattaen ja ao. asennus- tarvikkeita käyttäen.

Muut suosituksen KL1/2025 osat

1. Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet
2. Putkijärjestelmät
3. Maanrakennus
4. Putkiasennus (tämä artikkeli)
5. Rakentamisen ja asennuksen laadunvarmistus ja valvonta

Ajankohtaista ja puheenaiheita

Kaikki ajankohtaiset

Tiedotteet 16.4.2026

Aurinkovoiman kaavoitusvaatimus ja tuulivoiman etäisyyssääntö uhkaavat sähköntuotannon kasvua

Uutiset 16.4.2026

Haemme sähköverkkojen asiantuntijaa

Lausunnot 15.4.2026

Finnish Energy comments on the Water Framework Directive (WFD)

Lausunnot 10.4.2026

Energiateollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä ydinenergialaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi