Selvityksessä kuvataan jätteiden energiakäytön
nykytilannetta ja toimintaympäristöä Suomessa sekä arvioidaan mahdollisten ohjauskeinojen
vaikutusta siihen. Toimintaympäristöä arvioitiin erityisesti nykyisten sekä
rakenteilla ja suunnitteilla olevien laitosten kannalta. Ohjauskeinoina
tarkasteltiin polttoon kohdistuvaa verotusta ja jätteenpolton sisällyttämistä
päästökauppaan. Selvityksessä koottiin yhteen myös muiden maiden kokemuksia
jätteiden energiahyödyntämisen ohjauskeinoista sekä pohdittiin jätteiden
energiahyödyntämistä osana kiertotaloutta.
Jätteiden energiahyödyntämisen nykytilanne
Jätteenpoltto on viimevuosina syrjäyttänyt
kaatopaikkasijoituksen yhdyskuntajätteen yleisimpänä loppukäsittelymuotona.
Jätteenpolton yleistyminen on ollut nopeaa ja suurin osa kapasiteetista on
valmistunut vuoden 2012 jälkeen. Jätteenpolttolaitosten lisäksi
jätemateriaaleja hyödynnetään energiana ns. rinnakkaispolttolaitoksissa.
Pöyryn arvion mukaan jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä
vuonna 2020 noin 2,9 TWh vuonna. Tällöin jätteenpolton osuus kaukolämmön
tuotannosta olisi 8 %. Vastaavasti vuonna 2020 arvioidaan jätteenpolton
sähköntuotannoksi noin 1,2 TWh, jolloin osuus kokonaistuotannosta olisi 1,7-1,8
%. Jätteenpoltto korvaa fossiilisia polttoaineita, mikä vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi hyötykäyttöön ohjattavien jätteiden
kaatopaikkasijoittamisesta ei aiheudu päästöjä.
Jätteiden energiahyödyntäminen on osa kiertotaloutta
Materiaalihyödyntäminen ei ole kasvanut viimevuosina, mikä
aiheuttaa paineita uusille ohjauskeinoille. Jätteenpoltto ei kuitenkaan ole
ollut esteenä kierrätykselle. Vuonna 2016 voimaantulevan kaatopaikkakiellon
myötä jätteen määrä voi nousta noin 1,3 miljoonan tonnin tasolle samalla, kun
myös kierrätystavoitteet saavutetaan.
Euroopassa on voimassa useita erilaisia ohjauskeinoja niin
jätteenpolton kuin kierrätyksenkin osalta. Maissa, joissa kierrätyksellä on
vahvat perinteet ja laaja yhteiskunnan tuki, kuten Saksassa, ei jätteenpolttoa
pidetä uhkana kierrätykselle eikä jätteen energiahyödyntämistä pidetä
tarpeellisena rajoittaa.
Mikäli Suomessa nostetaan erilaisin ohjauskeinoin
jätteenpolton kustannuksia merkittävästi, on vaarana, että jätteitä ryhdytään
viemään kasvavissa määrin esimerkiksi Ruotsiin, jossa on jo merkittävästi
polton ylikapasiteettia. Yhdyskuntajätettä energiana hyödyntävien yritysten
kannattaa edesauttaa kierrätystavoitteiden saavuttamista, jotta polttoa ei
koeta uhaksi kiertotaloudelle vaan osaksi sitä.
Selvityksen rahoittivat Energiateollisuuden ympäristöpooli
ja Energiateollisuus ry.
