Puuenergia perustuu sivuvirtoihin

HS uutisoi 25.1. Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan ”selvityksestä”, jossa on käyty ottamassa valokuvia 16 kohteessa eri puolilla Suomea, pääasiassa energiapuuterminaaleissa, joissa puuta varastoidaan. Valokuvien perusteella kampanja esittää yleisiä johtopäätöksiä bioenergian käytöstä Suomessa ja arvostelee bioenergia-alan viestintää sivutuotteiden käytöstä energiaksi. Bioenergia-ala on pitkään viestinyt, että Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta. Energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.

”Suomessa on runsaasti tietoa puun energiakäytöstä, ja toivomme, että tätä tietoa käytetään keskustelun ja päätöksenteon pohjana. On selvää, että metsätalouden päätarkoitus on kasvattaa puuta nimenomaan teollisuudelle ja että puupolttoaineiden käytöstä suurin osa perustuu sivuvirtoihin. Visiossamme alan tavoitteena on korkea jalostusarvo, kiertotalous ja teollisuustuotteiden ja palveluiden vienti. Haluamme myös osaltamme edistää luonnon monimuotoisuutta”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Suomessa käytetyistä puupolttoaineista 39 % oli vuonna 2022 metsäteollisuuden yhteydessä syntyvää ja suoraan hyödynnettävää mustalipeää. Energiantuotannon ja teollisuuden kiinteänä polttoaineena, johon kampanjan kärki kohdistuu, kuluu n. 46 % puupolttoaineesta. Reilut 15 % on erilaista ja eri-ikäistä kotitalouksien käyttämää puuta, josta suurin osa menee suoraan polttoon mm. puusaunoissa, -kattiloissa ja -helloissa.

Kampanjan kohteena olevista lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä polttoaineista lähes puolet (vuosi 2022) on metsäteollisuuden erilaista sivutuotepuuta, 27 % on pienpuuta, 13 % hakkuutähdettä, 6 % kierrätyspuuta, 2 % sahojen sivutuotteista valmistettavia pellettejä ja brikettejä, 3 % järeää runkopuuta ja 1 % kantoja. Viime aikoina on käyty keskustelua (ks. esim. Bioenergia-lehti 11/2023), siitä, että pienpuuksi tilastoitavassa osuudessa todennäköisesti on joukossa aiempaa enemmän teollisuudelle periaatteessa kelpaavaa ainespuuta, lähinnä kuitupuuta, jolle ei ole löytynyt kuitenkaan teollista ostajaa. Kunnon tilastotietoa asiasta ei kuitenkaan ole.

Puuenergia on energiakriisissä merkittävästi tukenut lämmön ja sähkön toimitusvarmuutta ja vaikuttanut osaltaan myös energian eurooppalaisittain alhaiseen hintatasoon ja energiantuotannon päästöjen laskuun Suomessa. Vuonna 2023 metsäpolttoaineella tehtiin 30 % Suomen kaukolämmöstä, kun kaukolämmön päästöt vähenivät 24 %. Lisäksi Suomen sähköstä 13 % tehtiin viime vuonna biomassalla, josta osa metsäpolttoaineella.

”Puuenergia on uusiutuvana kotimaisena energianmuotona ollut merkittävässä roolissa siinä, että on siirrytty pois fossiilisten käytöstä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tähän yhteiskunta on myös kannustanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana”, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Energiantuotannossa painottuvat nyt polttoon perustumattomat tuotantotavat, mikä vähentää painetta lisätä puun käyttöä. Puuenergian käytön odotetaan lähivuosina tasaantuvan ja kääntyvän laskuun.”

Bioenergia ry on yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa julkaissut syksyllä 2021 suosituksen ekologisen kestävyyden huomioimisesta puupolttoaineiden hankinnassa. Energiateollisuus ry on kesällä 2022 julkaissut energia-alan biodiversiteettitiekartan ja päivittänyt 2023 lahopuuselvityksen, jolla pyritään lisäämään toimijoiden tietoisuutta lahopuun merkityksestä. Työ ei lopu tähän, vaan tulee jatkumaan yhdessä muiden toimialajärjestöjen kanssa myös jatkossa. Suomessa on juuri alkanut myös viime vuonna sovitun ja biomassan kestävyyskriteerejä päivittäneen EU:n uusiutuvan energian direktiivin (EU/2023/2413) toimeenpano.

Lisätiedot

Bioenergia ry, toimitusjohtaja Harri Laurikka, etunimi.sukunimi@bioenergia.fi, +358 40 1630 465
Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jukka Leskelä, etunimi@sukunimi@energia.fi, +358 50 593 7233