Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu, Vapaaehtois- ja yhteistyö, lahjoitukset ja koulutukset
Merikosken kalatie otettiin käyttöön kesällä 2003. Se mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle. Lohi ja muut vaelluskalat pääsevät etenemään jokisuulta 40 kilometrin matkan, Montan voimalaitokselle saakka sekä Oulujoen sivuhaaroihin, Muhos- ja Sanginjokeen.
Nousevia kaloja voi seurata reaaliaikaisesti Oulun Energian nettisivuilta. Kaikki kalatietä pitkin nousevat kalat videoidaan ja niistä lasketaan viikoittain päiväkohtaiset kalalajit, määrät ja suurimman kalan koko. Videomateriaali on annettu vuosittain tutkijoiden käyttöön. Kalatien katselutilaa pidetään joka syksy auki lohien parhaaseen nousuaikaan. Kalatien katselutilassa on tuolloin asiantuntija kertomassa kaloista ja niihin liittyvistä asioista.
Lohi Iijokeen 2 -hanke 2024-2026 jatkaa vaelluskalojen palauttamisen yhteistyötä. Lohi Iijokeen 2 -hankkeen toimenpiteitä ovat mm. smolttien seurantatutkimus Livojoella ja Iijoen Haapakoskella, smolttien vedenalainen kameraseuranta Haapakoskella, Haapakosken smolttien alasvaellusreitin kehittäminen, nousukalojen ja smolttien ylisiirrot ja pienpoikasten istutukset.
Hanketta toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisäksi Luonnonvarakeskus osallistuu smolttien seurantatutkimuksiin maa- ja metsätalousministeriön erillisellä hankerahoituksella. Aiemmassa, laajassa Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022 rakennettiin Suomen ensimmäinen smolttien (lohikalojen vaelluspoikasten) alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle.
Puhuri MONIMUOTO -ohjelman tavoitteena on lisätä ja ylläpitää hankealueiden luonnon monimuotoisuutta. Ohjelman kautta tarjoamme rahallista tukea maanomistajille monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Metsien kulttuuriperinnön varjeleminen ja ennallistaminen sekä alueiden virkistyskäytön parantaminen sisältyvät lisäksi ohjelman piiriin.
Puhuri MONIMUOTO -tukea voivat hakea kaikki Puhurin omistamien ja tuotannossa olevien tuuli- ja aurinkopuistojen hankealueiden maanomistajat, sekä alueella toimivat sidosryhmät ja yhdistykset. Puhurin omistamia tuulipuistoja ovat Keson ja Hankilan tuulipuistot Haapavedellä, Parhan tuulipuisto Pyhäjoella, Kaukasen tuulipuisto Kannuksessa sekä Kopsa II -tuulipuisto Raahessa.
Vattenfall Oy rahoittaa vesistöjen ympäristöoloihin liittyviä hankkeita Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla n. 84 000 eurolla vuosittain. Tästä ns. ympäristörahasta on sovittu puitesopimuksella 15 kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Rahoituskohteet sovitaan vuosittain puitesopimuksessa mukana olevien tahojen kanssa. 2000-luvun alusta lähtien v. 2021 mennessä Vattenfall on rahoittanut yhteensä noin sataa hanketta. Tällä hetkellä puitesopimus on voimassa vuoteen 2030 saakka.
Oulujoen vesistön suurimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajoja tiukempia tavoitteita kesäajan vedenpinnan korkeuksille. Rajat eivät ole ehdottomia, mutta ne ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ympäristön ja virkistyskäytön kannalta suotuisille tasoille. Suosituksia on noudatettu vuodesta 1993 ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
