Ajankohtaista sähkömarkkinoista

Euroopassa koettiin poikkeuksellisia sähkön hintoja vuosina 2021-2023. Elo- ja joulukuussa 2022 sähkön markkinahinta saavutti Suomessa tähänastiset huippunsa. Suomessa ja Pohjoismaissa hinnat lähtivät laskuun jo 2023 alusta alkaen. Muualla Euroopassa hintataso on pääosin jäänyt edelleen aiempaa reilusti korkeammalle tasolle.

Sähkön tukkumarkkinahintojen nousun taustalla oli moninaisia syitä. Keskeisin syy oli EU:n alueelle valtaosin ulkopuolelta tuotavan maakaasun hinnan nousu silloisen päätuontilähteen Venäjän ensin vähennettyä kaasun tarjontaa ja varastointia EU:n alueella 2021 sekä sittemmin alkanut täysimittainen hyökkäys Ukrainaan.

Sähkön hintashokkia vahvistivat 2022 sattumalta pitkin Eurooppaa vallinnut heikko vesitilanne ja useissa ranskalaisissa ydinvoimaloissa olleet toimintahäiriöt.

Sähkön hintapiikin Pohjolassa sekä pitkäkestoiselta vaikuttavan korkean hintatason muualla EU:ssa voi katsoa johtuneen liiallisesta riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista. Ne maat, joissa sähköntuotanto on vähiten riippuvaista päästöllisistä tuotantomuodoista, ovat saavuttaneet edullisimmat hintatasot. Kriisin myötä vihreä siirtymä on tullut entistä kiireellisemmäksi ja välttämättömämmäksi.

Euroopassa maakaasu on merkittävä sähköntuotannon polttoaine, vaikkei se ole sitä Suomessa. Noin viidesosa sähköstä on EU:ssa tuotettu normaalisti maakaasulla.

Sähkömarkkinoilla on nähty kaikkien aikojen hintapiikit 2022 elo- ja joulukuussa. Tulevaisuuteen odotetaan maltillisempia hintoja, mutta suurta eroa mm. Suomen ja Saksan välille (lähteet: NordPool, NasdaqOMX ja EEX).*

*Kuvassa lokakuuhun 2024 asti toteutunut spot-hinnan kuukausikeskiarvo, siitä alkaen johdannaissopimuksien mukaisia markkinaodotuksia. Tilanne 19.11.2024. Johdannaisilla käydään kauppaa sähköntoimituksista tulevaisuudessa saatavien tai maksettavien hintojen suojaamiseksi. Johdannaisten hinnat eivät ole ennusteita.

Isoihin lyhyen aikavälin hintavaihteluihin kannattaa varautua, vaikka keskihinta on edullinen.

Hintapiikit ja sähkön hintojen vaihtelu kumpaankin suuntaan ovat osa markkinoiden normaalia toimintaa. Suomen selviäminen poikkeuksellisen korkeista sähkön keskihinnoista 2023 alkaen on perustunut siihen, että sähkön tuontia ja fossiilisia polttoaineita on korvattu ydinvoimalla ja tuulivoimalla.

Ydinvoima tuottaa sähköä pääsääntöisesti tasaisesti täydellä kapasiteetilla. Maatuulivoima on edullisin tapa tuottaa kilowattitunti sähköä, mutta tuotannon määrä riippuu tuulen voimakkuudesta. Syrjäytyneen fossiilisen tuotannon huono puoli oli kallis hinta ja päästöt, mutta tuotannon määrää voitiin kohtalaisen helposti säätää tarpeen mukaan.

Kun sähköä tulee tuottaa koko ajan yhtä paljon kuin käytetään, muuttunut tarjonnan rakenne johtaa suuriin hintavaihteluihin. Hintapiikkeihin kannattaa varautua erityisesti talven aikana.

Monet asiakkaat ovat jo säästäneet paljon sähkölaskuillaan hyödyntämällä kokonaan tai osin sähköpörssiin perustuvaa sopimushinnoittelua ja ajoittamalla sähkönkulutustaan pois kalliilta ajankohdilta edullisimmille. Tässä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon automaatiota. Parhaita kotitalouksien käyttökohteita sähkönkäytön ajoitukseen ovat varaava sähkölämmitys ja sähköautojen lataus.

Ilmastotoimien jarruttaminen tai puuttuminen markkinoiden toimintaan olisi virhe.

Riskinä on, että koetun hintakriisin takia ilmastopolitiikassa ja päästökaupan kehittämisessä polkaistaisiin jarrua. Tämä olisi väärä ratkaisu, sillä ilmasto ei odota. Muilla keinoilla ei saavuteta päästötavoitteita päästökauppaa edullisemmin, nopeammin tai tehokkaammin.

On syytä muistaa myös se, että päästöllisen sähköntuotannon ja tuonnin syrjäyttäminen vähillä päästöillä ja kotimaassa tuotetulla sähköllä oli keskeinen avain sähkön hintakriisin selättämiseen

Lisäksi:

Lisääntyvät siirtoyhteydet eri maiden ja hinta-alueiden välillä vahvistavat markkinoiden toimintaa ja sähkön toimitusvarmuutta. Investoinnit niin kanta- kuin jakeluverkkoon ovat välttämättömiä.
Pidemmällä aikavälillä energia- ja ilmastopolitiikalla on keskeistä huolehtia erityisesti puhtaan sähkön tuotannon investointiedellytyksistä sekä yritysten toimintaympäristön ennakoitavuudesta. 
Yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin näkymän polttoaineiden ja sähkön verotukseen, jotta ne voivat jatkaa ilmastoinvestointeja.  
Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa ydinvoiman investointiedellytysten turvaamiseksi. Ydinvoima on keskeinen osa tulevaisuuden puhdasta energiajärjestelmää.
Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä vesivoiman merkitys säätävänä voimana kasvaa eikä sen toimintaympäristöä pidä heikentää.