Elinkeinoelämän keskusliiton, Akkuteollisuus ry:n, Bioenergia ry:n, Energiateollisuus ry:n, Metallinjalostajat ry:n, Suomen Uusiutuvat ry:n ja Suomen Vetyklusterin teettämän analyysin mukaan vaikutukset kansantalouteen nousisivat merkittävästi, mikäli suurempi osa hankkeista toteutuisi. Tällä hetkellä vireillä on lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita, joista vasta viitisen prosenttia on tuotannossa. Selvityksessä ennakoitu BKT:n kasvu edellyttäisi, että toteutettavien hankkeiden osuus nousisi kahteenkymmeneen prosenttiin. Kumulatiivisesti BKT-kasvu olisi 96 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana.
Vihreän siirtymän hankekannasta suuri osa kohdistuu sähköntuotantoon ja -verkkoihin. Näistä todennäköisesti toteutuviksi on arvioitu 33 miljardin investoinnit, jotka toisivat vuosittain noin miljardin BKT-lisän ja 200 miljoonan euron verotulot yhteiskunnalle 30 vuodeksi. Koko sähköhankkeiden kannan kansantaloudellinen potentiaali on tähän nähden lähes seitsenkertainen.
Mittavat sähköntuotanto ja -verkkoinvestoinnit ovat keskeinen mahdollistaja muille investoinneille. joita olisi toteutumassa 24 miljardilla. Tähän sisältyy mm. vedyn tuotantoa ja jalostusta, akkuteknologiaa, bioenergiaa, hukkalämmön hyödyntämistä, lämpöpumppuja, energiavarastoja, datakeskuksia, sähköisen liikenteen hankkeita ja hiilidioksidin talteenottoa. Toteutumassa olevat hankkeet toisivat vuosittain yli 2 miljardin euron BKT-lisän ja yli 300 miljoonan euron verotulot 30 vuodeksi. Koko potentiaali on tähän nähden yli kaksinkertainen.
”Sähkön tuotantoon on investoitu mittavasti, ja sähkön kysynnän kasvaessa volyymia on mahdollista kasvattaa”, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Joona Turtiainen.
”Hankekannasta toteutuvien investointien määrään voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottoa on ehdotettu ohjattavaksi osin pois voimalaitoskunnilta, mikä heikentäisi hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä. Tällaiset muutokset vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin investoida”, Turtiainen jatkaa.
Energiateollisuus julkaisi keväällä 2024 energiavision, jonka mukaan puhtaan siirtymän menestyksekäs toteutuminen edellyttää sähkön tuotantokapasiteetin merkittävää kasvua vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttäisi energiatuotannon 2,8 kertaistumista tulevan 15 vuoden aikana. Valtaosa kasvusta olisi tuulivoimaa, mutta myös ydinvoimaa tulisi kolmanneksen verran lisää.
Puhtaan siirtymän toteutuminen edellyttää merkittävää panostusta energiaverkkoihin. Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön jakelukapasiteetin pitäisi 2,6 kertaistua nykyisestä. Tällä hetkellä sähkön jakeluverkkoihin investoidaan vajaalla miljardilla vuodessa. Niin nyt julkaistun selvityksen kuin Energiateollisuuden keväisen energiavisionkin mukaan investointivauhtia pitäisi kasvattaa tuntuvasti.
”Suomessa on tällä hetkellä maailman parhaat sähköverkot, ja se on vetovoimatekijä kilpailtaessa puhtaan siirtymän hankkeista muiden maiden kanssa”, Turtiainen toteaa.
”Edun säilyttämiseksi on tehtävä jatkuvasti ennakoivia investointeja tuleviin tarpeisiin, mutta sähköverkkoja sääntelevä valvontamalli ei tätä tue. Puhtaan talouden kasvu voi olla käänteentekijä Suomelle, mutta sen eteen on tehtävä merkittäviä sääntelymuutoksia”, Turtiainen jatkaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiapolitiikka, teollisuuspolitiikka, energiateollisuuden visio ja strategia, edunvalvonta
