Energiateollisuus: Raskaampien keinojen käyttöönotto tarpeellista EU:n yhteisissä kaasuhankinnoissa

Tiedotteet

Julkaistu: 18.10.2022

Muokattu: 18.10.2022 20:02

EU:n komission esitys kaasun yhteisostoista hyödyttäisi Suomea. Euroopan komissio antoi tänään esityksen, jolla pyritään vaikuttamaan ennen kaikkea korkeaksi revenneisiin kaasun hintoihin EU:ssa. Komissio haluaa jäsenmaat ja markkinatoimijat mukaan nesteytetyn maakaasun (LNG, Liquified Natural Gas) yhteishankintoihin.

Aiemmin
yhteishankinnat ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen, mutta tämä ei ole
houkutellut jäsenmaita tai markkinatoimijoita mukaan. Nyt yhteiseen
järjestelmään liittyminen ja tietojen antaminen tulisi pakolliseksi osalle
kaasun hankintaa. Komission ajatuksena on, että yhteishankintojen kautta EU
saisi markkinavoimaa suhteessa myyjiin, mikä ehkäisisi jäsenvaltioiden
keskinäistä kilpailua. Sitä kautta hintoja voisi alas sekä parantaa kaasun
toimitusvarmuutta.

Kaasun
hinta heijastuu sähkön hintaan Euroopassa

– Suomi on
globaaleilla kaasumarkkinoilla pieni toimija ja joutuu kilpailemaan niukalla
markkinalla suurempia toimijoita vastaan. Tällä tavoin Suomen kaltaiset pienet
kaasutoimijat voivat hyötyä suurempien volyymeista ja pääsevät osaksi suuria
LNG-toimituksia, joita pieni markkinamme ei muuten välttämättä houkuttelisi,
sanoo Energiateollisuus ry:n kaasumarkkinoista vastaava asiantuntija Heikki Lindfors.

Yhteishankinnan
kautta ei kaasua ole pakko ostaa, mikäli muuta kautta voi saada sitä halvemmin.
Tämä on tärkeä ominaisuus komission ehdotuksessa.

–
Yhteishankinnoista on etua, kunhan ne eivät johda uusiin energiariippuvuussuhteisiin
tai liian pitkiin sopimuksiin fossiilisten polttoaineiden tuottajien kanssa.
Kriisin hoito ei saa vaarantaa energiasiirtymää, Lindfors jatkaa.

Komissio
haluaa myös lisätä kaasumarkkinan läpinäkyvyyttä ja kerätä enemmän
markkinatietoa

– Tämä on hyvä
tavoite. Kaasumarkkina on valtavassa myllerryksessä ja toimijoilla – mukaan
lukien EU:n komissiolla – on vaikeuksia ymmärtää mitä markkinoilla nyt tapahtuu
ja miltä tulevaisuus näyttää. Markkinatietoa tarvitaan lisää, sanoo
Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää.

Komissio
varautuu myös vielä pahempiin aikoihin kaasumarkkinoilla. Asetuksessa esitetään
mahdollisuus ottaa käyttöön maksimihinta kaasukaupassa sekä varaudutaan
poikkeusoloihin. Kriisitilanteessa valtioilla ja EU:lla on oltava valmius
kertoa, kenelle energiaa toimitetaan ja kenelle ei.

– On hyvä
luoda ennakolta pelisäännöt poikkeustilanteen varalta. Toivottavasti näitä
pelisääntöjä ei koskaan tarvitse käytännössä soveltaa. Suomessa on jo toimivat
ja harjoitellut käytännöt siitä, miten energia jaetaan poikkeusolojen aikana.
Solidaarisuutta ohjaavien sääntöjen lisäksi tarvitaan yhteinen ymmärrys, missä
oloissa sääntöjä jouduttaisiin soveltamaan. Hinta- ja määräsäännöstelylle on
oltava erittäin korkea kynnys, selventää Kohopää.

Tulevana
torstaina komission esittämästä asetuksesta keskustelevat EU-jäsenmaiden
valtionpäämiehet Eurooppa-neuvostossa ja seuraavalla viikolla energiaministerit
energianeuvoston kokouksessa. Päätöksiä voisi syntyä marraskuussa.