Työ toteutettiin kahtena ympäristöpoolin rahoittamana opinnäytetyönä Metropoliassa. Yhdessä työssä (tekijänä Taavi Verta) verrattiin poistoilmalämpöpumpun (PILP) ja lämmön talteenotolla varustetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon (LTO) elinkaaritaloutta sekä energiankäyttövaikutuksia rakennuksen ja yhdyskunnan kannalta.
Tutkittavaksi etsittiin kaksi kerrostaloa pääkaupunkiseudulta, joihin on asennettu poistoilmalämpöpumppu vuoden 2012 aikana. Kohteen energiankulutukset vuosilta 2009–2014 normeerattiin ja laskettiin PILP:n vaikutus energiankulutukseen ja kustannuksiin. Energiankulutus väheni toisessa kohteessa noin kolmanneksella ja toisessa melkein puolella.
LTO:n energiankäyttövaikutukset arvioitiin laskennallisesti. LTO:n investointikustannukset jouduttiin myös arvioimaan urakoitsijan toiseen kohteeseen tekemän kustannusarvion perusteella. LTO vähensi kohteiden energiankulutusta noin 20 %.
Yhdyskunnan kannalta molemmat järjestelmät vähensivät energiankäytön aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta 10–15 %. PILP vähensi CO2-päästöjä toisessa kohteessa noin 50 % ja toisessa noin 30 %. LTO:n päästövaikutukset olivat molemmissa kohteissa hieman yli 20 %.
Johtopäätös tässä työssä on, että PILP:n asennus on energiansäästömielessä kannattavaa. Jotta LTO:n asennukset asuntoosakeyhtiöissä yleistyisi, täytyisi investointikustannuksia saada alhaisemmiksi. Tähän vaadittaisiin uusia innovaatioita.
Toisessa opinnäytetyössä (tekijänä Iina Laxman) tarkoituksena oli kartoittaa LTO:n jälkiasennusten vaikutuksia asuinkerrostalojen sisäilmastoon. Tässä keskitytään laajemmin erilaisiin sisäilmastotekijöihin, lämmön talteenottoon sekä niiden mahdollisiin yhteyksiin. Työssä tarkasteltava asuinkerrostalokanta rajattiin kattamaan Suomessa 1960–1980-luvuilla rakennettuja kerrostaloja.
Työhön kuului teoriatarkastelun lisäksi kaksi asukaskyselyä asuinkerrostaloissa, joihin on jälkiasennettu poistoilman lämmön talteenottolaitteisto.
Johtopäätöksinä olivat mm. tiedonpuute päättäjien keskuudessa, liian lyhytkantoinen näkökanta toteutettavista korjauksista päätettäessä ja se tosiasia, ettei koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen kaikissa kohteissa ole kannattavaa. Toisaalta ilmanvaihtoon liittyvistä korjauksista luovutaan usein todennäköisesti vääristä syistä. Asukaskyselyjen vastauksissa oli havaittavissa tyypillisiä sisäilmastoon liittyviä ongelmia kuten epäsopivat lämpöolot ja veto, vaikka otanta oli melko pieni ja alun perin toivottuja vertailukohtia ei saatu toteutetuksi.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Sähköhuollon huoltovarmuus