Kuluttajakysely sähkömarkkinoista

Kyselyn aineisto on kerätty huhtikuun lopulla ja vastaajia oli 1015. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat täysi-ikäiset suomalaiset. Kokonaistuloksissa (N=1015) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3 %-yksikköä (95%:n luottamustasolla). Kyselyn toteutti YouGov Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Kyselyn tarkemmat tulokset ovat ladattavissa sivun lopusta löytyvästä linkistä.

Luottamus alaan

Kolme neljästä suomalaisesta luottaa sähkön riittävyyteen ja jakelun toimitusvarmuuteen vähintään vähintään melko suuressa määrin. Luottamus on kuitenkin laskenut viime vuosien aikana. Verkkopalvelun hinnan kohtuullisuuteen luotetaan vähiten. Yli puolet vastaajista luottaa markkinoiden toimivuuteen vähintään melko suuressa määrin.

Vastaajilta kysyttiin, missä määrin he luottavat sähkömarkkinoiden eri toimijoihin ja osa-alueisiin tällä hetkellä. Luottamus on selvästi korkeinta sähkön riittävyyteen ja jakelun toimitusvarmuuteen. Näidenkin suhteen kriittisiä on kuitenkin viidennes vastaajista. Oman sähkönmyyjäyhtiönsä toimintaan luottaa vähintään melko suuressa määrin kolme viidestä, mutta sähkönmyyjäyhtiöihin yleisesti vain kaksi viidestä. Verkkopalvelun hinnan kohtuullisuuteen luotetaan selvästi vähiten.

Missä määrin vuosien 2022-2023 sähkönhinnan voimakas nousu aiheutti taloudellisia vaikeuksia kotitaloudellesi?

Joka neljäs (24 %) arvioi, että vuosien 2022-2023 sähkönhinnan voimakas nousu aiheutti paljon taloudellisia vaikeuksia. Noin joka toinen (47 %) koki, ettei taloudellisia vaikeuksia aiheutunut lainkaan tai niitä aiheutui vain vähän. Vastaajat vastasivat asteikolla 1-5. 1 = ei vaikuttanut lainkaan, 5= vaikutti suuressa määrin. Arvio on parantunut selvästi sitten vuoden 2022 kyselyn. Pohjoismaisessa NordREG kyselyssä kesällä 2022 joka kolmas (36 %) arvioi sillä hetkellä korkeiden sähkön hintojen vaikuttaneen talouteensa paljon.

Ymmärrys ja kokemus energia-alasta

Asiakkaiden sähkömarkkinatietämyksessä ei ole tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina. Kyselyn perusteella nuorimmilla (alle 30-vuotiailla) on heikoin tietämys kyselyssä heille esitetyistä väittämistä ja yli 40-vuotiailla paras tietämys.

Useampi kuin neljä viidestä (86 %) tietää, että sähkönmyyjän voi vapaasti valita. 7 % kuitenkin uskoo, ettei näin ole ja yhtä iso osuus on epävarma. Jopa hieman näitä isompi osuus (18 %) kuitenkin toteaa, että asuinpaikka määrittää sähkönmyyjän. Verkkoyhtiön asiakkuuden pysyvyys pääosin ymmärretään, mutta tämän suhteen jo joka neljäs on väärässä tai epävarma.

Myyjän vaihdon helppouteen ja sopimusvaihtoehtojen määrään ja vertailtavuuteen suhtaudutaan kriittisemmin kuin ennen. Tyytyväisiä on silti enemmän kuin kriittisiä, lukuunottamatta väitteitä ”Voin luottaa sähkönmyyjän antamiin tietoihin ja neuvoihin” sekä ”On helppo ymmärtää, miten hintä määräytyy ja mitä sopimukseen sisältyy”. Ne kuluttajat, jotka kokivat vuosien 2022-23 sähkön hinnan nousun taloudessaan raskaana, suhtautuvat selvästi muita kriittisempiä esitettyihin väittämiin. Pörssisähkösopimusasiakkaat suhtautuvat väitteisiin muita positiivisemmin.

Kuvaaja kuluttajakyselyn vastaajien sähkönmyyntiä koskevista uskomuksista. — Vastaajille esitettiin kysymys muodossa ”Kun sinun on seuraavan kerran tehtävä uusi sähkösopimus, missä määrin uskot, että…?” Sähkönmyyjän vaihtamisen helppouteen uskotaan eniten.

Kuluttajien aktiivisuus ja kiinnostus uusiin tuotteisiin

Kyselyn mukaan kuluttajat ovat useimmin valmiita käyttämään tai käyttävät jo kulutusseurantapalvelua, sähkönkäytön ajastamista ja apuvälineitä sähkön säästämiseksi. Pörssisähkösopimusasiakkaat ovat keskimäärin muita kiinnostuneempia näistä eri mahdollisuuksista. Tämä näkyy erityisesti halussa ajoittaa sähkönkäyttöä. Pääasiassa sähköllä lämmittävät ja eniten sähköä käyttävät ovat myös muita kiinnostuneempia heille esitetyistä toimintatavoista.

Kuvaaja, joka näyttää kuinka kiinnostuneita vastaavat ovat toimimaan esitetyillä toimintatavoilla aktiivisena osana sähkömarkkinoita. — Vastaajilta kysyttiin, kuinka kiinnostuneita he ovat toimimaan esitetyillä tavoilla. Kulutusseurantapalvelua, sähkönkäytön ajastamista ja apuvälineitä sähkön säästämiseksi ollaan useimmin valmiita käyttämään tai jo käytetään. Näitä asioita on vähintään melko kiinnostunut käyttämään (tai jo käyttää) yli puolet suomalaisista.

Sähköverkkopalvelun tuntemus parantunut hieman

Tuorein kysely osoittaa, että asiakkaiden tietoisuus sähköverkkopalvelusta on hieman parantunut vuoden 2019 tasosta, mutta se ei edelleenkään ole kovin korkea.

Sähköverkkoyhtiön osuus asiakkaan koko sähkölaskusta on keskimäärin noin kolmannes. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mitä kuluja sähköverkkoyhtiön laskulla katetaan. Vastaajat saivat valita kaikki luetellut asiat, joita heidän mielestään sähkönsiirtomaksulla katetaan.

Vastaajien näkemykset siitä, mitä kuluja heidän mielestään sähköverkkoyhtiön laskulla katetaan.

Noin puolet suomalaisista tietää, että sähköverkkoyhtiön siirtolaskulla katetaan sähköverkon rakentamisen, ylläpidon ja vikojen korjausten kustannuksia. Harvempi tiesi, että verkkopalvelumaksulla katetaan myös kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia sekä operatiivisia kuluja, kuten laskutuksen asiakaspalvelun ja mittauksen kustannuksia.

Kyselyn perusteella asiakkaat, joilla on isompi sähkönkulutus, tuntevat useammin tehomaksun.

Kuvaaja, joka näyttää miten hyvin kuluttajat tuntevat tehomaksun käsitteen. Vastaukset jaoteltu sähkönkulutuksen mukaan. Mitä isompi sähkönkulutus on, sitä useammin kuluttajat tunnistavat tehomaksun.

Yli puolet vastaajista joilla oli vähintään jonkinlainen käsitys tehomaksusta oli samaa mieltä siitä, että tehomaksu tasapainottaa verkon kuormitusta. Väitteen ”tehomaksun määräytyminen on selvää” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli vain 30 prosenttia vastaajista.