Verkonrakennus ja maankäyttö
Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen omistajat ostavat energiaverkkojen suunnittelun, rakentamisen, huollon ja kunnossapidon suureksi osaksi ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Verkon omistaminen on eriytymässä rakentamisesta ja kunnossapidosta. Myös suurhäiriöiden hoito tehdään tehokkaasti ja joustavasti palveluyhtiöiden voimin. Palveluyritykset tuottavat monenlaisia palveluita energia-alan tarpeisiin. Palveluihin sisältyy esimerkiksi verkon urakointia, asennuksia, tietojärjestelmiä, laitevalmistusta, automaatiota, teollisuusinstallointeja, valvomopalveluita, energianmittausta, koulutusta ja laskutuspalveluja.
Palveluyritykset työllistävät runsaasti energia-alan ammattilaisia joka puolella Suomea. Verkonrakennus- ja palveluntuotantoyhtiöt tekevät paikallisesti tiivistä yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa ja oppisopimuskoulutuksen kautta on saatu erittäin osaavaa ja motivoitunutta nuorta työvoimaa. Myös ulkomaisen työvoiman käyttö voi tulla tarpeelliseksi suurien verkko- ja tuotantoinvestointien toteuttamiseksi säädetyssä ajassa.
Yksityisesti omistettujen yritysten ohella monet palveluyritykset ovat kotimaisten energiakonsernien omistuksessa. Monet verkonrakennusyhtiöt rakentavat ja ylläpitävät sähköverkkojen lisäksi esimerkiksi voimalaitoksia, televerkkoja tai katuvalaistusta. Saman palveluyhtiön asiakkaina voikin energiayhtiöiden lisäksi olla teollisuusyrityksiä ja teleoperaattoreita. Kaukolämpöverkkoa rakentavat muutaman valtakunnallisen toimijan ohella useat paikalliset urakointiyritykset.
Suuret suomalaiset energia-alan palveluyhtiöt toimivat myös muualla Euroopassa, erityisesti pohjoismaissa.
Maankäytössä pyritään minimoimaan haitat maanomistajalle
Energiaverkot on asennettava sinne, missä energiaa tarvitaan. Tavoitteena on aina löytää sellainen paikka, missä johdoista aiheutuu maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa ja asentaminen on kustannustehokasta. Ennen sijoittamista tarvitaan maanomistajan lupa. Luvan saaminen perustuu eri alueilla eri lainsäädäntöön. Esimerkiksi yksityisten maanomistajien ja kuntien alueilla lupamenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, maantiealueilla maantielaki ja vesistöjen yhteydessä vesilaki.
Yhtiöt pyrkivät yleensä ensisijaisesti tekemään maanomistajan kanssa sopimuksen johtojen ja putkien sijoittamisesta. Tarvittaessa lupa voidaan kuitenkin hakea myös viranomaispäätöksenä esimerkiksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Tietyillä alueilla kuten maanteillä, tarvitaan aina viranomaisen tekemä sijoittamispäätös.
Johtoaluesopimukset – sopimusmallit
Sopimuspohjamalli – Sähköverkkojen sijoittaminen yksityistien tiealueelle
Johtoaluesopimuspohjat – yhteinen malli / kaapelit (su, sv, engl.)
Yhdyskuntaa palvelevien johtojen sijoittaminen (Kuntaliitto ja Energiateollisuus)
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu