Kaukolämpö ja kaukojäähdytys
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Olemme kaukolämmön tuotannon edelläkävijöitä ja kaukolämmön tuotanto on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaiden suurinta. Taajamien lämpö tuotetaan paikallisesti lähellä asiakasta.
Kaukolämpö tuotetaan lähellä asiakasta
Kaukolämmön tuotannossa tavoitellaan hiilineutraalia tulevaisuutta
Kaukolämpö tuotetaan yleensä tuotantolaitoksissa joko yhdessä sähkön kanssa tai pelkästään lämpönä. Samassa kaukolämpöverkossa on useampia tuotantolaitoksia, jotta lämpöä voidaan tuottaa vuodenajan mukaan vaihtelevaan tarpeeseen. Varakapasiteetilla taataan lämmöntuotanto myös huolto- ja häiriötilanteissa.
Polttoaineina on paikkakunta- ja tuotantolaitoskohtaisesti puu tai muu biomassa, kivihiili, maakaasu, turve, jäte tai öljy. Polttoaineen valinnassa on huomioitava toimitusvarmuus, kokonaistaloudellisuus ja ympäristövaikutukset. Vain ajoittain käytettävien tuotantolaitosten polttoainevalinnassa varastoitavuus on tärkeää. Hiilineutraalia lämmöntuotantoa tavoiteltaessa fossiilisten polttoaineiden osuus on pienentynyt alle puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päästöttömän tuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on jo yli 60%. Monessa kunnassa kaukolämpö tuotetaan kokonaan kotimaisilla polttoaineilla.
Päästöttömän tuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on jo yli 60%.
Kaukolämmön tuotantotapoina yleistyvät erilaiset lämpöpumput sekä ns. hybridiratkaisut, joissa ainakin osa kaukolämmöstä tuotetaan muilla kuin polttoon perustuvilla ratkaisuilla. Teollisuuden ylijäämälämpöä ja esimerkiksi datakeskusten ja jätevesien lämpöjä voidaan hyödyntää lämpöpumppujen avulla kaukolämmöksi.
Lämmitystä ja jäähdytystä yhdistävät tuotantoratkaisut tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaukolämmöntuotantoon. Kaukolämmöntuotannon kehityssuuntina kiinnostavat mm. aurinkolämpö, ns. kaksisuuntainen kaukolämpö ja perinteistä matalampien lämpötilatasojen hyödyntäminen kaukolämpöverkoissa. Alalla seurataan mielenkiinnolla syvältä maankuoresta saatavan geotermisen lämmön sekä lämmön kausivarastoinnin mahdollisuuksia.
Kaukolämpöjärjestelmässä voidaan laajamittaisesti siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa sitä mukaa, kun lämmöntuotantoa muutetaan uusiutuvaan energiaan perustuvaksi.
Kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä kaukojäähdytystä
Kaukojäähdytys on keskitetysti tuotetun jäähdytetyn veden putkistoissa tapahtuvaa jakelua useille rakennuksille, joissa sitä hyödynnetään ilmastoinnin jäähdytykseen. Keskitetyllä tuotannolla päästään suurempiin yksikkökokoihin, jolloin energiaa voidaan tuottaa kustannustehokkaasti.
Rakennuskohtaiseen jäähdytykseen verrattuna kaukojäähdytys on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Se on lisäksi hinnaltaan kilpailukykyinen, vaivaton ja luotettava jäähdytysenergian lähde.
Kaukojäähdytystä käyttävät rakennukset hyötyvät kaukojäähdytyksestä monin tavoin: jäähdytyskoneiden aiheuttama ilma- ja runkoäänet ja tärinä vältetään, jäähdytyskoneille varatut tilat vapautuvat muuhun käyttöön, julkisivua rumentavia lauhdutusyksiköitä ei tarvita eikä siten myöskään jäähdytyskoneiden huollolle ja kunnossapidolle ole tarvetta.
Kaukojäähdytys yleistyy nopeasti
Kaukolämpöyritykset tarjoavat kaukojäähdytystä jo usealla paikkakunnalla Suomessa. Toimintaperiaate on verrattavissa kaukolämmitykseen sillä poikkeuksella, että kaukojäähdytyksessä asiakkaalta siirretään ylimääräinen lämpö energiayrityksen kaukojäähdytysveteen.
Jäähdytystarve johtuu paitsi auringosta myös rakennusten sisäisistä lämmönlähteistä kuten koneista, tietotekniikasta ja muista sähkölaitteista. Rakennuksessa voi esiintyä kylminä vuodenaikoina jäähdytystarvetta samanaikaisesti lämmitystarpeen kanssa. Kaukojäähdytysenergiaa voidaan toimittaa myös teollisuuden prosessien tai elintarviketeollisuuden valmistus- ja säilytystilojen jäähdyttämiseen.
Kansallinen kaukolämpöalan strategia 2030
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu