Lausunto elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta

Esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain korkovähennysrajoitussäännöksiä siten, että yhteisö saisi eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja, mikäli ne kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan huoltovarmuuskriittisiä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita. Yhteisöjen omille etuyhteysyrityksilleen suorittamat korot ja konsernin sisäiset nettokorkomenot olisivat kuitenkin korkovähennysrajoituksen piirissä, ja poikkeus koskisi vain kolmansille osapuolille ja mahdollisten julkisyhteisöomistajien etuyhteysyrityksille suoritettuja korkoja.

Yhteisön olisi oltava yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetussa laissa tarkoitettu kriittinen toimija tai yhteisöön olisi sovellettava vähintään vastaavia velvoitteita. Edellä mainittu laki perustuu niin sanottuun CER-direktiiviin. Sääntelyssä tarkoitetut kriittiset yritykset on tullut määrittää 17.7.2026 mennessä.

Nykyistä laajempi nettokorkomenojen vähennysoikeus koskisi vain infrastruktuurihankkeesta kertyvien lainojen nettokorkomenoja. Oikeus vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenojaan olisi siis hankekohtainen, eli yhteisön olisi selvitettävä erikseen infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta saadut tulot ja muusta toiminnasta tulot sekä niihin kohdistuvat menot ja muut vähennykset.

Ehdotus perustuisi niin sanotun veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin ((EU) 2016/1164) korkovähennysrajoitussääntelyn pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen.

Energiateollisuuden lausunto

Energiateollisuus ry kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Energiateollisuuden suurissa ja laajoissa investoinneissa tarvitaan huomattava määrä ulkopuolista rahoitusta oman pääoman lisäksi. Ulkopuolisen rahoituksen korkokustannukset ovat merkittävä kustannuserä investoijalle.

Vuoden 2019 alusta tehtiin kansalliseen lakiin muutoksia, joilla rajoitetaan yritysten mahdollisuutta vähentää korkoja (korkovähennysrajoitus). Lakimuutosten taustalla oli veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin ((EU) 2016/1164) voimaan saattaminen. Lakimuutoksen sivuvaikutuksena energia-alan suuriin investointeihin tuli merkittävä kustannusten nousu vaikeuttaen myös uusien hankkeiden investointiedellytyksiä. Asia on koskenut erityisen voimakkaasti ns. Mankala-yhtiöitä, jotka on perustettu toteuttamaan pitkäikäisiä ja suuria pääomia vaativia tuotantoinvestointeja, ja jotka ovat joutuneet korkovähennysoikeuden säännösten ja yhtiörakenteen vuoksi epäedulliseen asemaan.

Jo vuonna 2018 veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin implementoinnin yhteydessä eduskunta edellytti korkovähennysoikeuden palauttamisen mahdollisuuksien selvittämistä tietyille energiahankkeille ja muiden rajattujen, yhteiskunnalle tärkeiden infrastruktuurihankkeiden rajaamiseksi korkovähennysrajoitusten ulkopuolelle. Asiaa on pyritty edistämään sen jälkeen edellisen ja nykyisen hallituksen toimesta.

Pidämme erittäin kannatettavana lakiesitystä, jossa yhteisö saisi eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja, mikäli ne kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan huoltovarmuuskriittisiä pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita. Asia on tärkeä niin tulevien kriittistä huoltovarmuutta parantavien ja puhdasta siirtymää edistävien kuin jo tehtyjen investointien kannalta.
Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Asiaa on pyritty edistämään useamman hallituksen toimesta ja laki tulee saattaa mahdollisimman pikaisesti voimaan. Asian viivästymisen vuoksi on vähintäänkin perusteltua, että verovuodelta 2026 kertyneitä ja vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja saisi vähentää vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

Asian merkittävyyttä ja laajuutta on lisännyt toimintaympäristössä tapahtunut muutos, kun noin 10 vuoden ajan hyvin matalalla olleet korot ovat nousseet merkittävästi. Ne ovat nyt huomattavasti korkeammalla tasolla verrattuna aikaan, kun korkovähennysrajoituksista säädettiin. Tämä nostaa nykyisestä lainsäädännöstä aiheutuvia kustannuksia kansallisesti ja huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeille hankkeille merkittävästi.

Lisäksi kiinnitämme huomiota hallituksen esityksessä seuraaviin näkökulmiin ja yksityiskohtiin:

Laki antaisi paremmat edellytykset kansallisten suurten energia- ja ilmastopolitiikan sekä huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta tärkeiden energiainvestointien toteutumiselle.
Lain soveltamisalan osalta on keskeistä, että lakia sovelletaan myös ennen poikkeuksen säätämistä aloitettuihin ja valmistuneisiin huoltovarmuuskriittisiin pitkän aikavälin infrahankkeisiin.
Nykyistä laajempi nettokorkomenojen vähennysoikeus koskisi vain infrastruktuurihankkeesta kertyvien lainojen nettokorkomenoja. Mikäli muun toiminnan osuus muodostaa alle 10 prosenttia yhteisön liikevaihdosta, toiminnan katsotaan tätä pykälää sovellettaessa muodostuvan kokonaan infrastruktuurihanketta koskevasta toiminnasta. Tämä on hallinnollisen taakan näkökulmasta erittäin perusteltua.
On tärkeää tunnistaa, että energia-alan investoinnit ovat hyvin pitkäaikaisia, ja rahoitusta ei yleensä ole saatavilla koko investoinnin elinkaaren ajaksi, vaan rahoitusta joudutaan uusimaan määräajoin. Täten huoltovarmuuskriittisen infrastruktuurin investointien uudelleenrahoituksen jälkeisten korkojen tulee olla myös täysimääräisesti lain soveltamisalan mukaisia verovähennyskelpoisia menoja. Kun yhteisön koko tai lähes koko toiminta muodostuu huoltovarmuuskriittisestä infrastruktuuritoiminnasta (10 prosentin sääntö), toimintaan otettujen ja myöhemmin uudelleenrahoitettujen lainojen yhteys infrastruktuurihankkeeseen tulee voida osoittaa yhteisö- ja toimintotasolla ilman investointi- tai lainakohtaista jäljitystä.
Lain soveltamisalan tulee olla energiainvestointien osalta mahdollisimman laaja (sisältäen esimerkiksi infrahankkeeseen liittyvät ympäristö-, turvallisuus- ja lupavelvoitteiden edellyttämät investoinnit).
Ennakoitavuuden ja investointivarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että investointia suunnittelevan yrityksen tulisi saada hyvissä ajoin ennen investointi- tai rahoituspäätöstä sitova ennakkotieto siitä, katsotaanko yhteisö kriittiseksi toimijaksi ja onko hanke laissa mainittu huoltovarmuuskriittinen pitkän aikavälin infrastruktuurihanke.
Verohallinnon tiedotteen mukaan vuoden 2027 verotuksessa voitaisiin vähentää vuonna 2026 kertyneitä ja aiemmin vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja. Tiedotteen sanamuoto tukee siten tulkintaa, jonka mukaan vähennysoikeus kattaisi myös ennen vuotta 2026 syntyneet vähentämättömät korot. Oikeustilaa ei kuitenkaan tulisi jättää pelkästään tiedotteessa esitetyn tulkinnan varaan. Ehdotettu täsmennys voimaantulosäännöksessä tai vähintään sen perusteluissa olisi vahvistettava, että vuoden 2027 verotuksessa voidaan vähentää myös ennen vuotta 2026 syntyneet ja verovuodelle 2026 siirtyneet vähentämättä jääneet nettokorkomenot siltä osin kuin ne kohdistuvat EVL 18 c §:ssä tarkoitettuun infrastruktuurihankkeeseen.