EU:n päästökauppajärjestelmä on ilmastopolitiikan keskeinen markkinaehtoinen, teknologianeutraali ja kustannustehokas ohjauskeino. Sen uskottavuus perustuu ennakoitavaan päästövähennyspolkuun, pienenevään päästöoikeuksien määrään ja investointeja ohjaavaan hiilidioksidihintaan. Järjestelmää ei tule heikentää tavalla, joka vähentää päästövähennyskannustimia.
Energiateollisuus yhtyy näkemykseen, jonka mukaan päästövähennykset tulee ensisijaisesti toteuttaa EU:ssa, mutta suhtautuu valtioneuvostoa kriittisemmin kansainvälisten ilmastoyksiköiden liittämiseen päästökauppaan. Vähennyskerrointa ei tule avata kesken päästökauppakauden, vaan sen on ohjattava määrätietoisesti päästövähennyksiin.
Energiateollisuus tukee valtioneuvoston linjauksia vertailuarvoihin perustuvasta ilmaisjaosta, kilpailukykyisistä rahastoista ja jätteenpolton sisällyttämisestä päästökauppaan.
Energiateollisuus korostaa tarvetta luoda mahdollisimman vahvat liiketoimintaedellytykset CCS-, CCU-, BioCCS-, DACCS- ja muille hiilenpoistoinvestoinneille. Pysyvien poistojen markkinan kehittäminen tukee sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista että uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Energiateollisuus katsoo, että kaikkien ehdotettujen muutosten yhteisvaikutuksesta liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrään ja hinnanmuodostukseen tarvitaan kokonaisarvio. Arviossa tulee huomioida LRF-muutokset, pysyvien hiilenpoistojen rahoitusjärjestely ja markkinavakausmekanismin toiminta.
Päästökaupan tavoitetason tulee olla riittävän kunnianhimoinen, jotta edelläkävijät eivät joudu epäedulliseen asemaan. Liian väljä päästökatto heikentäisi hiilidioksidihinnan ohjausvaikutusta ja investointivarmuutta sekä siirtäisi päästövähennysten taakkaa järjestelmän ulkopuolisille aloille, joilla toimet olisivat kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ilmastopolitiikka, päästökauppa
- 24.6.2026 Synkistely ei pysäytä energiasiirtymää
- 13.11.2025 Minkälainen on uusi EU:n ilmastolaki?