Sisukas suorittaja vai energiamurroksen Euroopan mestari?

Suomalainen yhteiskunta, energiankäyttäjät ja ympäristö hyötyvät valtavasti energiamurroksen Euroopan mestaruudesta vuonna 2040. Energiaa riittää sähköistyneen yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Samalla huolehditaan luontopääomasta. Kehittynyt ja puhdas energiajärjestelmä perustuu tuotannon ja kulutuksen joustavaan yhteistyöhön vahvojen verkkojen välityksellä.

2020-luvun haasteet on taklattu mittavilla energiantuotannon ja -verkkojen investoinneilla, jotka ovat luoneet otolliset olosuhteet uuden ajan teollisuudelle ja palveluille. On kirjoitettu uusi luku Suomen menestystarinaan ja turvattu hyvinvointivaltion rahoittaminen.

Vähemmänkin rohkeassa tulevaisuuskuvassa Suomi on tehnyt vaativan ja sisukkaan suorituksen. Olemme huolehtineet velvollisuuksistamme, mutta saamme lukea muiden menestystarinoita.

Puhdas energia kilpailutekijänä ja vihreän kasvun mahdollistajana

Suomen taloutta 2040 siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteenotettuun hiilidioksidiin. Niiden rakentuminen pohjaa luotettavaan ja kilpailukykyiseen energiaan.

Vihreää vetyä käytetään teollisuuden puhdistajana ja synteettisten polttoaineiden raaka-aineena. Datatalous palvelinkeskuksineen käyttää paljon puhdasta sähköä. Sähköistynyt talous on iskussa, ja teollisuuden ja palveluiden sivutuotteena syntyvä lämpö pitää kotimme lämpiminä päästöttömästi.

Energiatulevaisuus tarvitsee tekijänsä

Mistä koostuu energiamurroksen Euroopan mestaruusjoukkue? Ainakin asentajista, tuotekehittäjistä, digitaitajista, teknisistä myyjistä, asiakaspalvelijoista, ydinfyysikoista ja poikkitieteellisistä moniosaajista. He kehittävät ja ottavat käyttöön jatkuvasti uusia yhteiskuntaa, energiankäyttäjiä ja ympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja. Erityisen arvokkaita taitoja valoisan energiatulevaisuuden rakentamisessa ovat:

• Oppimiskyky, vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu
• Luonnontieteet ja matematiikka
• Digitalisaatio ja data-analytiikka
• Kyberturvallisuus
• Asiakaspalvelu ja myynti
• Projektijohtaminen
• Ympäristövastuu ja kestävä kehitys

Mikäli saavutamme energiamurroksen Euroopan mestaruuden vuonna 2040, työllistää energia-ala suoraan ja välillisesti 100 000 henkilöä. Jos jäämme sisukkaiksi suorittajiksi, on luku 60 000 henkilöä.

Vetytalous vaatii toteutuakseen lisää sähköä

Vedystä tuotetaan polttoaineita kohteisiin, joissa siirtyminen suoraan sähköön ei kannata. Ilmastoneutraaleja polttoaineita saadaan yhdistämällä vetyä talteenotettuun bioperäiseen hiileen.

Vedyn tuotannon jousto ja varastointi tasaavat sähkön hinnan vaihtelua. Vedyllä käydään myös kansainvälistä energiakauppaa.

Vuonna 2040 energiamurroksen Euroopan mestarina Suomi tuottaa 10 % Euroopan vihreästä vedystä, ja se vaatii 100 TWh päästötöntä sähköä. Sisukas suorittaja -skenaariossa Suomi tuottaa Euroopan vihreästä vedystä vain yhden prosentin, mikä vaatii 10 TWh päästötöntä sähköä.

Sisukkaan suorittajan skenaariossa voimakkaan vetytalouden kasvun edellytykset eivät ole toteutuneet Euroopassa, ja pääosa Euroopan vedyn tarpeesta katetaan tuonnilla. Meilläkin vihreä vety korvaa osan teollisuuden vedyntarpeesta ja uutta synteettisten polttoaineiden tuotantoa on syntynyt rajoitetusti.

Päästöt pakkaselle

Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa, mikä pudottaa päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030.

Hiilensidonta sekä jätteenpoltossa että biomassaa käyttävissä laitoksissa mahdollistaa energiasektorin nettopäästöjen laskemisen nollaan tai jopa negatiivisiksi vuoteen 2035 mennessä.

Hiili talteen tai takaisin kiertoon uusina tuotteina

Hiilidioksidin talteenotto tarjoaa lisäkeinon hiilineutraalisuuden saavuttamiseen ja edelleen hiilidioksidin poistoon ilmakehästä.

Suomessa syntyy tällä hetkellä 28 Mt bioperäistä hiilidioksidia erityisesti metsäteollisuudessa, sekä myös jätteenpoltossa ja muussa energiantuotannossa. Tämä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen, ja joko varastoida pysyvästi tai käyttää erilaisissa tuotteissa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.

Tällä hetkellä varastointi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ilmastopaneelin teettämän selvityksen mukaan Suomen teollisista päästölähteistä talteenotetun ja varastoidun hiilidioksiditonnin arvioidut kokonaiskustannukset vuoden 2030 tienoilla vaihtelevat noin 120-240 euron välillä talteenottokohteesta riippuen.

Suomessa suunnitelmat painottuvat talteenotetun hiilidioksidin hyödyntämiseen mm. synteettisen metaanin ja metanolin tuotannossa, joita voidaan käyttää polttoaineina ja kemikaalien raaka-aineena.

Puhtaan sähkön ennennäkemätön kasvu

Puhdas energia tuo elinvoimaa koko Suomeen. Energiantuotannon Euroopan mestari -skenaariossa maatuulivoiman tuotanto on kahdeksankertaistunut. Mestari tarvitsee myös mittavan määrän m erituulivoimaa, aurinkovoimaa ja pienydinvoimaa. Ylläpidetty ja kehitetty vesivoima, perinteinen ydinvoima ja kestävät polttoaineet tasapainottavat tuotantoa. Jos emme pysty tähän, kuka muu muka?

Suomen ilmasto- ja energiavelvoitteiden täyttäminen on sisukas suoritus, jos talouskasvu jää samalla pieneksi. Puhdasta sähköä saadaan lisää merkittävistä investoinneista tuuli- ja aurinkovoimaan.

Tuulivoima pyörittää hyvinvointivaltiota

Vuonna 2040 Suomessa on 7 500 tuulivoimalaa. Ne on sijoitettu yhteiskunnan, luonnon ja energiajärjestelmän kannalta fiksuihin paikkoihin maalle ja merelle. Suomen sähköverkot ovat vahvat, ja Itä-Suomen tutkien toimintaan liittyvät haasteet on ratkaistu. Siten tuulivoiman paikalliset hyödyt jakautuvat koko harvaan asuttuun maahan.

Edullisuutensa ansiosta tuulivoimalla tuotetaan kaksi kolmasosaa Suomen sähköstä. Luonto- ja maisemavaikutuksia hallitaan joustavalla sijoittamisella ja vastuullisella hankesuunnittelulla.

Suorittaja-Suomessa tuulivoimaloita on vain 3 500 ja niiden sijoittelu on keskittynyttä. Suomi ei saa tuulivoimasta kaivattua hyvinvointivaltion uutta moottoria.

Verkot mahdollistavat murroksen

Uusi energiajärjestelmä perustuu vahvoihin verkkoihin. Suomen onnistuminen verkkojen rakentamisessa pohjaa huippuosaamiseen ja erinomaiseen lähtötasoon sekä älykkäisiin kannusteisiin. Paljon entistä vahvemmassa sähkönjakeluverkossa uusi tuotanto ja kulutus saadaan kohtaamaan. Vedyllä katetaan peräti puolet Suomen pohjois-eteläsuuntaisesta energiansiirrosta.

Lämpöverkot mahdollistavat teollisuuden ja datakeskusten tuottaman lämmön hyödyntämisen kaupungeissa. Lämpövarastoihin saadaan säilöttyä jopa kesällä tuotettua lämpöä talven varalle.

Sähköjärjestelmän tasapaino rakentuu monipuolisista joustoista

Hinnaltaan kilpailukykyinen, vaihteleva energiantuotanto on 10-kertaistettu Suomessa. Energiajärjestelmän tasapainosta huolehditaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoiman vaihtelua tasapainottavat vesi- ja ydinvoima sekä polttoaineita käyttävä kapasiteetti. Teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen sähkönkäyttö joustaa aktiivisella ja automaattisella ohjauksella. Lämpöverkot varastoivat suuria määriä energiaa.

Vedyn tuotanto joustaa vetyverkoston ja -varastojen avulla. Sähkönsiirtoyhteyksiä naapurimaihin tarvitaan mestari-Suomessa yli kaksi kertaa vuotta 2023 enemmän. Tasapainottamista helpottavat sääriippuvaisen tuotannon hyvä ennustettavuus ja alaspäin säätö tarvittaessa.

Luonto asettaa energiamurroksen reunaehdot

Irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja niiden tuotantoketjuista on energia-alan suurin ympäristöteko. Ilmastonmuutoksen hillintä torjuu tehokkaasti luontokatoa.

Luontoarvoista huolehditaan riippumatta siitä, päädymmekö Euroopan mestariksi vai tekemään sisukkaan suorituksen. Haasteen mittasuhteet ja ratkaisutavat ovat osin erilaiset. Vahvan talouskasvun Suomessa energiajärjestelmä on isompi, mutta myös mahdollisuudet torjua ja kompensoida luontovaikutuksia ovat suuremmat.

Maankäyttö on keskeinen luontovaikutusten määrittäjä. Tuulivoimalat ovat aiempaa isompia. Siksi ne vaativat vähemmän kokonaispinta-alaa luonnossa, ja luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on voitu välttää. Lisääntyneen ydinvoiman vähäinen tilantarve on pienentänyt energian maankäyttövaikutuksia.

Monimuotoinen luonto voi menestyä myös energiaverkkojen ja -tuotannon ympäristössä, kun toimitaan sopusoinnussa ja paikallisia olosuhteita vaalien.

Energian tuotantoon ja jakeluun tarvittavat pinta-alat vuonna 2040

• 1,7 % Suomen pinta-alasta on alle 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta – vastaa Kuusamon kokoista aluetta
• 0,4 % on sähköjohtojen alla tai maakaapeleiden päällä – vastaa Hyrynsalmen kokoista aluetta
• 0,3 % Suomen metsäalaa vastaava määrä puuenergiaa otetaan teollisuuden sivuvirroista kaukolämmöksi ja sähköksi – vastaa Hartolan kokoista aluetta
• 0,05 % Suomesta on aurinkovoiman käytössä – vastaa Kustavin kokoista aluetta.

Asiakas hyötyy hyvän kierteestä

Energiamurros ei synny ilmaiseksi, mutta sen tekemättä jättäminen olisi mittaamattoman kallista. Menestyvään Suomeen on sijoittunut kokonaan uusia energiankäyttäjiä, jotka kantavat osansa tuotanto- ja verkkoinvestointien kustannuksista. Vahva talous mahdollistaa hyvinvointivaltion palvelut heikommassa asemassa olevista huolehtimiseksi.

Teollisuus osallistuu aktiivisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainon hakemiseen. Asiakkaat voivat hyödyntää hintavaihtelua sopimusmallien, oman energiantuotannon, varastojen ja kulutusohjauksen automatiikan avulla. Lisäksi kotitaloudet ja yritykset voivat valita itselleen sopivan tavan suojautua hintavaihtelun riskeiltä. Energiayhtiöt toimivat näissä asiakkaiden kumppaneina.

Sisukkaan suorittajan Suomi ei ole houkutellut energiankäyttöinvestointeja, joten sähköntuotantoa, joustoja ja varastoja tarvitaan vähemmän.

Yhteenveto: näköpiirissä valoisa energiatulevaisuus

Energia-ala kutsuu kaikki tekemään Suomesta energiamurroksen Euroopan mestarin. Mahdollisuudet ovat huomattavasti suurempia kuin valoisan tulevaisuuskuvan tiellä olevat rajoitteet.

Suomen tulee tavoitella energiamurroksessa enemmän kuin ilmastovelvoitteidensa täyttämistä. Puhtaasta energiasta voidaan saada vahva kasvutekijä. Kasvu syntyy investoimalla vielä mittavammin kuin menneinä vuosina. Puhtaaseen energiaan liittyvän teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kasvulla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia etenkin vientiteollisuudessa, ja se auttaa meitä rahoittamaan hyvinvointivaltion menoja. Sähköntuotannon mittavasta kasvusta suurin osa muodostuu tuulivoimasta, mutta muitakin tuotantomuotoja tarvitaan lisää. Sähköistyminen, vetytalous ja lämpöverkkojen tuomat joustot muodostavat kilpailukykyisen ja luotettavan kokonaisuuden.

Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen sekä vetyverkkojen rakentaminen on edellytys kasvulle, sillä niiden avulla uusi tuotanto ja kulutus saadaan tasapainoon. Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön kaikki säävaihtelevaa tuotantoa tasapainottavat tekijät ja mukautua uuteen toimintatapaan.

Vahvan kasvun myötä myös vastuu ja kyky löytää uusia tapoja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseksi on suurempi. Uusi, aiempaa luonnonmukaisempi energiajärjestelmä mahtuu kyllä Suomeen. On tärkeää, että sen tuoma hyvinvointi jakautuu koko maahan.

Energiamarkkinat ohjaavat energiajärjestelmän kehitystä vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Asiakas on uusine vaihtoehtoineen ja palveluineen hyvässä asemassa tulevaisuuden energiamaailmassa.

Valoisa energiatulevaisuus on tehtävissä.

Askelmerkit päätöksenteolle

Suomi on kohdannut jatkuvasti talouteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, eikä kilpailun maailma ole aina reilu. Meidän pitää olla muita parempia luomaan hyvää investointiympäristöä ja tarttumaan omiin vahvuuksiimme. Valtiontukikilpailussa emme pärjää.

Vahvuuksia meillä on paljon, kuten esimerkiksi hyvät tuuliolot, laaja pinta-ala, korkea osaaminen, varmat verkot, digitalisaatio, vakaa maaperä sekä viileä ilmasto. Kutsumme kaikkia tahoja pelaamaan samaan maaliin ja hyödyntämään vahvuuksiamme, sillä yksin emme onnistu energiamurroksessa. Luodaan politiikalla edellytykset mestaruuden toteutumiselle

Suomesta paras paikka energiaintensiiviselle teollisuudelle

Miten energiainvestoinnit saadaan tuottamaan kestävää kasvua ja työpaikkoja Suomeen?

Haaste: Mittavia ja pitkäikäisiä investointeja olisi tehtävä runsaasti, mutta niiden kannattavuus riippuu ilmasto- ja energiapolitiikan tulevasta suunnasta ja ohjauskeinojen valinnasta. Kilpailijat houkuttelevat investointeja myös mittavilla valtiontuilla. Epävarmuus hidastaa energiamurrosta ja vaikeuttaa investointien rahoitusta.

Ratkaisu: Vahvistetaan näkymää ilmastoratkaisujen kysynnälle markkinoilla asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat aikavälille 2030-2050 EU:ssa ja kansallisesti.

• Jatketaan päästökaupan laajentamista ja vahvistamista, jolloin investointiepävarmuutta lisääviä, esimerkiksi kansalliseen verotukseen tai tukiin perustuvia ohjauskeinoja ei tarvita.
• Energiaverotusta kehitetään pitkäjänteisesti kohti fossiilittoman energian aikaa. Energiamurrosta ei hidasteta verottamalla fossiilitonta energiaa.
• Pidetään kiinni energiapolitiikan pitkästä linjasta ja punnitaan muutosten vaikutukset pitkällä aikavälillä.
• Vauhditetaan investointeja säätämällä luvitukselle kokonaismääräaika ja kehittämällä kattava poikkihallinnollinen sähköinen asiointijärjestelmä.

Monipuolinen tuotanto takaa globaalin kilpailukyvyn

Miten Suomi huolehtii kilpailukyvystä ja energiaturvallisuudesta?

Haaste: Energiajärjestelmää tulee muuttaa nopeasti, jotta vastataan ilmastotavoitteisiin ja pysytään mukana kovassa globaalissa kilpailussa. Muuttuvan järjestelmän tulee pysyä koko muutoksen ajan toimintavarmana ja kohtuuhintaisena.

Ratkaisu: Varmistetaan Suomen energiapaletin säilyminen monipuolisena huolehtimalla kaikkien meille kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä. Ohjataan tuotantomuotojen valintaa tarvittaessa vain rajaamalla niiden haittavaikutuksia, kuten päästöjä ja luontovaikutuksia

• Kohdellaan ydinvoimaa yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla ja mahdollistetaan pienydinvoiman rakentaminen kaupunkeihin.
• Huomioidaan vesivoiman tärkeys vesipuitedirektiivissä ja säilytetään vesilakivesien käyttölakina.
• Turvataan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa.
• Nopeutetaan maa- ja merituulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen yksinkertaistamalla kaavoitusmenettelyjä ja ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.
• Muodostetaan talteen otetulle hiilidioksidille arvo eurooppalaisella markkinalla. Hyväksytään kestävästä bioenergiasta ja jätteestä peräisin oleva hiilidioksidi raaka-aineena synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

Integroituvat energiaverkot mahdollistavat energiamurroksen ja hyvinvoinnin kasvun

Miten Suomen hiilineutraaliustavoitteet ja kasvu saavutetaan kustannustehokkaasti?

Haaste: Energiajärjestelmä monipuolistuu ja sen tulee yhdistää toisiinsa uudenlaista tuotantoa, kulutusta, joustoa ja varastoja. Erityisesti suuria mahdollisuuksia tuovat vaihtelevan sähkön tuotannon kasvu, vedyn tuotanto ja hukkalämmöt, jotka edellyttävät energian siirrolta paljon.

Ratkaisu: Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla. Pitkäjänteisen sääntely-ympäristön turvin vahvistetaan ja rakennetaan uusia sähkö-, kaasu-, ja lämpöverkkoja ennakoivasti asiakkaiden tarpeisiin, tarkastellen näkymää vuosikymmenten yli.

• Sujuvoitetaan verkkojen sijoittamista ja luvittamista koskevia menettelyitä.
• Varmistetaan energiaverkkojen rakentaminen tehokkaasti ja asiakkaan ja toiminnanharjoittajan kannalta reilusti.
• Tehdään puhtaille kaasuille (biokaasu, synteettinen metaani ja vety) kansallinen strategia, jolla vahvistetaan kaasuverkkoja osana tulevaisuuden energiamarkkinaa ja eri sektoreiden integroitumista.
• Luodaan energiaverkoille edellytykset toimia alustana erilaisille energiamuodoille ja -teknologioille, palveluille sekä sektori-integraatiolle.

Asiakkaan edut turvataan oikeudenmukaisilla markkinasäännöillä

Miten kuluttajat ja yritysasiakkaat hyötyvät uudenlaisesta energiajärjestelmästä?

Haaste: Asiakkaiden tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaisia. Asiakkaan tulee voida sekä osallistua energiamarkkinoille että suojautua riskeiltä. Energiajärjestelmän vastuullinen kehittäminen edellyttää sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointia. Asiakkaiden tuottaman jouston saaminen markkinoille on hyödyksi kaikille.

Ratkaisu: Luodaan lainsäädännöllä edellytykset kehittyneiden energiatuotteiden ja -palveluiden tarjonnalle. Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä. Tunnistetaan eroavaisuudet sähkö-, lämpö- ja kaasumarkkinoissa.

• Varmistetaan mahdollisuus ottaa joustoja vastaan energiajärjestelmän osien {sähkö, lämpö, kaasu) kustannustehokkaalla integroinnilla.
• Luodaan tasaveroinen kilpailuasetelma kaukolämmölle ja kiinteistökohtaisille lämmitysratkaisuille. Käytetään rakentamislain päästölaskennassa yrityskohtaisia kaukolämmön päästöskenaarioita. Toteutetaan kaavoituksella ja luvituksella sujuvaa hukkalämpöjen hyötykäyttöä.
• Mahdollistetaan erilaisten hinnoittelumallien tarjoaminen asiakkaille, eikä lisätä sääntelyllä tarpeettomasti näiden tarjoamisen riskejä.
• Poistetaan esteitä sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta ja tuetaan uuden energiateknologian tutkimusta ja kehitystä.

Energia-ala tarvitsee muutoksentekijänsä

Miten energiamurroksen työmahdollisuudet ja osaavan työvoiman tarjonta saadaan kohtaamaan?

Haaste: Energiamurros vaatii huippuosaajia ja jatkuvaa osaamisen uusiutumista. Tarvitaan sekä kokeneita että uusia tekijöitä, jotka kehittävät ja luovat uusia ratkaisuja. Energiayhtiöt työllistävät merkittävästi, mutta alan arvoketjuissa voi työllistyä vielä kolminkertainen määrä ihmisiä. Tulevaisuuden huippuosaamisen saaminen on välttämätöntä, jotta yritykset voivat menestyä ja mahdollistaa tämän laajan työllistymisen.

Ratkaisu: Varmistetaan taloudelliset panostukset osaamiseen ja tartutaan ilmastohaasteen ratkaisemisen työmarkkinoille tarjoamiin uusin mahdollisuuksiin. Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla.

• Parannetaan luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamista peruskoulusta alkaen. Se on perusta tulevaisuuden huippuosaamiselle.
• Luodaan ja mahdollistetaan moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
• Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja alueellisesti kattavasti, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia asentajia, tuotekehittäjiä, digiosaajia ja ydinfyysikoita vastaamaan energiamurroksen tarpeisiin.