Iijoen ylimmälle voimalaitokselle Haapakoskelle on vuonna 2021 valmistunut Suomen ensimmäinen lohen- ja taimenpoikasten eli smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite. Ennen aidan valmistumista Haapakoskelle asennettiin smoltteja alasvaellukseen ohjaava ohjainaita, jonka toimivuutta Luke tutki osana Sateenvarjo III -hanketta. Ohjausaita ja rakennettava alasvaellusväylä muodostavat yhdessä alasvaellusreitin, jonka avulla merta kohti vaeltavat lohenpoikaset voidaan ohjata voimalaitoksen ohi. Alasvaellusväylän rakentaminen oli osa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022.
Lohi Iijokeen 2 -hanke 2024-2026 jatkaa vaelluskalojen palauttamisen yhteistyötä. Lohi Iijokeen 2 -hankkeen toimenpiteitä ovat mm. smolttien seurantatutkimus Livojoella ja Iijoen Haapakoskella, smolttien vedenalainen kameraseuranta Haapakoskella, Haapakosken smolttien alasvaellusreitin kehittäminen, nousukalojen ja smolttien ylisiirrot ja pienpoikasten istutukset.
Hanketta toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisäksi Luonnonvarakeskus osallistuu smolttien seurantatutkimuksiin maa- ja metsätalousministeriön erillisellä hankerahoituksella. Aiemmassa, laajassa Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022 rakennettiin Suomen ensimmäinen smolttien (lohikalojen vaelluspoikasten) alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle.
Puhuri MONIMUOTO -ohjelman tavoitteena on lisätä ja ylläpitää hankealueiden luonnon monimuotoisuutta. Ohjelman kautta tarjoamme rahallista tukea maanomistajille monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Metsien kulttuuriperinnön varjeleminen ja ennallistaminen sekä alueiden virkistyskäytön parantaminen sisältyvät lisäksi ohjelman piiriin.
Puhuri MONIMUOTO -tukea voivat hakea kaikki Puhurin omistamien ja tuotannossa olevien tuuli- ja aurinkopuistojen hankealueiden maanomistajat, sekä alueella toimivat sidosryhmät ja yhdistykset. Puhurin omistamia tuulipuistoja ovat Keson ja Hankilan tuulipuistot Haapavedellä, Parhan tuulipuisto Pyhäjoella, Kaukasen tuulipuisto Kannuksessa sekä Kopsa II -tuulipuisto Raahessa.
Vattenfall Oy rahoittaa vesistöjen ympäristöoloihin liittyviä hankkeita Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla n. 84 000 eurolla vuosittain. Tästä ns. ympäristörahasta on sovittu puitesopimuksella 15 kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Rahoituskohteet sovitaan vuosittain puitesopimuksessa mukana olevien tahojen kanssa. 2000-luvun alusta lähtien v. 2021 mennessä Vattenfall on rahoittanut yhteensä noin sataa hanketta. Tällä hetkellä puitesopimus on voimassa vuoteen 2030 saakka.
Oulujoen vesistön suurimmille säännöstellyille järville on määritetty säännöstelyrajoja tiukempia tavoitteita kesäajan vedenpinnan korkeuksille. Rajat eivät ole ehdottomia, mutta ne ohjaavat säännöstelyn suunnittelua siten, että kesän vedenkorkeudet pyritään saamaan ympäristön ja virkistyskäytön kannalta suotuisille tasoille. Suosituksia on noudatettu vuodesta 1993 ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
