Energiateollisuus ry:n teettämässä
energia-asennetutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemyksiä
sähköverkoista. Osa tutkimuksesta julkaistiin syksyllä, mutta tieto asenteista
verkkopalvelua kohtaan julkaistaan nyt ensimmäisen kerran.
Kysyttäessä kohtuullisen sähkökatkon pituutta merkittävä
enemmistö vastaajista piti jo yli kahden tunnin katkoa kohtuuttomana, ja noin
kolmannes rajaisi kohtuullisen katkon mitan alle tuntiin. Sähköpulan uhatessa
kaavaillut kiertävät kahden tunnin sähkökatkot tuntuvat siis katkottomaan sähkönjakeluun
tottuneista ihmisistä liian pitkiltä.
Vuoden 2011 Hannu ja Tapani -myrskyt katkoivat
sähköt sadoilta tuhansilta suomalaisilta jopa useiksi päiviksi. Eduskunnan
säätämien lakien velvoittamana katkoja on saatu sekä lyhennettyä, että vähennettyä
maakaapeloimalla johtoja, siirtämällä johtoja teiden varsille ja panostamalla
johtokatujen vierimetsän hoitoon sekä viankorjaukseen ja verkostoautomaatioon.
Verkkopalveluista vastaavat yhtiöt ovat investoineet sähköverkkoihin jopa
miljardin vuodessa.
”Kiertävät sähkökatkot ovat herättäneet huolta varsinkin kaupungeissa,
koska niissä sähkön jakelun keskeytyminen on todella alkanut olla kaukaista
historiaa tehtyjen investointien ja muiden verkon kehittämistoimenpiteiden vuoksi”,
toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
”Kansalaisten huoli sähkön toimitusvarmuudesta
kannustaa investoimaan verkkojen kehittämiseen jatkossakin, samalla kun
toivomme, ettei sähköpulasta aiheituvia katkoja tarvitse toteuttaa kuluvan
talven aikana.”
Investoinnit saivat tukea myös tutkimukseen
vastanneilta. Kysyttäessä sähköverkkojen toimitusvarmuudesta jopa 60 %
vastaajista oli sitä mieltä, että toimitusvarmuuteen kannattaa investoida,
vaikka se nostaisi sähköverkkopalvelun kustannuksia. Väitteen ”sähköverkkoihin
on pakko investoida ja niitä täytyy kehittää nykyistä paremmiksi, jotta
yhteiskunnan sähköistäminen ylipäätään olisi mahdollista” kanssa täysin tai
jokseenkin samaa mieltä oli kolme neljännestä vastaajista.
Suomalaisten sähköverkkojen vahvuuksia ovat
vähäisten ja lyhyiden katkojen lisäksi se, että maan sisäisiä pullonkauloja ei
ole. Muut Pohjoismaat ovat joutuneet jakautumaan useisiin hinta-alueisiin sen
takia, että siirtoyhteydet eivät ole riittäviä maiden sisällä. Esimerkiksi
Pohjois-Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa ja vain vähän ihmisiä. Kun sähköä ei
saada toimitettua etelään, saattaa Malmössä hyvinkin olla kymmenkertainen
sähkönhinta Kiirunaan verrattuna.
Sujuvat siirtoyhteydet ja jatkuvat investoinnit
niihin tukevat vedyn ja sille perustuvan hiilineutraalin teollisuuden kuten
esimerkiksi teräksen ja lannoitteiden tuotantoa. Investoinnit sähkönsiirtoverkkoon
ovat myös edellytys tuulivoiman kasvulle. Paikallisesti lämmityksen ja
liikenteen sähköistyminen sekä aurinkopaneelien aiheuttama lisäkuorma kasvattaa
investointitarvetta jakeluverkoissa.
”Verkkoihin ei todellakaan olla investoitu huvin vuoksi”, Lehto toteaa.
”Toimitusvarmuuden jatkuvan parantumisen lisäksi olemme onnistuneet luomaan
sähköjärjestelmän, joka mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymisen, niin kotitalouksissa
kuin teollisuudessa, ja tekee Suomesta jatkuvasti houkuttelevamman
investointikohteen. On tärkeää, että tehdyllä työllä on kansalaisten tuki”,
Lehto jatkaa.
Tiedot kansalaisten näkemyksistä perustuvat
Energiateollisuus ry:n Iro Researchilla teettämään Energia-asenne tutkimukseen,
jonka ensimmäinen osa julkaistiin joulukuussa 2022. Verkkopalveluasenteita ei
ole julkaistu aiemmin.
Linkki tutkimukseen: https://energia.fi/meista/tutkimus/energia-asenteet
Sähköverkkoja koskevat kyselytulokset löytyvät diaesityksen lopusta.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiaverkot ja verkkoregulaatio
