Sähköntuotanto
Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti usealla eri energianlähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, puupolttoaineet ja voimakkaassa kasvussa oleva tuulivoima.
Vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee tuntuvasti sen mukaan, millainen vesitilanne kulloinkin on. Hyvänä vesivuonna kotimaisen vesivoiman osuus on luonnollisesti keskimääräistä korkeampi, mutta silloin sähköä tuodaan myös pohjoismaisilta markkinoilta, lähinnä Ruotsista ja Norjasta. Sitä kautta vesitilanne heijastuu aina myös fossiilisten polttoaineiden, lähinnä hiilen käyttöön sähköntuotannossa.
120
sähköä tuottavien energiayritysten määrä Suomessa.
400
voimalaitosten määrä Suomessa.
Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa energiayritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta.
Sähköstä noin viidennes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta saadaan muutettua sähköksi ja lämmöksi.
Suomi on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu.
Tuotanto voidaan energialähteiden lisäksi jaotella sen mukaan millaisessa voimalaitoksessa sähkö on tuotettu (esim. onko kyseessä lämpövoimalaitos vai muu tuotanto) sekä sen mukaan miten tuotanto vaihtelee ajallisesti. Osa voimalaitoksista on tyypillisesti käytössä jatkuvasti täydellä teholla ja osan tuotanto vaihtelee tuotantomahdollisuuksien tai kysynnän mukaan. Sähköverkon tasapainon ylläpitämiseksi kulutuksen lyhyenkin ajan vaihtelun mukaan tarvitaan ns. säätövoimaa, josta löydät lisätietoa täältä.
Usein kysyttyä sähköntuotannosta
Energiayritykset ovat sitoutuneet luomaan Suomeen yhden maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista energiajärjestelmistä 2030-luvulla. Vuonna 2023 Suomen sähköntuotannosta jopa 94 % oli päästötöntä.
Sähköntuotannossa syntyy sekä suoria että epäsuoria päästöjä riippuen käytetystä energialähteestä. Eri energialähteiden päästöprofiilit vaihtelevat merkittävästi, mikä on tärkeää huomioida kestävää energiantuotantoa ja ilmastonmuutoksen hillintää suunniteltaessa.
Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, suorat päästöt ovat yleensä hyvin vähäisiä tai olemattomia ja niiden tuottama sähkö on 100 % päästötöntä. Epäsuoria päästöjä voi kuitenkin syntyä elinkaaren aikana esimerkiksi laitteiden valmistuksesta, kuljetuksesta, huollosta ja purkamisesta. Ydinvoiman suorat päästöt ovat myös vähäisiä, mutta siinä käytetyn polttoaineen tuotannossa ja käsittelyssä syntyy radioaktiivista jätettä, joka tulee loppusijoittaa turvallisesti.
Polttoon perustuvassa sähköntuotannossa syntyy suoria päästöjä, kuten hiilidioksidia (CO2), typen oksideja (NOx), rikkidioksidia (SO2) ja hiukkasia. Näiden päästöjen määrät riippuvat polttoaineesta ja polttotekniikasta. Polttolaitosten savukaasupäästöjä säännellään yksityiskohtaisesti. Päästöjä voidaan tehokkaasti vähentää savukaasujenpuhdistustekniikalla, kuten erilaisilla suodattimilla ja pesureilla. Osa savukaasuista on kasvihuonekaasuja (CO2 ja CH4) ja osa voi aiheuttaa ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksien nousua (hiukkaset ja NOx). Lisäksi polttoainetuotannosta ja -kuljetuksesta aiheutuu epäsuoria päästöjä.
Energia-ala on vahvasti säänneltyä ja sillä on merkittäviä suoria, välillisiä ja epäsuoria vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen. Siksi vaikutusten kartoittaminen ja vuoropuhelu päätöksentekijöiden, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää.
Ekologiset vastuut keskittyvät ympäristövaikutuksiin, kuten päästöihin, luonnonvarojen käyttöön, ekosysteemien säilyttämiseen ja jätteiden hallintaan. Vastuisiin kuuluu myös sivuvirtojen hyödyntäminen, arvoketjujen vastuullisuuden takaaminen ja haitallisten vaikutusten kompensoiminen. Lisäksi ekologisiin vastuisiin lukeutuu huolellinen selvitystyö, kuten ympäristövaikutusten arviointi (YVA), sekä lupa- ja kaavoitusmenettelyt.
- Lue lisää ympäristövaikutusten arvioinnista ja kaavoituksesta
- Lue lisää lupamenettelyistä
Sosiaaliset vastuut liittyvät työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vaikutuksiin paikallisväestöön sekä yhteisöjen osallistamiseen. Lisäksi avoin vuoropuhelu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, toimiminen vastuullisena työnantajana ja asiakkaiden osallistaminen energiamarkkinoihin on tärkeä osa sosiaalista vastuuta.
Taloudelliset vastuut puolestaan koskevat yrityksen taloudellista kestävyyttä, riskienhallintaa, läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteistä liiketoimintastrategiaa. Toiminta- ja huoltovarma energiajärjestelmä on teollisuuden ja muun yhteiskunnan toiminnan sekä hyvinvoinnin perusedellytys ja siten osa taloudellista sekä sosiaalista vastuuta. Taloudellisiin vastuisiin kuuluu myös investointien vastuullisuus ja teknologinen kehitys.
Sähkömarkkinoiden vapaa kilpailu viittaa järjestelmään, jossa sähköntuottajat kilpailevat keskenään tarjoten sähköä markkinoille. Kuluttajilla on tällöin mahdollisuus valita eri sähköntoimittajien tarjoamista palveluista ja hinnoista. Tämä kilpailullinen ympäristö perustuu avoimuuteen, markkinaehtoisuuteen ja sääntelyyn, joka edistää tehokkuutta ja hintakilpailua.
Sähkömarkkinoiden vapaa kilpailu kannustaa sähköntuottajia investoimaan tehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin tuotantotapoihin, mikä pitkällä aikavälillä johtaa alhaisempiin hintoihin ja parempaan palveluiden saatavuuteen kuluttajille. Tällainen järjestelmä myös rohkaisee innovaatioita ja teknologian kehitystä energiateollisuudessa, mikä voi parantaa energian toimitusvarmuutta ja kestävyyttä yhteiskunnassa. Keskeistä sähkömarkkinoiden vapaassa kilpailussa on sääntelyviranomaisten rooli markkinoiden valvonnassa. Tällä varmistetaan, että kilpailu on reilua ja kuluttajien edut turvataan.
Tulevaisuuden sähköntuotanto on suuntaamassa kohti entistä monimuotoisempaa ja kestävämpää järjestelmää, jossa uusiutuvat ja päästöttömät energialähteet kasvattavat osuuttaan ja päästöt muuttuvat osaksi historiaa. Suomalaiset energiayritykset ovat sitoutuneet luomaan yhden maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista energiajärjestelmistä 2030-luvulla.
Sähkön kysyntä tulee kasvamaan yhteiskunnan sähköistyessä. Etenkin teollisuuden ja liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen johtaa lisääntyvään sähkön kulutukseen. Lisäksi vetytalous tulee lisäämään Suomen sähkönkulutusta, kun vedyllä korvataan fossiilisia polttoaineita teollisuusprosesseissa ja vedystä jatkojalostetaan erilaisia polttoaineita, sekä muita tuotteita. Nämä tuotteet ja puhtaasti tuotettu vety voivat olla Suomelle tärkeitä vientituotteita. Puhtaalla sähköllä tuotettu vety onkin avainasemassa ilmastotavoitteiden ja energiajärjestelmän tehokkuuden kehittymisen kannalta. Vedyn tuotanto edellyttää paljon puhdasta sähköä, jonka tuottaminen kotimaassa lisää energiaomavaraisuutta.
Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen ja vahvat sähköverkot mahdollistavat joustavamman sähköntuotannon ja -kulutuksen hallinnan. Lisäksi teknologinen kehitys hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa ja käytössä sekä sähkön varastoinnissa tarjoaa lisäkeinoja hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Tämä kehityssuunta edellyttää investointeja, innovaatioita sekä politiikan tukea.
Myös politiikalla on vaikutus sähköntuotannon tulevaisuuteen. Esimerkiksi EU:n yritysvastuulainsäädäntö ohjaa energiasektorin yrityksiä lähemmäs kokonaisvaltaista vastuullisuutta, joka kattaa alan ekologiset, sosiaaliset ja hallinnolliset vaikutukset.
Sähköä voi ja kannattaa varastoida. Nykyisin yleisimmin käytettyjä sähkön varastointitapoja ovat akkuteknologiat ja vesivarastot. Vesivoiman hyödyntämät vesialtaat toimivat sähkövaraston tavoin; altaisiin varastoitua vettä voidaan juoksuttaa vesivoimaloihin, kun sähköä tarvitaan. Myös aurinkosähköä pystytään varastoimaan akkuihin käytettäväksi öisin tai niinä aikoina, kun auringon säteilymäärät ovat vähäisempiä esimerkiksi pilvisen sään takia. Muita teknologioita, kuten lämpövarastointia ja paineilmavarastoja tutkitaan aktiivisesti.
Sähkön varastoinnilla voidaan tasata sähköverkon kuormitusta ja tarjota joustoa uusiutuvien energialähteiden vaihtelevaan tuotantoon. Tulevaisuudessa sähkön varastoinnilla on entistä keskeisempi rooli energiasektorin siirtymässä kohti kestävämpää ja luotettavampaa energiatarjontaa.
Suomalaiset energiayritykset ovat sitoutuneet luomaan yhden maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista energiajärjestelmistä 2030-luvulla. Hiilineutraali energiajärjestelmä on tärkein yksittäinen ratkaisu ilmastokriisiin. Energia-alan oma hiilijalanjälki supistuu entisestään ja kädenjälki kasvaa, kun toimialamme auttaa myös muuta yhteiskuntaa saavuttamaan hiilineutraaliuden. Energiayhtiöt mahdollistavat esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden päästöjen merkittävän vähentämisen.
Päästöjen vähentäminen perustuu fossiilipolttoaineista luopumiseen ja hiilidioksidin talteenottoon. Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sähkön tuotannossa, mikä pudottaa päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030.
Suomen sähköntuotannon kehittyminen kohti hiilineutraaliutta on vaatinut ja vaatii mittavia muutoksia energian tuotantoon ja kulutukseen. Nykytilanteessa Suomen sähköntuotanto on jo yli 90-prosenttisesti fossiilivapaata. Tavoitteena on lisätä uusiutuvan ja päästöttömän energian osuutta entisestään ja samalla vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Vielä ei täysin tiedetä, miten hiilineutraali energiajärjestelmä toimii kokonaisuutena. Järjestelmä on pitkälti sääriippuvainen ja perustuu vaihtelevaan uusiutuvan energian tuotantoon. Se haastaa koko alaamme löytämään uusia ratkaisuja esimerkiksi energian jakeluun, varastointiin, älykkäisiin ratkaisuihin ja kysyntä- ja tuotantojoustoihin. Lisäksi uusia ratkaisuja tarvitaan sektori-integraatioon eli teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen kytkeytymiseen toisiinsa sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkojen kautta.
Suurin syy hajautettuun sähköntuotantoon on Suomen maantieteelliset olosuhteet. Suomi on suuri ja harvaan asutettu maa, jossa sähköä tarvitaan eri puolilla maata eri aikoihin ja erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi paikalliset maantieteelliset olosuhteet vaikuttavat energian tuotantomahdollisuuksien sijainteihin.
Hajautettu tuotanto takaa sähköntuotannon luotettavuuden ja varmuuden, koska paikalliset tuotantolähteet voivat kompensoida esimerkiksi sähköverkon ongelmia tai yksittäisten voimalaitosten häiriöitä. Lisäksi hajautettu energiainfrastruktuuri edistää alueellista talouskehitystä ja työllisyyttä. Hajautus vähentää myös riippuvuutta yksittäisistä energialähteistä ja mahdollistaa joustavamman ja kestävämmän energiapolitiikan toteuttamisen, mikä on tärkeää energiahuollon turvaamiseksi. Lisäksi hajautettu sähköntuotanto on ympäristöystävällistä, kun uusiutuvia energialähteitä pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.
Suomen sähköntuotannon reunaehdot määrittelee pääosin EU:n sähkömarkkinalainsäädäntö. Sähkömarkkinoiden toimintaa ja lainmukaisuutta valvoo Energiavirasto, joka myös myöntää toimintaan liittyviä lupia ja valvoo sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta. Virasto myös toimeenpanee suomalaista ja eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Laitosten rakentamisen luvituksesta vastaa ympäristöviranomaiset. Lisäksi Fingrid vastaa maamme sähkönsiirron kantaverkosta ja sen toimivuudesta sekä valvonnasta. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 % kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä.
Suomi on myös osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Asiakkaiden tarpeet määrittävät sen, kuinka paljon sähköä tuotetaan tai tuodaan muualta – ja mihin hintaan. Sähkömarkkinat toimivat markkinaperiaatteella, jossa sähköä tuotetaan eri lähteistä ja sitä tarjotaan ja ostetaan sähköpörsseissä. Lisäksi sähköntuotantoa ohjaavat erilaiset lainsäädännölliset ja ympäristöön liittyvät määräykset sekä kansainväliset sopimukset, kuten EU:n energiapoliittiset tavoitteet. Silti kansalliset energiapolitiikan ratkaisut vaikuttavat yhä markkinoiden toimintaan. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskeistä sähköntuotannon ja -jakelun tasapainon ylläpitämisessä.
Ajankohtaista sähköntuotannosta
Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet
Energiarannikko – paikallisella yhteistyöllä kansainvälistä menestystä -seminaari 18.11.
Asiantuntijamme tällä alueella
Edunvalvonta, energiantuotanto, ilmastopolitiikka, sähköntuotanto, tuotantomuodot