Tammikuun alku on vuosituhannen kylmin. Kylmä sää näkyy välittömästi myös sähkönkulutuksessa, joka on viikkotasolla ollut korkeampaa kuin koskaan. Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen viikon keskikulutus oli 13778 MW ja kokonaiskulutus 2315 GWh. Markkinoilla määrittyvä sähkönhinta pysyi normaalin vaihtelun puitteissa, poikkeuksena perjantai, jolloin sähkö oli kalliimpaa kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Sähköä on tuotettu olosuhteisiin nähden maksimiteholla. Ydin- ja vesivoimalat ovat toimineet täydellä kapasiteetilla, ja lämmön ja sähkön yhteistuotantokapasiteetti on kokonaisuudessaan käytössä lukuun ottamatta tuotannosta hetkellisesti poistuneita vioittuneita yksiköitä. Myös varavoimaloita on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti.
Erilaisten vioittumisten vuoksi tuotantoa oli pois käytöstä enimmillään noin 1500 MW verran. Osa näistä laitoksista oli teollisuuden ja osa kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia, osa oli lauhdevoimalaitoksia. Tiedossa ei ole yhteistä syytä sille, että vikoja sattui torstaina ja perjantaina normaalia enemmän. Pois tuotannosta olleet laitokset olivat eri omistajien laitoksia, ja ne käyttivät eri polttoaineita.
Siirtoyhteydet Ruotsista, Norjasta ja Virosta toimivat normaalisti ja sähköä tuotiin lähes maksimikapasiteetilla. Tuulivoimaakin oli tarjolla jatkuvasti, ja selvästi enemmän kuin tehohuippujen riskiskenaarioissa oletetaan.
”Tilanne oli muodostumassa perjantaiksi todella tiukaksi, jolloin mahdolliset uudet tuotantoon tai tuontiin kohdistuneet viat olisivat saattaneet aiheuttaa tehopulatilanteen, jossa olisi jouduttu turvautumaan teollisten kuormien irti kytkemisiin ja äärimmäisessä tapauksessa kiertäviin sähkökatkoihin”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Markkinat kuitenkin toimivat: kun hinnat nousivat, kulutus laski, ja kaikki käytettävissä oleva tuotanto saatiin verkkoon. Sähkö saatiin riittämään ilman poikkeustoimia, markkinaehtoisesti”, Leskelä jatkaa.
Yhä useammat kuluttajat ovat siirtyneet pörssisähköön. Voidaan olettaa, että tämä on tuonut markkinoille uutta joustoa jopa niin, että sitä ei etukäteen täysin osattu ennakoida. Toteutunut kulutus kalleimman sähkön päivänä oli hetkittäin jopa 1000 MW ennustettua matalampi. Tuulivoiman kasvanut osuus ja kuluttajien reaktiot sähkön hintavaihteluihin tuovat sekä uudenlaista hintavaihtelua, että ennakoimattomuutta sähkön tuotantoon ja kulutukseen.
”Muutaman päivän korkeat hinnat tekivät kipeää erityisesti pörssisähköä käyttäville sähkölämmittäjille, mutta keskimäärin hintataso on ollut varsin kohtuullinen, kun katsotaan taaksepäin”, Leskelä sanoo.
”Myös alkaneen vuoden hintanäkymä on hyvä, ja se kannattaa muistaa, että riskit voi myös välttää kiinnittämällä hintansa.”
Sähkön myyjille hintapiikki, ja varsinkin odotettua matalampi kulutus, toi haasteita. Sähköä ostetaan ja myydään suojattuun hintaan, mutta myyjät joutuvat myös ostamaan sähköä markkinoilta silloinkin, kun hinnat ovat korkealla. Jos toteutunut kulutus jää odotetusta, myyjä tekee tappiota.
”Asiakkaiden ohella myös sähkönmyyjät kärsivät vuorokausimarkkinoiden korkeista hinnoista, kun eivät kyenneet ennustamaan asiakkaidensa käyttäytymistä. Aivan poikkeuksellisen hinnan ohella kulutukseen vaikuttivat perjantaina myös julkiset vetoomukset sähkönkäytön vähentämiseksi”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
”Sähkömarkkinat ovat muuttuneet paljon Venäjän aggressioista aiheutuneen energiakriisin seurauksena. Meillä kaikilla on vielä opeteltavaa tämän uuden normaalin kanssa, mutta näissäkin poikkeuksellisissa olosuhteissa sähkömarkkinat toimivat kuten pitääkin”, Salomaa jatkaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
- 23.2.2024 Ukraina tarvitsee edelleen tukemme
- 12.12.2023 Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu
