Suomen teollisista hiilidioksidipäästöistä syntyy vuosittain kymmeniä megatonneja bioperäistä, fossiilista ja jätelähtöistä hiilidioksidia. Jos tästä biogeenisestä hiilidioksidista käytettäisiin noin neljännes hiilidioksidipohjaisten CCU-tuotteiden (talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen) valmistukseen, saataisiin Suomeen uutta teollista tuotantoa, fossiilisia tuontipolttoaineita saataisiin korvattua kotimaisella polttoainetuotannolla ja Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivät huomattavasti.

Lisäksi uudet tuotantolaitokset voisivat työllistää suoraan yli tuhat työntekijää, arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT tuoreessa raportissaan. Selvityksen ovat tilanneet Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen on tunnustettu keskeiseksi teknologiaksi EU:n ilmastonmuutoksen hillintäkeinojen joukossa. Suomella puolestaan on Euroopassa erityisluontoinen asema merkittävänä bioperäisen hiilidioksidin lähteenä.

Hiilidioksidipäästöjen hyötykäyttö tarkoittaa teollisuudelle mittavia uudistumistarpeita, mutta CCU-tuotteiden globaalin markkinan odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä jopa 1000–3400 miljardiin dollariin vuodessa. Suomessa vuoteen 2040 mennessä talteen otetusta hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden arvo voisi melko maltillisillakin oletuksilla olla vuosittain jo seitsemän miljardia euroa.

Hiilidioksidia on saatavilla Suomen teollisuudessa ympäri vuoden, esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää biogeenistä hiilidioksidia. Kiinnostavimpia CCU-tuotteita ovat muun muassa lento- ja meriliikenteen fossiilittomat polttoaineet, maantieliikenteen sähköpolttoaineet sekä teollisuuden epäorgaaniset materiaalit. Hiilidioksidia hyödyntäen voidaan valmistaa myös muoveja, kemikaaleja ja rakennustuotteita. Lisäksi rakennuksiin käytettävät, CCU-tuotteista valmistetut muovit ja eristeet voivat varastoida hiilidioksidia vuosikymmeniksi, mineraaliset tuotteet jopa pysyvästi.

Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö tuotteiksi vaatii paljon vähäpäästöistä energiaa sekä uusiutuvaa ja puhdasta vetyä. Tarvittava vedyn tuotanto ja muu uuden teollisuuden sähkönkäyttö lisäisivät sähköntarvetta noin 50 terawattituntia vuodessa, nykyisen sähköntuotannon ollessa Suomessa 78 TWh. Teollisuuden uudistamisen edellytyksinä ovat uusiutuvan energian lisäksi suuret investoinnit ja teknologiakehitys.

Jotta hiilidioksidin hyötykäytön liiketoimintapotentiaali onnistuu, tarvitaan:

• Korkea jalostusaste ja pysyvät varastot: Hiilidioksidin hyötykäytössä tulisi panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin sekä pysyviä hiilidioksidivarastoja luoviin tuotteisiin.
• Puhdas sähkö ja vety – tuotanto ja siirto: Puhdas sähkö ja vety ovat edellytyksiä hiilidioksidin korkean arvon jatkojalostukselle, joten investoinnit näihin liittyvään tuotantoon ja infrastruktuuriin olisi turvattava hiilidioksidin hyötykäyttöhankkeiden lisäksi
• Suuret investoinnit ja juoksevat kulut: Sähkön- ja vedyntuotannon lisäksi hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja hyötykäyttö vaativat kokonaisuudessaan miljardien eurojen investoinnit. Investointien lisäksi toiminnan juoksevat kulut on katettava CCU-tuotteiden myyntikatteilla tai toimivilla hiilenpoistomarkkinoilla.
• EU-politiikkaan vaikuttaminen Suomelle suotuisan hiilienpoistomarkkinan luomiseksi: Markkinat kaipaavat ennakoitavuutta, ja bioperäisen hiilidioksidin varastoinnilta puuttuu vielä vakaa taloudellinen kannustin.
• Valtion esimerkillä myös yksityistä rahoitusta: Toistaiseksi yksityistä rahoitusta on kyetty saamaan hiilidioksidin poistoon merkittävässä mittakaavassa vain maissa, joissa on valtiovetoista taloudellista kannustinpolitiikkaa talteenottoon ja varastointiin.
• Edellytettävä perusteellisia tapauskohtaisia tarkasteluja: Hiilidioksidin hyötykäyttöhankkeiden kannattavuus talous-, ilmasto-, ympäristö- ja työllisyysnäkökulmista on tapauskohtaista ja hankkeiden vaikutusten perusteellista arviointia kannattaa edellyttää ja tukea.
• Tahtotila ja yhteiskunnan hyväksyntä: Yhteiskunnan eri toimijat on otettava mukaan valmisteluun varhaisessa vaiheessa CCU-hankkeita suunniteltaessa erilaisten vaikutusten huomioimiseksi, avoimen keskustelun luomiseksi ja yhteiskunnan edun varmistamiseksi.

Teollisuuden tilaaman selvityksen tavoitteena oli kerätä ja tuottaa yritysten ja päättäjien tueksi teknistaloudellista tietoa, jota ne tarvitsevat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Selvitys tukee toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitystä, mikä puolestaan luo pohjaa Suomen hallituksen ilmastotoimille ja strategialle.

Lisätiedot:

• VTT:n senior scientist Sampo Mäkikouri, puh: 040 152 9658
• Energiateollisuus ry:n energia- ja ilmastoasiantuntija Petteri Haveri, puh. 050 571 1554
• Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Tuomas Tikka (energia & ilmasto), puh: 045 131 6683
• Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom, puh: 040 820 9763
• Teknologiateollisuus ry:n johtaja Annukka Saari (energia ja ilmasto), puh: 044 578 9139

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Petteri Haveri

Ekonomisti

Energiantuotanto

Petteri Haveri

Ekonomisti

Energiantuotanto

+358 50 571 1554

petteri.haveri@energia.fi

Petterin toimenkuva

Petterin blogi