Tarpeeseen kehittää sähkönjakelun toimitusvarmuutta havahduttiin, kun Hannu- ja Tapani-myrskyt riehuivat Suomessa joulun 2011 jälkeisinä päivänä. Enimmillään sähköt olivat poikki yli puolelta miljoonalta käyttäjältä, ja katkot kestivät pahimmillaan viikkoja. Käynnistyneen poliittisen keskustelun päätteeksi eduskunta sääti vuonna 2013 lain, joka velvoitti investoimaan säävarmoihin sähköverkkoihin ja kehittämään korjausvalmiuksia.
Lain seurauksena verkkoihin on investoitu noin 700-800 M€ vuosittain. Katkot ovat vähentyneet ja lyhentyneet, vaikka kuluneena syksynä on ollut useita myrskyjä, joista yksi ylsi hirmumyrskylukemiin.
Ilona-myrsky kulki maamme poikki lokakuun 9. ja 10. välisenä yönä ja aiheutti sähkökatkoja etenkin itäisessä Suomessa. Enimmillään sähköt olivat yhtäaikaisesti poikki noin 30 000 käyttäjältä. Korjaukset etenivät nopeasti, pimeydestä, kovasta sateesta ja tuulesta huolimatta. Seuraavana aamupäivänä sähköt oli saatu palautettua jo yli 20 000 käyttäjälle.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä Lyly-myrsky ylsi ensimmäistä kertaa maamme historiassa hirmumyrskylukemiin, kun keskituuli oli enimmillään 33,5 m/s läntisillä merialueilla. Myrsky osui erityisesti Satakuntaan, jossa katkesi kaksi kantaverkon voimajohtopylvästä. Tuulen lisäksi myös tykkylumi aiheutti vahinkoja. Sähkökatkoja oli enimmillään vajaat 70 000, valtaosa oli korjattu jo seuraavana päivänä.
Jari-myrsky runteli maatamme marraskuun lopulla. Tuulennopeudet eivät olleet yhtä suuria, mutta tasaisemmin maan eri puolille osunut koillisesta puhaltanut myrsky aiheutti hieman enemmän katkoja, enimmillään reilut 80 000. Maan keski- ja itäosissa asutus on harvempaa, joten maakaapelointi ei yhtä hyvin suojaa siirtoyhteyksiä kuin etelän ja länsirannikon tiheämmin asutuilla seuduilla.
”Hannu- ja Tapani-myrskyjen kaltaista suurhäiriötilannetta ei enää voisi oikein syntyä, kun sähköverkkojen säävarmuuteen on investoitu kuluneen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti”, toteaa Energiateollisuus ry:n verkkoasiantuntija Ina Lehto.
”Hannun ja Tapanin jälkeen tehtiin suunnitelmat maakaapeloinnin edistämiseksi, johtokatujen säävarmuuden parantamiseksi ja korjauksien tehostamiseksi. Työ on todella kantanut hedelmää”, Lehto jatkaa.
”Haja-asutusalueilla toimitusvarmuustavoitteiden takaraja on vasta vuonna 2036 ja työtä on vielä paljon tehtävänä. Näillä alueilla on vielä satoja tuhansia käyttöpaikkoja toimitusvarmuustavoitteiden ulkopuolella, eli tekemistäkin vielä riittää”, Lehto toteaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
