Syksyllä 2022 moni kuluttaja hyötyi pitkästä määräaikaisesta sopimuksestaan, jos sen taso oli merkittävästi alempi kuin sähkön markkinahinta. Vastaavasti niillä, joiden määräaikainen sopimus umpeutui, tilanne osoittautui hankalaksi. Oli valittava joko kallis määräaikainen sopimus tai pörssihintainen sopimus, jonka pelättiin tulevan vielä kalliimmaksi. Sähkön hinnan laskettua kevään mittaan jopa negatiiviseksi on herännyt kysymys siitä, että onko korkeimpien hintojen aikaan tehtyjä sopimuksia mahdollista kohtuullistaa.
Selvityksen laatijoiden mukaan yleinen kohtuullistaminen on juridisesti vaikeaa, joten sopimusehtojen tarkastelu jää osapuolten välillä ratkottavaksi.
”Olemme pitkälti samaa mieltä selvityshenkilöiden analyysin kanssa. Jälkikäteinen puuttuminen sopimuksiin olisi hyvin poikkeuksellista”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
”Rajut toimet voisivat vähentää tulevaa erilaisten ja eri tarpeisiin osuvien sopimusvaihtoehtojen tarjontaa, mutta samalla kyllä ymmärrän, että tilanne tuntuu monista tällä hetkellä aika ikävältä”, Salomaa jatkaa.
Selvityshenkilöt ehdottavat alan yritysten ja asiakkaiden sopivan keskenään kohtuullistavista toimista Sähkönmyyjät ovat jo ottaneet askeleita selvityshenkilöiden ehdottamaan suuntaan. Korkeahintaisia sopimuksia on purettu, ja samalla on tehty uusi määräaikainen sopimus alemmalla hinnalla ja pidemmäksi aikaa. Joissain tapauksissa myyntipuheluiden tallenteissa on ollut ongelmallisia väittämiä esimerkiksi odotettavasta hintakehityksestä, ja osapuolet ovat sopineet tällaisten sopimusten purkamisista.
”Mahdollisen alan yleisen suosituksen laadinta edellyttäisi erityistä huomiota kilpailuoikeudellisiin kysymyksiin: hinnoittelusta tai muista kilpailuvälineistä sopiminen on herkkä asia”, Salomaa toteaa.
”Yksittäiset sähkönmyyjät voivat tehdä yrityskohtaisia ratkaisuja sopimussuhteissaan”, Salomaa jatkaa.
Selvitys ei ole vielä toimenpidesuositus, vaan jatkoharkinnan lähtökohta.
”Energiateollisuus ry keskustelee aiheesta mielellään työ- ja elinkeinoministeriön, Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä muiden sidostahojen kanssa oikeudellisesti mahdollisten ja eri osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi”, Salomaa toteaa.