Sähköverkkojen kehittäminen edellyttää miljardien investointeja tulevina vuosina. Tähän asti sähkönjakeluverkkoihin on investoitu noin 700-800 miljoonaa vuodessa, mutta hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen ja puhtaan siirtymän avaamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää investointien määrän kasvattamista nykyisestä.
Alun perin 2020 julkaistut ja tänä keväänä päivitetyt teollisuuden vähähiilisyystiekartat lähtevät siitä, että eri toimialojen päästöt saadaan lasku-uralle sähköistämällä prosesseja, koska sähkön päästöt ovat jo nyt vähäisiä. Kemianteollisuus, terästeollisuus ja liikenne voivat vähentää päästöjään lisäämällä sähkönkulutusta, jonka painopisteen siirtyminen haastaa verkkoyhtiöitä varmistamaan, että sähköä on tarjolla siellä, missä sähköä tarvitaan.
”Sähkön kulutuksen kasvu tulevina vuosina edellyttää sekä maanlaajuisten siirto- ja jakeluyhteyksien vahvistamista, että pisteittäisen merkittävänkin kulutuksen kasvun huomioimista”, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
”Liikenteen sähköistyminen, kuten myös aurinkopaneelien yleistyminen edellyttää, että kotitalouksiin vieviä sähkönjakeluyhteyksiä vahvistetaan, kun taas terästeollisuuden siirtyminen vetypelkistykseen tai maakaasun korvaaminen vedyllä lannoitetuotannossa tuottaa aivan valtavan pistemäisen kysynnän, johon energia-alan on kyettävä vastaamaan”, Lehto jatkaa.
Energiamurroksen myötä sähkön tuotannon ja kysynnän painopisteet ovat siirtyneet myös maantieteellisesti. Varsinkin länsirannikolle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa, ja aurinkoenergian tuotanto on lähtenyt kasvuun eri puolilla maata. Sähkön tuotannon painopiste on siirtynyt kaupunkien ulkopuolelle, samaan aikaan kun kaupunkien sähkönkulutus kasvaa liikenteen ja lämmityksen kasvavan sähkön kysynnän takia. Kiinteistöissä sähköä tavalla tai toisella hyödyntävät lämmitysratkaisut ovat yleistyneet, samaan aikaan kun kaukolämmön tuotannossa on alettu hyödyntää sähkön hintavaihteluita ottamalla käyttöön sähkökattiloita.
Energiateollisuuden arvion mukaan tuulivoiman tuotannon pitäisi jopa kymmenkertaistua seuraavien viidentoista vuoden aikana, jos haluamme hyödyntää energiamurroksen avaamat investointinäkymät täysimääräisesti. Myös ydinvoimaa tarvittaisiin Olkiluoto kolmosen verran lisää. Tuotannon siirtyminen rannikoille ja mahdollisesti myös merialueille edellyttää, että tuotettu sähkö saadaan siirrettyä kuluttajille. Uusia siirtoyhteyksiä tarvitaan merkittävät määrät lisää.
”Energiamurroksen tarjoamat mahdollisuudet ovat hyvin houkuttelevia, ja niitä ei todellakaan kannattaisi jättää hyödyntämättä”, Ina Lehto toteaa.
”Puhtaan siirtymän tarjoava talouden kasvunäkymä edellyttää, että infra on kunnossa. Sen kehittämistä pitää vauhdittaa nyt”, Lehto jatkaa.
Sähköverkkopäivät on Energiateollisuus ry:n tilaisuus, joka kokoaa sähköverkkoalan ammattilaiset Helsinkiin 12.-13.6. 2024
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiaverkot ja verkkoregulaatio