Energiateollisuus ry:n sähkön kuukausitilastojen mukaan sähkönkulutus oli lokakuussa 7004 GWh, eli lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.
Nousu on yllättävä, sillä teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa, ja kuluttajat ovat pyrkineet vähentämään sähkönkulutustaan viime syksynä alkaneesta hintakriisistä alkaen. Lokakuussa teollisuuden sähkönkulutus oli vuodesta 2006 alkaneen tilastointihistorian alhaisin. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kahdeksan prosenttia. Myös kuluneen 12 kuukauden aikana teollisuuden sähkönkulutus on 2000-luvun alimmalla tasolla.
Muun kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi peräti 19 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Sään osuus tästä muutoksesta on yli puolet, mutta lämpötilakorjattunakin muu kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi yli 200 GWh (6–7 %) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Yhtenä syynä kulutuksen kasvulle voidaan pitää sähkön edullista hintaa. Sähkön pörssihinta oli lokakuussa keskimäärin vain 3,8 snt/kWh, ja useilla tunneilla hinta painui negatiiviseksi. Viime vuonna lokakuun sähkön pörssihinta oli 11,3 snt/kWh, ja Astetta Alemmas -kampanjalla kannustettiin sähkönsäästöön.
Toinen selitys odottamattomalle kasvulle on kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilabuumi. Sähkökattila on laite, jolla tuotetaan kaukolämpöä sähköllä sen sijaan, että järjestelmässä kiertävä vesi lämmitettäisiin polttamalla. Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan useat kaukolämpöyhtiöt ovat käyttäneet lokakuussa lämmöntuotantoonsa sähkökattiloita, joiden käyttö on tullut kannattavaksi korkeiden polttoainehintojen ja voimakkaiden sähkön hintavaihteluiden johdosta. Monissa yhtiöissä on jopa lykätty muun tuotannon käynnistämistä.
”Sähkökattilat ovat monessakin mielessä kiinnostava ja positiivinen lisä lämpöyhtiöiden tuotantovalikoimaan”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Ne alentavat kaukolämmön tuotantokustannuksia hyödyntäessään halvan sähkön tunteja. Ne korvaavat polttoaineiden käyttöä ja varmistavat näin, että energiaa riittää. Sähkökattilat toimivat sähkön kysyntäjoustona tasoittaen sähkön hintoja ja lisäävät sen kysyntää. Tämä kiinnostaa varmasti myös yhtiöitä, jotka suunnittelevat investointeja sähkön tuotantoon”, Leskelä jatkaa.
Lokakuussa tuulivoimatuotanto putosi noin 15 prosenttia viime vuoden lokakuusta, mutta Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja hyvän vesivoimatilanteen myötä sähkön kokonaistuotanto kasvoi yli 15 prosenttia. Vesivoimatuotanto enemmän kuin tuplaantui viime vuoden lokakuusta, kun vesivoimalla tuotettiin yli 1600 GWh sähköä. Vesivoiman osuus lokakuun sähkönkulutuksesta oli 23 %, tuulivoiman 18 % ja ydinvoiman 43 %. Lokakuussa Suomeen tuotiin sähköä 106 GWh enemmän kuin vietiin. Näyttääkin osittain viileän loppusyksyn vuoksi siltä, että vuositasolla sähkönkulutus jää vielä suuremmaksi kuin tuotanto. Lokakuun loppuun mennessä sähköä on kulutettu 653 GWh enemmän kuin sitä on tuotettu.
Puhtaan energiantuotannon kasvu vähentää myös päästöjä entisestään. Päästöttömän tuotannon osuus oli lokakuussa 96,5 prosenttia, eli vaikka sää oli ajankohtaan nähden jopa poikkeuksellisen kylmää, oli Suomen sähköntuotanto lähes päästötöntä. Päästöttömän sähköntuotannon osuus on ollut yli 95 prosenttia nyt jo kuusi kuukautta peräkkäin.
”Sähkön käytön lisäämisestä on todella tullut tapa vähentää päästöjä myös muussa teollisuudessa ja liikenteessä, kun se on niin puhdasta kuin on, Leskelä sanoo. Nyt odotamme investointeja puhdasta sähköä hyödyntävään tuotantoon, että investointisuunnitelmia päästään toteuttamaan.”
Asiantuntijamme tällä aihealueella
