Sähkön tukkuhinta oli vuonna 2024 keskimäärin 45,7 euroa megawattitunnilta. Lukema merkitsee paluuta 2010-luvun alhaisiin sähkön hintoihin. Suomalainen sähkö oli kolmanneksi halvinta Euroopan talousalueella. Sähkö oli vielä hieman edullisempaa Ruotsissa ja Norjassa.
Suomessa oli sekä negatiivisia että kalliita tunteja enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa, Saksassa tai Ranskassa. Virossa kalliita tunteja oli selvästi Suomea enemmän. Nyt tapahtuneen kaapelirikon takia sähkön hintapaine Virossa on kasvanut, koska Suomi on merkittävä sähköntuoja Virolle.
Suomessa oli kuluneen vuoden aikana 178 tuntia, jolloin sähkön tukkuhinta oli yli 200 euroa. Suurimmat heilahtelut ajoittuivat tammikuun alun pakkasjaksoon. Vuoden ensimmäisen viikon vaikutus sähkön keskihintaan oli 8,8 %, ja ennätyspäivän 5.1. vaikutus yksin oli yli viisi prosenttia. Kuluttajan energialaskusta siis lähes kymmenes muodostui vuoden ensimmäisen viikon aikana.
”Olosuhteet olivat vuoden alussa hyvin poikkeukselliset, ja hinnat nousivat hetkellisesti ennennäkemättömälle tasolle”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
”Kuluvasta talvesta emme luonnollisestikaan vielä tiedä, mutta Estlink 2:n katkeaminen tuo kireimpien pakkaspäivien hintanäkymään tiettyä epävarmuutta, vaikka keskihintaamme rikkoutuminen todennäköisesti laskeekin”, Salomaa jatkaa.
Negatiivisia sähkön hintoja on vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2022 sähkön hinta oli negatiivinen 27 tuntina, vuonna 2023 jo 467 tuntina, ja nyt päättyvänä vuonna 725 tuntina. Jos nollahintaiset tunnit lasketaan mukaan, vuoden 2024 aikana oli 900 tuntia, jolloin sähkön käytön kustannukset rajoittuivat veroon ja siirtomaksuun. Veroton kuluttajahinta oli alle puolen sentin kilowattitunnilta noin neljäsosan vuoden tunneista, eli tukkusähkö oli lähes ilmaista laskennallisesti kolmen kuukauden ajan.
Tuulivoimalla oli vahva yhteys sähkön hintaan. Tuulisina päivinä sähkön hinta painui alas, vähätuulisina nousi korkeammalle samassa suhteessa tuulisuuden vaihtelun kanssa. Ydinvoiman ja vesivoiman hyvä tarjonta toi sähkömarkkinoille vastaavasti jatkuvuutta.
”Hyvien siirtoyhteyksien takia täytyy huokaista helpotuksesta, kun koko maa on mukana tasaamassa tuotannon ja kulutuksen vaihteluiden aiheuttamia hintojen nousuja ja laskuja, toisin kuin läntisissä naapurimaissamme”, Salomaa toteaa.
”Tulevalle vuodelle odotan lisää sähkön hintavaihteluita hyödyntäviä investointeja, jotka tasaavat markkinoita”, Salomaa jatkaa.