Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta.
Sähkökattilat ilmestyivät lämmön tilastoihin vuoden 2023 aikana. Vuonna 2022 investoitiin tuulivoimaan noin kolmella miljardilla, eli jopa enemmän kuin koko energiasektori on investoinut aiemmin vuosittain. Samaan aikaa Venäjän tuonnin päättyminen keväällä 2022 nosti polttoaineiden hintoja. Sähkön hintavaihteluista tuli suuria ja siksi kaukolämpöyhtiöt alkoivat investoida sähkökattiloihin, joilla voidaan hyödyntää alhaisia sähkönhintoja ja vähentää polttoaineiden käyttöä. Sähkökattiloiden osuus vuoden 2023 kaukolämmön kokonaistuotannosta oli 2 %, mutta hetkellisesti paljon korkeampi. Osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuosittain lähivuosina.
Hukkalämpöjen ja lämpöpumpuilla tuotettavan lämmön osuus nousi vuoden 2023 aikana merkittävästi, samalla kun fossiilisten polttoaineiden osuus vastaavasti laski. Poikkeuksen muodosti kaasu, jonka osuus nousi kuuteen prosenttiin lämmöstä. Nousu selittyy osin kylmillä säillä, kaasua käytetään nimenomaan kovimpien pakkaspäivien polttoaineena, osin vuoden 2022 poikkeuksellisen korkeilla kaasun hinnoilla, jolloin vertailukohta ei ole täysin edustava.
Samaan aikaan energiapuun käyttö kasvoi. Sillä korvattiin fossiilisia tuontipolttoaineita ja turvetta, yhdessä sähköön perustuvien ratkaisujen kanssa.
”Olemme ennakoineet sähkön osuuden kasvua lämmityksessä jo vuosia, ja nyt murros näyttäisi olevan vireillä”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Samalla kehityskulkuun liittyy myös huoli lämmön ja sähkön yhdistelmätuotannon vähenemisestä, sillä on suuri merkitys nimenomaan sähkön saannin takaajana silloin, kun kulutus on talven pakkasilla korkeimmillaan”, Leskelä jatkaa.
Yhteistuotannon väheneminen heijastui myös sähkötilastoihin. Polttamalla tuotettu sähkö väheni 22 %. Sähkön tuonti laski 50 % vuoteen 2022 verrattuna. Muutoksen taustalla vaikuttavat kevääseen 2022 päättynyt tuonti Venäjältä ja vahvistunut oma tuotanto. Vajeen kattoivat tuulivoima, jota tuli merkittävästi lisää, ja ydinvoima, jonka osuus sähkön tuotannosta on noussut yli neljänkymmenen prosentin Olkiluoto 3:n valmistuttua.
Sähkön kulutus laski 2 %. Kulutuksen suurin vähenemä oli teollisuudessa, joka käyttää 44 prosenttia sähköstä. Sen kulutus laski 4,8 %. Muutos on merkittävä, kun huomioidaan, että vuonna 2022 sähkön keskihinta oli 154 euroa megawatilta, vuonna 2023 se laski 56 euroon megawatilta. Kuluttajahintoina vastaavat summat, verot ja myyjän marginaalit huomioiden, ovat noin 20 senttiä ja 7 senttiä kilowattitunnilta. Teollisuuden kulutus laski siis hintojen laskusta huolimatta.
Yksittäisistä sektoreista suurin lasku oli rakennusalalla. Rakentamisen vähenemisen seurauksena sen kulutus laski vajaat 30 %.
”Tarina numeroiden takana on se, että kaupungeista, jotka aiemmin ovat olleet merkittäviä sähkön tuottajia, on tulossa sen suurkuluttajia. Lämmitys sähköistyy ja sähköä tuotetaan aiempaa vähemmän lämmön yhteydessä”, Leskelä sanoo.
”Tämä haastaa huoltovarmuuttamme ja on pohdittava, miten voisimme pitää yllä riittävää sähkön tuotantokykyä. Myös sähköverkkoihin pitää investoida kaupunkien sähköistyessä yhä enemmän, kun sähkö tuotetaan kaupunkien ulkopuolella.”
Asiantuntijamme tällä aihealueella
- 23.2.2024 Ukraina tarvitsee edelleen tukemme
- 12.12.2023 Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu
