Komission tiedonannon lähtökohtana on kolme peruspilaria: innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kilpailukyvyn ja vähähiilisyyden yhteinen tiekartta, sekä ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen.
”Kompassi osoittaa oikeaan suuntaan ja nyt pitää lähteä ripeästi liikkeelle”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole nopeita lääkkeitä. Niiden sijaan tarvitaan selkeitä rakenteellisia muutoksia. Sisämarkkinat ovat vahvuus, ja ne pitää saada toimimaan paremmin. Innovaatioympäristöä on kehitettävä niin, että syntyy globaalisti menestyviä tuotteita ja palveluja. Euroopan ja Suomen pitää rakentaa kilpailukyky kestävästi omille vahvuuksille, kuten puhtaan siirtymän teknologioille”, Leskelä jatkaa.
”Euroopan ja Suomen pitää rakentaa kilpailukyky kestävästi omille vahvuuksille, kuten puhtaan siirtymän teknologioille.”
Eurooppalaisen energiatuotannon tueksi tarvitaan toimiva, avoin ja kilpailullinen sähkön sisämarkkina ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sekä yksittäisille kuluttajille että teollisuudelle. EU:lla on edelleen jäsenmaita, joissa markkinoita ei ole tehokkaasti avattu kilpailulle. Sähkö on Euroopan edullisinta maissa, joissa markkinat toimivat parhaiten ja joissa fossiilisista tuontipolttoaineista on irtauduttu eniten.
”Markkinoihin luottaminen ja ongelmien antaminen markkinoiden ratkaistavaksi vaatii suurempaa poliittista johtajuutta kuin markkinoiden sotkeminen poliittisin interventioin”, Leskelä toteaa.
”Suomessa johtajuutta on löytynyt ja meillä onkin globaalissa vertailussa hyvin edistykselliset energiamarkkinat. Toimiva markkina tuottaa tällä hetkellä globaalisti kilpailukykyistä ja vähäpäästöistä sähköä sitä tarvitseville”, Leskelä jatkaa.
Työn tai raaka-aineiden hinnoissa Euroopan mahdollisuudet kilpailla Kiinan kanssa ovat heikot. USA:sta tuotu fossiilinen polttoaine ei ole EU:lle kilpailukyvyn lähde, vaan se on Eurooppaan tuotuna aina kalliimpaa kuin USA:ssa. Myöskään turvallisuus ei voi olla tuontitavaraa, vaan Euroopan on itse otettava vastuuta omasta infrastruktuuristamme ja sen suojaamisesta, kuten Suomessa on jo tehtykin.
Innovaatiokuilun kurominen umpeen on tärkeä tehtävä, sillä Eurooppa on jäänyt jälkeen monilla teknologian aloilla Kiinasta ja USAsta. Tämän pitää näkyä myös EU:n budjetissa ja julkisen rahoituksen suuntaamisessa. Euroopan pitää vähentää säilyttäviä ja kypsän teknologian tukia ja siirtyä taloutta uudistaviin, teknologioita ja innovaatiota edistäviin tukiin.
”EU:n sisämarkkina ei ole vielä läheskään valmis, sillä todellisuudessa meillä on jopa 27 erillistä markkinaa hyödykkeille ja palveluille”, Leskelä sanoo.
”Sama koskee osin myös energiaa, jonka markkinoita eriyttävät fyysisen infrastruktuurin puute, ja sen lisäksi lainsäädännön ja harjoitetun politiikan erot jäsenmaissa.”
Asiantuntijamme tällä aihealueella
