EU:n ympäristöministereistä koostua ympäristöneuvosto pääsi sopuun 90%:n mukaisista päästövähennystavoitteista vuodelle 2040. Kokouksen venyminen ja epävarmuus yksityiskohdista jättävät kysymysmerkkejä ja epävarmuutta energia-alan toimijoille. Edelleen fossiiliriippuvaisten toiveesta maiden tavoitetta tarkastellaan kahden vuoden välein. Kyse ei välttämättä ole lievennyksistä, sillä fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia on kallista ja siitä yhteisistä tavoitteista riippumatta eroon. Suomen esimerkki osoittaa, että päästöjä voidaan vähentää myös nopeammin kuin on ennakoitu, kun markkinat ohjaavat investointeja puhtaaseen energiaan.
Teknologianeutraalius nähdään keskeisenä periaatteena tavoitteeseen pääsemiseksi. Se tarkoittaa, että kaikkia päästöttömiä energiavaihtoehtoja edistetään yhtäläisesti, myös kestävää bioenergiaa ja ydinvoimaa.
”Neuvotteluratkaisu on todella hyvä uutinen, koska sen myötä investoijat saavat ennakoitavan näkymän, jota on odoteltu”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Olemme puhtaassa siirtymässä muita edellä, ja se on kiistaton kansallinen etu halutessamme houkutella investointeja maahamme. Toteutuessaan puhtaan siirtymän teolliset investoinnit tuovat Suomeen merkittävää talouskasvua ja luovat perustan tulevien vuosikymmenten hyvinvoinnille”, Leskelä jatkaa.
Neuvoston kannassa viitataan EU:n tuontiriippuvuuden vähentämiseen käytettävissä olevilla ilmastopolitiikan välineillä. Puhdas siirtymä vähentää Euroopan riippuvuutta tuontipolttoaineista.
”Sekä energiajärjestelmän toimivuuden, että Euroopan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että puhtaat ratkaisut ovat monipuolisesti käytössä. On hienoa nähdä, että tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi myös ydinvoima on uudella tavalla palannut vaihtoehtojen joukkoon ja kestävä bioenergia nähdään mahdollisuutena”, Leskelä toteaa. Puhdas siirtymä vähentää Euroopan riippuvuutta tuontipolttoaineista, ja sekin on nykyisessä maailmantilanteessa tärkeää.
Neuvosto edellyttää, että ilmastotavoitteen, erityisesti nielutavoitteen, saavuttamista tarkastellaan jatkossa kahden vuoden välein. Samalla seurataan Euroopan kilpailukykyä ja energiahintojen kehitystä, ja tarvittaessa komissio esittää muutoksia 2040-tavoitteisiin.
”Vaikka neuvottelut venyivät pikkutunneille, osoittivat jäsenvaltiot kykynsä tehdä päätöksen tulevaisuuden puolesta. On kaikille helpotus, että EU:n jäsenmaat löysivät sovun määrätietoisen ilmastopolitiikan puolesta YK:n ilmastokokoukseen”, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Petteri Haveri.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ilmastopolitiikka, päästökauppa
