Merituulivoimalla on keskeinen rooli tulevaisuuden puhtaan energian tuotannossa. Merituulivoima tuottaa sähköä maatuulivoimaan tasaisemmin, ja sen yhteyteen on myös mahdollista rakentaa vedyntuotantoa palvelemaan teollisuuden tarpeita. Merituulivoiman hyödyt Suomelle muodostuvatkin erityisesti sen mukana tulevista teollisuuden investoinneista, verotuloista ja aluetalousvaikutuksista. Tämä tulee huomioida myös, kun merituulivoimalle luodaan rakentamisen ja purkamisen sääntelyä.
Suomessa energiantuotantoa rakennetaan markkinaehtoisesti, eli ilman tukimekanismeja. Näin ollen ennakoitava investointiympäristö ja tarkoituksenmukainen sääntely muodostuvat keskeisiksi hankkeiden toteutukselle. Ylimääräiset kustannukset nostavat hankkeiden kokonaiskustannuksia, ja heikentävät hankkeiden toteutettavuutta. Mikäli sääntelyllä heikennetään hankkeiden toteuttamisedellytyksiä, investointitahti on vaarassa hidastua. Tällöin on riski, että sähköä ei ole teollisuudelle ja kuluttajille riittävästi tarjolla eikä Suomi hyödy puhtaan energian mahdollistamasta kasvusta.
Yksityiskohtaisen sääntelyn lisäämisen sijaan näemme tärkeänä keskittymisen merituulivoiman luvituksen sujuvoittamiseen. Sääntelyn tulee mahdollistaa riittävä joustavuus hankkeiden toteutuksessa. Merituulivoimainvestointien sääntelykehyksen kehittämisessä olennaista on sujuvoittaa vesilupaprosessia työ- ja elinkeinoministeriön merituulivoimatyöryhmän toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä teknologia ja voimaloiden tarkat sijainnit tulee lukita vesilupaa haettaessa, mikä rajaa hankkeen muutosmahdollisuuksia huomattavasti myöhemmissä vaiheissa ja kasvattaa hankekehittäjän riskiä. Nykyinen vaatimus sitoa merituulivoimalat tarkkoihin yksittäisiin koordinaatteihin vesilupavaiheessa muodostaa merkittävän haasteen merituulivoimahankkeiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Tämä haaste sääntelyssä tulisi ratkaista ripeästi, jotta Suomi on houkutteleva kohde merituulivoimainvestoinneille.
Merituulivoimaa koskeva lupa sekä sen voimassaolo
Sääntelyssä tulisi määrittää selkeästi, mitkä asiat kuuluvat aluevesillä rakentamisluvan ja mitkä vesiluvan piiriin. Tämä on keskeistä erityisesti rakennustyön suorittamista koskien. Samoista asioista ei tulisi määrätä kahdessa eri luvassa ja kahden eri viranomaisen toimesta ilman velvoitetta lupamääräysten yhteensovittamiseen. Muutoin riskinä on, että eri lupiin sisältyy keskenään ristiriitaisia määräyksiä.
Pidämme hyvänä, että lakiluonnoksessa esitetään pidennystä merituulivoimahankkeen toteuttamiseen ryhtymiselle annettuun määräaikaan. Hankekehityksen ja luvituksen yhteensovittamisen mahdollistamiseksi määräaikoja tulisi kuitenkin pidentää useammalla vuodella lakiluonnoksessa esitetystä niin toteuttamiseen ryhtymisen kuin toteutuksen osalta. Merituulivoimahankkeiden kehittäminen on huomattavan pitkäkestoinen prosessi, minkä vuoksi sääntelyn tulisi mahdollistaa mahdollisimman pitkät määräajat. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista, että samoja pidennettyjä määräaikoja sovellettaisiin merituulivoimahankkeen kaikkiin lupiin.
Olennaiset tekniset vaatimukset
Merituulivoimaloiden markkina on kansainvälinen, ja hankkeissa hyödynnetään kansainvälisiä standardeja. Hankekehityksen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta on tärkeää, että sääntely mahdollistaa kansainvälisten standardien hyödyntämisen.
Purkamisvelvollisuus
Pidämme tärkeänä, että purkamisvelvollisuus perustuisi riskiperusteiseen arvioon, jossa on huomioitu ympäristövaikutukset, tekninen toteutettavuus, kustannukset sekä alueen jatkokäyttö. Lakiluonnoksessa on esitelty Suomea sitovaa kansainvälistä sääntelyä, joka asettaa reunaehtoja purkamisvelvollisuudelle.
Haluamme nostaa esiin, että merituulivoimahanke voi sisältää myös muuta kiviainesta kuin eroosiosuojauksen. Esimerkiksi gravitaatioperustuksessa on käytössä eroosiosuojauksen lisäksi tasauskerroksissa hienompaa kiviainesta. Lakiluonnoksessa esitettyyn purkamisvelvollisuuden poikkeukseen olisikin tärkeää sisällyttää eroosiosuojauksen lisäksi myös muu kiviaines. Lisäksi ympäristövaikutukset huomioiden myös eroosiosuojauksen alapuolinen osuus perustuksesta olisi perusteltua voida jättää paikoilleen. Tällöin muusta voimalasta irrotettua osaa ei tulisi tulkita rakennelmaksi.
Ympäristövaikutukset huomioiden emme pidä merituulivoimahankkeen sisäisten kaapelien purkamisvelvoitetta perusteltuna. Merkittäviä ympäristövaikutuksia muodostuisi esimerkiksi, mikäli purkaminen ei ole mahdollista nostamalla. Hankkeen sisäisten kaapelien purkamisvelvoitteen osalta tulisi mahdollistaa riskiperusteinen ja tapauskohtainen harkinta.
Purkamissuunnitelma
Lakiluonnoksen mukaisesti purkamissuunnitelmaa vaaditaan merituulivoimahankkeen rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä, jotta purkamiskustannukset voidaan arvioida talousvyöhykkeen purkamisvakuutta varten. Purkamissuunnitelmalla pyritään lisäksi varmistamaan, että purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Pidämme kuitenkin haastavana, mikäli jo lupavaiheessa tulee esittää tarkka ja yksityiskohtainen suunnitelma purkamisesta. Merituulivoimahankkeen elinkaari on huomattavan pitkä, ja tänä aikana on oletettavaa, että teknologia ja menetelmät kehittyvät ja hankkeen ympäristön olosuhteet muuttuvat. Näemme luvituksen sujuvoittamisen kannalta tärkeänä, että rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä esitettäisiin yleisluontoisempi purkamissuunnitelma, ja tarkempi suunnitelma esitettäisiin lähempänä hankkeen elinkaaren loppua.
Purkamisvakuus
Pidämme hyvänä lakiluonnoksessa esitettyä lähestymistapaa, jonka mukaisesti talousvyöhykkeen purkamisvakuutta kerrytetään osissa hankkeen elinkaaren aikana. Näemme kuitenkin, että ensimmäinen purkamisvakuuden osuus tulisi asettaa rakentamisen aloittamisen sijaan ennen merituulivoimapuiston käyttöönottoa. Merkittävät kustannukset ennen voimaloiden käynnistymistä aiheuttavat tarpeettomia haasteita hankekehitykselle. Lisäksi talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeille asetetaan rakentamisvaiheessa edistämisvakuus, ja pidämme tärkeänä, että päällekkäisiä vakuusvaatimuksia vältetään.
Lisäksi pidämme tärkeänä, että vakuudessa huomioidaan purkujätteen tai -materiaalin taloudellinen arvo. Materiaalien taloudellista arvoa tulisi olla mahdollista tarkastella kokonaisuutena, ja purkumateriaaleista saatava arvo tulisi huomioida purkamisen kokonaiskustannuksia arvioidessa. Purkumateriaalien arvolla tulee voida kompensoida toisten jätejakeiden käsittelykustannuksia. Muuten riskinä on, ettei sääntely ole tarkoituksenmukaista ja toimijoille aiheutetaan ylimääräisiä ja tarpeettomia kustannuksia.
Purkamisvakuuden määrä tulisi sitoa purkamissuunnitelman kustannusarvioon ennakoitavan toimintaympäristön varmistamiseksi.
Vakuuden asettaminen
Pidämme keskeisenä, että purkuvakuutena tulee voida käyttää monipuolisesti eri menetelmiä. Esimerkiksi emoyhtiön takauksen sekä vastuuvakuutuksen käyttäminen tulee mahdollistaa, jotta vakuuden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista.
Vakuuden hallinnoinnista perittävät maksut
Pidämme tärkeänä, että viranomaistehtävistä suoritettavat maksut pysyvät kohtuullisina.
Vaikutusten arviointi
Haluamme painottaa, että toisin kuin monissa vertailumaissa, Suomessa energiantuotantoa rakennetaan markkinaehtoisesti, ilman tukimekanismeja. Näin ollen ennakoitava investointiympäristö ja tarkoituksenmukainen sääntely muodostuvat keskeisiksi hankkeiden toteutukselle. Ylimääräiset kustannukset nostavat hankkeiden kokonaiskustannuksia, ja heikentävät hankkeiden toteutettavuutta. Mikäli sääntelyllä heikennetään hankkeiden toteuttamisedellytyksiä, investointitahti on vaarassa hidastua. Tällöin on riski, että sähköä ei ole teollisuudelle ja kuluttajille riittävästi tarjolla eikä Suomi hyödy puhtaan energian mahdollistamasta kasvusta.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
