Energiateollisuuden suurissa ja laajoissa investoinneissa tarvitaan huomattava määrä ulkopuolista rahoitusta oman pääoman lisäksi. Ulkopuolisen rahoituksen korkokustannukset ovat merkittävä kustannuserä investoijalle. Kansallisesti merkittäviä ja laajoja energiainvestointeja toteutetaan ja ylläpidetään niin energiantuotannon kuin energiaverkkojen puolella.

Vuoden 2019 alusta tehtiin kansalliseen lakiin muutoksia, joilla rajoitetaan yritysten mahdollisuutta vähentää korkoja (korkovähennysrajoitus). Lakimuutoksien taustalla oli veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin ((EU) 2016/1164) voimaan saattaminen.

Lakimuutoksen sivuvaikutuksena energia-alan suuriin investointeihin tuli merkittävä kustannusten nousu vaikeuttaen myös uusien hankkeiden investointiedellytyksiä. Asia on koskenut erityisen voimakkaasti ns. Mankala-yhtiöitä, jotka on perustettu toteuttamaan pitkäikäisiä ja suuria pääomia vaativia tuotantoinvestointeja, ja jotka ovat joutuneet korkovähennysoikeuden säännösten ja yhtiömuotonsa vuoksi epäedulliseen asemaan.

Keskeiset havainnot komission muutosesityksestä ((EU) 2016/1164)

Komission ehdotuksessa rajataan korkojen vähennysoikeuden rajoitussäännön soveltamisalan ulkopuolelle lainat, jotka on myöntänyt muu kuin etuyhteydessä oleva taho (eli ulkopuolinen kolmas osapuoli), edellyttäen, että lainat käytetään lainanottavan verovelvollisen oman liiketoiminnan rahoittamiseen. Näin ollen konsernin sisäinen edelleen lainoitus (on-lending) jää poikkeuksen ulkopuolelle.

• Riippumattomien kolmansien osapuolten lainojen rajaaminen korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle (Third party loan carve-out) on erittäin kannatettavaa.  Se antaisi paremmat edellytykset kansallisten suurten energia- ja ilmastopolitiikan sekä huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta tärkeiden energiainvestointien toteutumiselle. Markkinaehtoiset ulkopuoliset lainat eivät tyypillisesti ole myöskään verosuunnittelun väline.
• Ehdotus keskittyy kelpoisiin kolmansien osapuolten velkoihin eikä ulota vastaavaa kohtelua markkinaehtoiseen sisäiseen rahoitukseen, jota käytetään keskitettyjen
  rahoitusrakenteiden kautta. Pidämme keskitetyn konsernirahoituksen kannalta ongelmallisena, että konsernin sisäinen lainaus jäisi säännön soveltamisalan ulkopuolelle.

Konsernin sisäinen rahoitus takaa usein tehokkaan rahoituksen. Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen voi lisätä rahoituskustannuksia, vähentää rahoitusjoustavuutta ja viivästyttää strategisia energia- ja infrastruktuurihankkeita.

Korkojen rajoitussäännön osalta ehdotuksen 4 artiklassa vahvistettaisiin 30 prosentin EBITDA-raja pakolliseksi, jolloin jäsenvaltiot eivät voi asettaa alempia kynnysarvoja ylimääräisten lainakustannusten vähennyskelpoisuuden rajoittamiseksi.

• Pidämme ehdotusta kannatettavana. Yhtenäistetty sääntely lisää ennakoitavuutta ja vähentää jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä syntyvää monimutkaisuutta.

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Sampo Seppänen

Asiantuntija

Markkinat ja asiakkuudet

Sampo Seppänen

Asiantuntija

Markkinat ja asiakkuudet

+358 50 340 7716

sampo.seppanen@energia.fi

Sampon toimenkuva

Sampon blogi