Mitä olet etsimässä?

Energiaviraston esitys valvontamenetelmiksi uhkaa välttämättömiä sähköverkkoinvestointeja

Energiaviraston esitys verkkojen valvontamenetelmiksi vaarantaisi toteutuessaan välttämättömät investoinnit kriittisen verkkoinfrastruktuurin kehittämiseen. Etenkin sähköverkkoja on kehitettävä voimakkaasti puhtaan siirtymän toteuttamiseksi, sähkökatkojen vähentämiseksi ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.

sähköverkkopylväs alhaalta ylöspäin kuvattuna

Energiaviraston luonnokset vuosia 2024–2031 koskeviksi sähkö- ja maakaasuverkkojen valvontamenetelmiksi olivat lausuttavana joulukuun alkuviikkoina. Energiateollisuus ry jätti oman lausuntonsa 14.12.

Energiaviraston esittämät valvontamenetelmät vaarantavat puhtaan siirtymän edellyttämän verkkojen kehittämisen, ja niillä on merkittävä negatiivinen vaikutus verkkoyhtiöiden talouteen. Muutokset uhkaavat kriittisen infrastruktuurin jatkuvaa kehittämistä, ja vaikuttavat kielteisesti huoltovarmuuteen.

”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet houkutella teollisia investointeja, mutta tämä on mahdollista vain, jos meillä on tarjota tulijoille toimiva ja vahva sähköverkkoinfra mihin liittyä”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Puhdas siirtymä tarkoittaa teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistymistä sekä hiilivapaan sähköntuotannon lisäämistä. Puhdistuva, toimitus- ja huoltovarma energiajärjestelmä edellyttää merkittäviä investointeja etenkin sähköverkkojen kehittämiseen. Ilman mahdollistavia valvontamenetelmiä riittäviä investointeja ei voida toteuttaa. Siksi Energiateollisuus pitää välttämättömänä, että Energiavirasto asettaa ensi vuoden alusta voimaan sellaiset valvontamenetelmät, jotka toisin kuin nyt lausunnolla ollut esitys, eivät romahduta verkkoyhtiöiden pitkän aikavälin investointikykyä. Energiavirasto ei ole arvioinut valvontamenetelmäesityksensä ohjausvaikutuksia verkkoinvestointien toteuttamiseen.

”Olemme hyvin huolissamme siitä, että esitetyillä, investointikyvykkyyttä merkittävästi heikentävillä menetelmillä verkoista uhkaa muodostua yhteiskunnan puhtaan siirtymän ja sähköistymiskehityksen este”, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.

Suomessa on tähän asti ollut mahdollista investoida verkkoihin yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Samalla sähköverkkopalvelun hinta suhteutettuna asiakaskohtaiseen verkon määrään on Suomessa Euroopan alimpia. Kohtuullisen hinnan ja laadukkaan verkkopalvelun tulee olla tavoitteena myös tulevaisuudessa.

”Verkkoyhtiöiden tulee voida kehittää verkkojaan jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Valvontamenetelmien tulee tämä mahdollistaa”, Lehto kommentoi.

Valvontamenetelmäkeskustelussa käytettyjä termejä:

  • Regulaatio: Regulaation tarkoituksena on varmistaa, että verkkopalvelut ovat kaikkien verkon käyttäjien saatavilla sovitun laatuisina, tasapuolisesti ja kohtuuhintaan: Suomessa Energiavirasto toimii kansallisena regulaattorina.
  • Valvontajakso: Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Seuraava jakso kattaa vuodet 2024–2027.
  • Valvontamenetelmät: Energiavirasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi (=kahden valvontajakson ajaksi) verkkoyhtiöille valvontamenetelmät. Valvontamenetelmillä määritetään verkkotoiminnalle yhtiökohtainen sallittu liikevaihto.

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Ina Lehto

Johtava asiantuntija

Verkot ja palvelut

Ina Lehto

Johtava asiantuntija

Verkot ja palvelut

+358 40 570 5589

Siirry takaisin sivun alkuun