Vesivoiman osuus on 20 % kotimaisesta sähköntuotannosta. Sen käytettävyys on varmaa ja tuotanto päästötöntä. Vesivoima on ainoa tuotanto- ja varastointimuoto, joka pystyy tarjoamaan joustoa kaikilla aikajänteillä sekunneista vuositasolle.
– Sähköjärjestelmän on reagoitava koko ajan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Vaihtelevien tuotantomuotojen lisääntyessä ja sähkön kulutuksen jatkaessa kasvuaan myös säätövoiman tarve lisääntyy, ET:n asiantuntija Tuomo Huttunen sanoo.
ET:n tilaamassa selvityksessä todetaan, että vesivoiman tuomaa eri aikajänteillä tapahtuvaa joustoa ei voida korvata muilla tekniikoilla kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Akkuvarastointi on kallista ja lisää päästöjä vesivoimaan verrattuna. Vesivoimatuotannon säädettävyyden mahdollisella rajoittamisella olisi kielteisiä vaikutuksia sähköjärjestelmän lisäksi myös tulvasuojelulle.
– Energiakeskustelussa asioiden mittasuhteet hämärtyvät helposti. Esimerkiksi Oulujoen yhden tunnin säätökapasiteetti on 400 megawattia. Sen korvaamiseen tarvittaisiin 400 000 lämminvesivaraajaa, joita koko Suomesta löytyy vain 100 000 enemmän, Huttunen sanoo.
Aurinko- ja tuulivoiman osuus nopeassa kasvussa
Viime vuonna sekä aurinko- että tuulivoiman tuotanto kasvoivat uuteen ennätykseen. Päästöttömänä tuotantomuotona vesivoima mahdollistaa osaltaan säästä riippuvan uusiutuvan energian merkittävän lisäämisen sähköjärjestelmässämme.
– Vesivoiman toimintaedellytyksistä on pidettävä erityistä huolta, kun yhteiskunta vastaa ilmastohaasteeseen lisäämällä sähkönkäyttöä ja esimerkiksi sähköautojen määrän lisääntyessä, Huttunen toteaa.
Energiateollisuuden ÅF-Consult Oy:ltä tilaama selvitys Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle julkaistiin Helsingissä sidosryhmätilaisuudessa 7.2.2019.
Ympäristöpooli oli rahoittamassa hanketta.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Vesivoima, ympäristöpooli, teollinen aurinkovoima
- 20.3.2024 Pienistä puroista kasvaa suuri virta
- 12.10.2023 Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään